Eduskunta - Lintukotoko?

virtuaalikierros

Olen Rosilan Arkadianmäen Arkunkantajassa, äsh! eikun Kirstunvartijassa edennyt siihen pisteeseen kun puhemiehen vaalin voittaessaan Sauli Niinistö saa vain 89 ääntä Heinäluoman hääräillessä ja johtaessa keplottelua selän takana, kuten hänen tapansa näköjään melkein aina on.
Niinistö on vienyt kansanedustajilta säästösyistä etuja, ja nyt kansanedustajat kostavat.

Niinistö on myrtynyt mies, vetäytyy koppiinsa ja kieltäytyy kunniasta: ei ota vastaan puhemiehen tehtävää.  Heinäluoma, Ravi ja Kalli hälyttävät Tiitisen, melkoinen tuhlari ja turhanpäiten esilläistuja,  neuvottelemaan tilanteesta. Homma laukeaa kun Jacob Söderman menee syvästi loukkaantuneen Niinistön luokse; Jacobilla ja Saulilla on sama sarkastinen huumorintaju ja syvä kunnioitus toisiaan kohtaan. Homma hoituu ja Niinistö suostuu sittenkin valtakunnan kakkospestiin. Eletään vuotta 2010.

Jännittävää, vaikka päällisin puolin tuttua.

Että harmittaa sortua lukemaan, ihan innoissaan vieläpä, moista tekstiä ja unohtaa ja heittää syrjään kunnon kaunokirjallisuus! Ei taida paljon kehittää omaa psyykettä.  🙎

Mutta ei hätää: kirja tarjoaa myös Kafkaa. Sulo Suti Aittoniemen habituksessa!

Suti soittelee huuliharppua ja istua jököttää ahkerasti kaikissa eduskunnan istunnoissa, eroaa monista puolueista ja perustaa lopulta oman yhden miehen Alkiolaisen keskustaryhmän. Pitää Alkiolaisen keskustaryhmän ryhmäkokouksia - yksinään! Ilmoittaa viikoittaisista ryhmäkokouksista, toisten puolueiden tapaan, eduskunnan pääaulan ilmoitustaululla kellonaikoineen - itselleen! Valitsee kokousten puheenjohtajaksi, pöytäkirjan pitäjäksi ja pöytäkirjan tarkastajaksi Sulo Aittoniemen! Myös ääntenlaskija valitaan - ylikomisariot evp. Sulo Aittoniemi, tietenkin. Silloin tällöin kokouksissa kuullaan lakiasiantuntijaa - Sulo Aittoniemeä. jne. yms.

Tässäpä pulman edessä nyt seistä jökötän, enkä muuta voi, kunhan Rosilan kirja loppuu: Kaivaako Aittoniemen Sulon Alkiolaisen keskustaryhmän ryhmäkokouspöytäkirjat esille ja lukea niitä - vai josko vihdoinkin pääsisi taas takaisin kaunokirjallisuuteen?

Volteriin ja muihin perusjalkoihin on jo ikävä. Niin ja onhan Lehtosista yksi vielä jemmassa lukematta:  Hyvästijättö lintukodolle.
Olisiko vihdoin sen aika?

hiihdot 11 /967 km = 140 h

KIRJA-ARVOSTELUT 
*** myös

Loppui Lehtonen

Silloin näkisimme: "Putkinotko oli vain kivenjärkäle, johon hän ohimennessään hakkasi nimensä, ja että Lintukoto on vain kukkakimppu, jonka hän sitoi lopputaipaleellaan." (Kivimies/ Tulenkantajat 1929)

Milloin silloin?
Silloin jos Joel Lehtonen löytäisi jonkin sopivan astian, johon voisi ammentaa kaiken elämänviisauden.
Eipä löytänyt, vai löysikö sittenkin viimeiseksi jääneessä Henkien taistelu -teoksessaan? Ei minusta, vaikka vaikuttava avainromaani sekin.

Nyt on kaikk' lehtoset luettu, Joelin päänahka lakkarissa.
Ainoastaan Hyvästijättö Lintukodolle on enää heittämättä, mutta sitä en tohdi tehdä ennen kuin lähempänä lähtöäni, sen verran pahan sään merkkejä oli jo Lintukodon loppumetreillä aistittavissa.

Sen verran vielä sanon Lehtosesta, että Pekka Tarkan toimittama Putkinotkon herra: Kirjeitä 1907-1920, Otava 1969, on melkoinen avain Lehtosen Joelin maailmankatsomukseen ja katkeruuteen ja koko tuotantoon: rakastajatar, se pahuksen Sylvia Avellan, ei suostunut polttamaan Joelin intiimejä kirjeitä - se oli Lehtosen kirjallisen tuotannon riippa ja onnettomuus.
Putkinotkon herra kainalossa kannattaakin Lehtoseen perehtyä.

Että mitäs nyt?

Tuota kauten Päätaloon toiselle kierrokselle: Iltapihti pirtin päälle - kirjailija Kalle Päätalon sanasto.
Unto Ylisirniön 4000 sananselitystä Ihmisiä telineillä romaanista alkaen ja päättyen Iijoki-sarjan 18. osaan Reissutyössä.

Ja taas: ei ei, älkää peljätkö, en tuo niitä tänne, vaan luen niitä toisella tantereella, armahdan teitä, vähät lukijani*.
___

*(Joel Lehtosen käyttämä ilmaisu kirjassa Lintukoto,

ja jos Joelilla vähän niin ketäkö muka ...pyääh! )

-3 °C hiihdot 11 km/134 km//€