Autoaskareissa

Viirun, Pesosen ja lapsenlasten kanssa rakennellaan polkuauto, jolla voi ajaa kinttupoluillakin.

Eli edellisen potullisen jälkitunnelmissa tässä yhä höyryämässä, kääntelemässä tämän ruotsalaisen arkkitehdin ties monettako kirjaa:

Sven Nordqvist,Viiru & Pesonen.
Kuva: Sari Havukainen

Jopa näytelmään, Hasaniemen kesäteatteriin pyörimään, varta vasten olen kesällä kerran mennyt yksin, silloin kun poikamiehenä pyörin. Sen muistan, että nuhan sain: mennä nyt saunan jälkeen suomalaiseen kesäiltaan väräjämään! Myös sen, että hauska oli meininki.

On moni muukin Pesonen jos Kosonenkin tutuksi tullut ja ennen kaikkea tuo kisuli, Viiru, ja sen sympaattinen symbioosielämä Pesosen kanssa. Hienoja yksityiskohtaisia kuvia verstaalta ja maalaispihapiiristä.

Nyt arvon vierailun aikana tutkailtiin, josko polkuauto kasaan saadaan, kuten sanottu: yhdessä Pesosen ja Viirun kanssa. Kymmenen paksua sivua kirjassa ja eikös auto koossa viimeisellä. 

Noin vähillä sivuilla tahdo kottikärriäkään koota, katso vaikka.

Sillä viisiin voitiin koko sakki osallistua puisen autonrotohkan koontaan, kun saatiin sahata ja vasaroida mukana kirjan sivujen liikkuvin osin: vedettiin pahviliuskoja, pyöriteltiin liikkuvia ympyröitä sormin, availtiin kaapin ovia. 

Oltiin siis aktiivisia osallistujia, eikä pelkästään sivunkääntäjiä.

Ja kaikki täytettiin kirjan suositusikä 3+. Paitsi yksi, se somasormisin.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä