Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nälkämäki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nälkämäki. Näytä kaikki tekstit

lauantai 26. maaliskuuta 2022

Kallen 27. Iijoki-sarjaan

Kirjavinkeissä tänään taas pyörittelen 26-osaista Iijoki-sarjaa, joka hylkii luotaan sinne kuuluvaa Nälkämäkeä. Nälkämäestä (oik. Siiranmäen vankileiri) on tullut sarjan äpärä, ellei peräti ihtiriekko.

Olen aina ihmetellyt, mikseivät kirjanoppineet, tai kustantaja Gummerus, laske kirjaa sarjaan kuuluvaksi, vaikka se sinne kuuluu ihan Kalle Päätalon (1919-2000) itsensä sinne usuttamana.

Kalle näet keskeyttää Tammerkosken sillalla -osan etenemisen sivulla 207 kirjoittaen:

"Kannaksen varavankilan lakkauttamisen loppuselvittelyt olen kuvannut NÄLKÄMÄKI -romaanin viimeisessä luvussa. Nälkämäen lopun, kuten koko romaaninkin tärkeimmät tapahtumat ovat todellisia, joskin kaunokirjallisesti väritettyjä. Siksi en ryhdy kertomaan jo kerran kuvaamiani tapahtumia, vaan siirrän Nälkämäen loppusivut tähän kirjaan sellaisinaan: [(206-229)]."

Alkusivut siis luettava itse romaanista.

Eli tuonne perimmäiseksi Nälkämäen nyt asettelen. Lopullisesti. 
Ja näin Iijoki-sarja on nyt painoksista riippuen 17014 + 557-sivuinen ja 27-osainen. 😂

Kirjavinkeissä
tänään siis Kallen Nälkämäki

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Valinnan vaikeus

Kirja luettu - mikä seuraavaksi?
Pääkirjaksi, siis.
Puolenkymmentähän luennassa koko ajan. Tietoa ja romaania rinnan.

Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki nostettu eilen takaisin hyllyyn kallejen uljaaseen riviin; pahus kun enää Pölhökanto Iijoen törmässä jäljellä: taas edessä kohta toiset jäähyväiset.
Pitkittää, pitkittää pitää jotta hyvä jatkuisi. Ja onhan tuota jatkunutkin: toinen kierros piti lukemani melkein paavona puolessa vuodessa tammikuusta juhannukseen 2016 mennessä. 

Ihan vakavalla naamalla ajattelin että puolvuotta ja selevä pyy!
Mitä vielä!
Menossa vuosi 2017 pitkällä. Josko sitten Pölhöä pitkittäisi - eikä tee heikkoakaan - tämän vuoden jouluun, niin kaksi vuotta täyttyisi nautintoa.
Ei henno millään kiirehtiä hyvän alta pois.
Outo että koukuttaa vielä toisenkin kerran sama. No niinhän se kahvikin, ja suklaakin ...

Muuten:
26-osaiseksi väittävät tätä Iijoki-sarjaa, minä väitän 27, sillä onhan ennen pitkän sarjan aloitusta Päätalo kirjoittanut sota-ajan kuvauksen Siiranmäen vankileiriltä romaanin Nälkämäki, jossa Matti Lieko toimii talousaliupseerina.
Sitä aikaa hän ei enää halua toistaa, uudelleen muokata Iijoki-sarjaan, vaan hyppää vankileiriosuuden yli sota-ajanjaksossa ja kehottaa Tuulessa ja tuiskussa romaanissaan lukemaan Nälkämäki-kirjan, tunnustaen näin että Matti Lieko on Kalle Päätalo.

Vaan onpa tuossa pöydän reunalla vartonut jo pitkään Helen Rappaportin arkistolähteisiin perustuva teos Pietari 1917, kuvaus vallankumouksesta etuoikeutettujen silmin.
Sitä Pölhön kyytipojaksi!

*** myös