Kylmää kyytiä on lokakuinen jalis
ja vähän orpo olo,
kuten kuvasta näkyy -
niin kentällä kuin katsomossa!
Minne lienevät vastustajatkin kaikonneet - puolustamaan 2-3-johtoasemaansa / juhlimaan?
Faktat pöytään:
Pelaajilla yllä
- pelkät shortsit ja t-paita: hrrrr...
Katsojalla
päällä
- boxerit
- pitkät kalsarit
- villakalsarit
- toppapöksyt
- t-paita
- aluspaita
- eräpaita
- villapaita
- toppatakki
päässä
- villapipo
+ tietysti taputustumput käsissä sekä saappaissa kahdet villasukat.
- Pukeutumisaika: reilu vartti
- Peliaika: = 2 h 5 min. (90 min + 2 x 15 min + lisäajat 1 min+4 min)
Pakkasasteita - 3 C.
Tarkeni, kun puraisi makkarat ja joi pullakahvit päälle. Ja kummasti lämmitti kun päästi välillä primitiivisen ölöhuudon: räkytti tuomareille, vastustajille.
Ei auttanut: turpiin tuli.
Hesalaiset nousivat ykköseen, kotijoukkueen pelaajat rötkähtivät kentänpintaa nuolemaan. Harmitti. Vähän lohdutti: voittajaseuran juuret Karjalasta - Viipurin Pallokerho. Meikäläisiä, karjalanpoikkii, siis, kaikki nuo tummanpuhuvat miehetkin.
Näin päättyi toinen Täyteläinen päivä,
nyt täällä:
X |
omat KIRJA-ARVOSTELUT
Kirjavinkeissä
Eilen jotkut palelivat täällä jonossa niin, että paikalle tarvittiin ambulanssi, siis vanhat ihmiset ulkona. Minulla on aika varattuna, menisin yksityiselle, mutta koronarokotteet ovat taas julkisen puolen monopolissa https://www.ts.fi/uutiset/6145375
VastaaPoistaT. JV
jvon
Poistatuo nyt on jo sitä vanhan Venäjän eli Neuvostoliiton aikaista turhanpäiväistä jonottelua; ainut mikä siitä erottaa on tieto, mitä jonottajille on tarjolla ja että sitä on riittävästi.
Isoja sisätiloja ei taida Turussakaan liiemmin olla: miten ois Gatorade Center?
Opin tänäppän (Rousto-Villen mukaan) asian semmoisen, että urheilukilpailuissa, rokkikonserteissa ja vaikkapa rymyseuroissa on kyse aika pitkälti samasta asiasta: kontrollin lähtemisestä lapasesta.
VastaaPoistaOlen palvellut kirkkoa kolmisen vuosikymmentä, ja ollut rymyseurojen tapaisissa kerran tai kaksi. Silloin toimin näin: kun salin etupenkissä oli rukouspalvelu, taoin pianoa ja lauloin lauluja, etteivät parin penkin päässä istuvat tarkkakorvat kuulleet, mitä asianomainen siinä esirukoilijalle puhui.
Itsekin pääsin esirukoiltavaksi, olen sille jutulle tykönäni hymähdellyt usein. Enkä totisesti Häntä siellä Ylhäälä pilkkaa!
äej
Poistanäkyy todella kontrolli lapasesta livahtavan aika monella jaliksessa, jääkiekosta puhumattakaan.
En miekään toinperrään kirjutuksen mukaan käyttäytynyt eli: 'päästi välillä primitiivisen ölöhuudon: räkytti tuomareille, vastustajille'. Pois se meistä!
Vierastan moista; yksilölajeissahan ei moista räkytystä juurikaan tapahdu kuten joukkuelajeissa.
Taiteissakaan ei taideta moista mökyämistå harrastaa? Senköhän takia urheilua ei lasketa/mielletä yhdeksi taiteenlajiksi??