Tunteet pinnassa

Luennassa kaksi kirjaa, molemmat sivulla 100.

Opekirjasta luen lukiomaikan (äidinkieli) kirjottamaa Wilma-viestiä ärsytyskynnyksen ylityttyä: 

 

 "   Arvon idiootit!

 Tämä viesti koskee kaikkia niitä älykkyysosamäärältään heikkoja yksilöitä, jotka ovat jossain vaiheessa heittänet roskan maahan. Ettekö te saatanan paska-aivot sen vertaa ymmärrä, että roskat kuuluu roskakoriin? Eikä sekään oikeastaan edes riitä, vaan niitä pitäisi osata myös kierrättää? Minua niin valtavan suuresti hämmentää se, että te olette muka päässeet tähän oppilaitokseen, mutta ette pysty käsittämään näin yksinkertaista asiaa. Oliko peruskoulun päättötodistuksia Kärkkäisellä tarjouksessa? --- VITTU ROSKAT ROSKIIN JA TÖLKIT KIERRÄTYKSEEN!"

Opella keittää.

Hikotuttaa.  😃 vaikkei pitäs ...

Vaihdan kirjaa, joka on jäänyt sitten viime lukeman niin ikään sivulle 100.

"   Itse oon ollut pitkän linjan mies

Kuin kataja kasvoin tänne, kuka ties

Ja aina vastaan kyllä teoistain

Sen opin maailmalta hain

Minuun voit luottaa, kun kylmä on yö ...

Rehellisyyden nimissä minun on kerrottava, että biisin fraasi tuli mieleeni, kun muistin yhden vanhan asian. Isäni, jolla ei ollut lainkaan nuottikorvaa, lauloi silloin tällöin humalapäissään: "Minuun voit luottaa, vaik silmät ois kiin." Se ei ollut mitenkään miellyttävää kuunneltavaa."  

Nyt ei naurata. 😕 vaikka vois ...

Mielenkiintoista silti sanoittajan taustoittaessa kipaleitaan.

linkki 1                                 linkki 2

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

🏂  +2 °C  metsässä  hiihdot  6+12  km 819 km / € = 130 h

Nuortenkirja

Vanhuslukijakirja-arvostelija (VLK-A) lukee nuorten kirjaa. Mahtaa siitä soppa syntyä! 

Ja varsinkin nyt kun kirjan lukemisesta on kulunut hienosti sanottuna about* 

kuukaudenpäivät. 

*(Ai että ungefähr / etwa tekisi poik etwarttia, vaan nykyäänhän on aina ja joka paikassa tellättävä jotain englanniksi, kuten noissa tv-ohjelmissa, joista ei se kuuluisa Ukkoromanikaan enää ota selvää, mitä ne ovat. Mikä tämä uusinkin formaatti! (voi hra J!) nyt oli nimeltään, se jossa äveriäät rouvat yrittävät hetkauttaa kateuden siemenen liikkeelle köyhäpoloisen mielessä ja  huushollissa: The Real Housewives Suomi.)

Mutta tähän kirjaan:

Tykkäsihän VLK-A tästä romaanista, mikä jäi päällimmäisenä mieleen. Oiva nuorisoa se silti oli, minkäs ne mahtavat jos tekniikka kehittyy ja kone korvaa kirjan, opettajan ja isätäidit, siskotveljet, mummotukit ja keitä näitä eläviä turhakkeita nyt onkaan.

Kirjailija tosin avittaa vähälukuisten porukkaa kirjoittamalla proosaa runomaisesti eripituisin rivein.

Kaveriporukka piti yhtä. Se riitti, ja Joona tahi Joose 'miehistyi' isästä irti, myös äidinikävästä. 

Poika oli menettänyt äitinsä jo nuorenapienenä ja joutui isänsä rakennuspomon mukana miltei vuosittain vaihtamaan asuinseutuaan ja koulua ja ulkopuolisena jäänyt kaverisuhteitta koulukiusattavaksi. Kunnes Vaalan lukiossa tärppäsi.

Se meniköhän se noin, mietityttää näin jälkikäteen Vanhuslukijakirja-arvostelijaa. Myös pohdituttaa, mitä yleensä yhdestä kirjasta, ja miten kauaksi aikaa, jää pyörimään mielen perukoille. Ei taida kovin detaljirunsasta olla.

No tämän Aino Leppäsen Luk(i)ossa, Myllylahti 2024, kirjan kohdalla ennakoinnit voi tarkistella täältä ja muistamiset ylihuomenna, kunhan välitön lukemisen jälkeinen kirja-arviointi (=8.2.2024) ilmestyy Kirjavinkeissä. 

Positiivinen kuva siitä jäi, kuten Leppäsen aiemmistakin kouluaiheisista kirjoista:

Terkuin ope ja Tujuin terkuin ope.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

🏂  +1°C hiihdot   10+10 km / 527 km / € = 88 h

Myllylahti

 Joulukalenteri XIII uksi - ke 13.12. -9 °C   Seija

Kirjakatalogi 13 - kevään 2024 kirjat

Minerva

Aino Leppänen on kolmannen kerran liikkeellä Aikku-äikkämaikkaterkkuopensa kanssa: Odottamattomin terkuin ope. Leppänen tuntee ainakin aihepiirin, onhan hänen työskentelykenttänään (hm - miksei sotatantereenakin) lukio, ainakin ollut. Kokemustakin on karttunut jo kahden hersyttelykirjan verran: Terkuin ope ja Tujuin terkuin ope. Mikä jotten kaataisi kolmattakin herkkua kurkusta alas! 

Mutta entäpä jos lukisi sittenkin välillä nuortenromaanin, koska turhan harvoin tulee luettua: Luk(i)ossa; onhan tekijäkin lukututtu - muuan Leppänen! 😉

 Tark. 

Aino Leppänen(s.1982), 

kempeleläinen äidinkielen ja 

kirjallisuuden opettaja, 

kolmen lapsen äiti, 

harrastaa joogaa, 

kutoo villasukkia 

ja laulaa mielellään.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

tänään:

Karoliina Timonen: Laina

🏂 hiihdot 8 km / 90 km / € = 16 h