Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

perjantai 16. lokakuuta 2020

Luontoretki parhaimmillaan ja pahimmillaan

lehdenjulkaisija, lehtikeisari LK, huokaisee urakan jälkeen ja luontoretkeilee keisarinnansa rinnalla pallukoin merkityillä luontopoluilla. Niin on parempi niin LK:n ei tarvitse keskittyä kompassiin, karttoihin ja kartankäyreihin, vaan voi kaikessa rauhassa turvallisin mielin samoilla ihaillen luonnon näkymiä sekä punaisia, sinisiä, oranssisia, lilaisia pallukoita puiden kyljissä.


Eksyy joskus (monesti) LK siitä (pallukoista) huolimatta. Ja joutuu turvautumaan kuuloelimiin; LK ilahtuu kerrankin liikenteen äänimelusta: - Ahas! Tuolla suunnalla hurisee.

Kulkevat sinne päin naamaa läpsivistä puskista välittämättä. Ja kas kas! Jop siintää silmissä sivistys, tienviitta:



No just sinnehän sitä oltiin menossa!
Ja mentiin!

Ja siellä mäntykankailla nautittiin luonnonäänistä ja antimista, kesän viimeisistä mustikoista, syksyn kypsentämistä puolukoista. Ja hengitettiin raitista ilmaa ja nautittiin syyssään raikkaudesta ja syksyn koleudesta ja kuulaudesta. 
Ennen kuin palattiin taas näihin maskimurinoihin, marinoihin ja koronoihin.

Pysäköintipaikalla vielä varmistettiin, jotta missä sitä oikein oltiin oltu, jos ja kun oltiin oltu Pahassa pulas...eikun kalassa. Ja Pahakalanmutkassa.

No kalanmuotinenhan se. Se reitti. 
Kokonaan olisi se kierretty, jos olisi löydetty eikä välillä eksytty, haahuiltu ja harhaeltu.



4 kommenttia:

  1. No jo, Juice noille seuduille kuulemma orkestereineen yöpisulle pysähtyi laulussaan Leppävirran kansainvälinen kaatopaikka.
    Se minua jäi tässä askarruttamaan, että oliko tuossa kartalla SE paloaukea? Sijainti, paikan nimi ja sen sellaiset vievät ajatukset kotimaisen kertomakirjallisuuden merkkiteoksen alkulehdille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äej

      vai on Juice käyny mutkassa pisasemassa: ilimankos puolukat, mustikat menestyvät ja ovat makkeimmillaan noilla hiekkakankahilla.

      Kyllä tuossa on just se Linnan Väpän Paloaukea, jossa piti meikäläisennii tykitellä yhen vuotta. Nythän siellä on koulu kasarmeissa. Asevarastoa taitaa valtio sentään pitää, ihme kyllä, vaikka eihän uhka tule itärajan takaa, ainakaan niihen ruotsinkansanpuolueen ministerien mielestä, jotka lakkauttelivat tiältä päin niin Ylämyllyn kuin Kontiorannankin. Uhka ja uhittelu tulee lännestä. Kait.

      ps
      ylin kuva, jossa joutseniakin, on aikasemmalta vaellukselta, vielä idempää, eli Tohmäjärven maisemista, lipo Venäjän rajaa.

      Poista
  2. Kauniit maisemat. Kiva kun on kunnon polutkin. Minulle on tuo liikkuminen melko hankalaa, joten olisi ihana myös joskus lähteä retkelle, mutta niin ettei tarvitse huolehtia esimerkiksi kaatumisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. janna

      täältä löytyy turvallisia reittejä: https://www.luontoon.fi/esteeton

      Poista