jatkan Pilven reunaa tänään toisellakin suunnalla
Hannu Mäkelän Ilmari on kaukana siitä kuoleman odotuksesta, jonka kynsissä on elellä kärvistellyt vuosikausia ennen salamaniskua, tulista rakastumistaan. Liki kasikymppisestä on tullut miltei teini. Virilöitynyt. Uskomaton onni on kohdannut kuolemaa odottavan miehen.
Äsh, antaa tuon tällä haavaa olla.
Sen sijaan luen hänen Vanhan miehen mutinablogistaan taas yhden valaisevan kertomuksen lapinlumosta ja Lapin kirjailijoista, jotka tietenkin hän on tuntenut kaikki, ja päälle vielä Reitarin ja Palsan.
Kävelevä kulttuurikaappi tämä Hannu.
Myöh. lis. 🙇
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti