Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Chamber pot!

murteellisuus 

"Liityimme kuuntelemaan soittoa. Ketään ei tuntunut haittaavan, että soittaja oli mustilainen, vaan sen soittamista kuunneltiin ja kateltiin ihaillen."

Sepä olikin sitten vientiä, nuotiolla piikatyttö Reetan maailman mullistus, tuo komeakasvoinen Tenho, joka  pesiyty talveksi seurueineen talontöihin; renki-Eljas jäi toiseksi kertalaakista.

Mielenkiintoinen romaani romaaneista, esikoinen Liisa Louhelalta Kainuun korvesta sotia edeltävältä ajalta: Kaikkeus on meidän, WSOY 2021. Kerrassaan mukava - jopa herttaista - nykyajan hötkeestä painautua Louhelan maalaisuuteen. Palata entisaikoihin: karjahoitoon, veinkantoon, pyykinhuljutteluun, leivänpaistoon ...

Liisa Louhela - kuva Aino Väänänen
Mustilainen. Louhela kirjoittaa sen noin. 
Ja monta muutakin murteellista sanaa tekstistä pulpahtelee, mikä mukavasti kutkuttelee mieltä ja imaisee liki. Sillä eihän tämmöisiä kuule televisioista eikä radioista, ei edes paikallisradiosta. Täällä päin Pohjois-Karjalassa Luakkosen paikallisradion nimikin kummallinen: Radio Rex
Latinata lie, vaiko englantia vallan.

Vissiin minunkin pottuni on sitten vastaisuudessa Chamber pot. Tahi Samperin pottu.

Pottu. Ai että helpottaa kun voi käyttää huoleti lapsuuven sanaa, jota nykysin ei täällä pahemmin viljellä, miten lie asianlaita lounaisessa Suomessa, josta pottu näkyy lähteneen liikkeelle. Potta se varmaan on nykyisin kaikkialla, paitsi Englannissa!

Se taas, tuliko tästä kirja-arvostelu vai puolustuspuhe, onkin toinen luokka Joveli Lehtosen Putkinotkon Juutas Käkriäisen sanoin.

______________
Asiaan liittyen kirjalinkki

Kirjavinkeissä  __

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti