Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

tiistai 13. lokakuuta 2020

Kannesta kanteen

 15  Luokkalehti 1986 luettu

Koulunrötisköstä uusiin puitteisiin halajaa Johanna:


Näinköhän nämä uudet piirustukset sen kodikkaammat:


Kyllä tuo toteutui, ja minäkös pakenin toisiin maisemiin, kun ulkohuussikin siirtyi sisätiloihin - se, jonka muuan kylänmies aikoinaan tarjoutui tekemään halvalla, johtokunnan pöytäkirjan mukaan, 'omista tarpeistaan'!

I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - X - XI - XII - XIII - XIV - XV



8 kommenttia:

  1. Rötisköissä on hyvät puolensa, varsinkin tunnelma.
    Monta kodikasta paikkaa on muuttunut kylmän oloisiksi remontoinnin hurmiossa. Pukaron Paroni, joka on poikkeamispaikka autotien varrella meiltä Helsinkiin ajaessa muutettiin avaraksi yhteiseksi tilaksi ja tuntuu, että siellä ei ole enää yhtään mitaan. Ennen oli pieniä putiikkeja. Ostoskeskusten avarat "ruokamaailmat" Helsingissä ovat myös epämiellyttäviä. Kuka nyt haluaa syödä maisemakonttorissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MM

      entäs avotilat opiskelussa! Mahtaa monella olla piä kipiänä päivän jäläkeen, ainakin opettajilla.

      Meillä ei ollu sitä ongelmaa sisätiloissa, vaan ulkona pihakenttää ja mehtää missä huijella sitäkin enemmän.

      Tuosta Pukarin Paronista on ohimenevää juttua myös parhaillaan luennassa olevassa kirjassa: Late (Johansson) - Suomen pelätyimmän rikollisen tarina.
      Varsinainen Pukari.

      Poista
    2. Olen kuullut kokemuksia opettamisesta tällaisessa koulussa. Kuvittele tokaluokkalainen ilman omaa pulpettia tai minkäänlasita työpöytää "Opin portailla" isossa salissa. Keittolan täti oli antanut lapsukaisille tarjottimet vihon alle. Siihen jalkojen juureen vierii eskarilaisilta pallo, ja ohi juoksevat toiset luokat lounaalle, joka on porrastettu moneen vuoroon. Opettajat olivat yrittäneet hommata sermejä tässä koulussa, että olisi jotain työrauhaa. Vastamelukuulokkeitakin oli hankittu.
      Kyllähän nämä opin portaat ja säkkituolit lisätiloina menevät, vaihteluna joitain tilanteita varten, mutta ei herranjestas oppilaan ainoina työskentelypaikkoina.
      Kunnilla on ollut mielessä säästö, ei mitään muuta. On ärsyttävää, että jotkut opettajatkin ovat olleet tällaisten opetustilojen kannalla, kokemattomuuttaan ehkä tai ollakseen moderneja.
      Se on ruuhkaisella pääkaupunkiseudulla aivan yleistä, että opetusryhmät ovat noin 50 oppilaan kokoisia ja siellä on kaksi opettajaa ja kouluavustaja. Minusta tämä kuulostaa hyvin sekavalta systeemiltä. Onneksi ei tarvitse olla enää töissä ja taipua sellaisiin käytänteihin, joiden takana ei itse voisi olla.

      Poista
    3. MM
      nuorna opekin on vielä 'huima' ja muovautuva, valmis vaikka vesilätäkössä ja tulenpalavassa nuotiossa istumaan. Kokeilunhaluinen. Höynäytettävissä. Hälyt eivät haittaa.

      Muistan ite kun setä Ope-Olli kysyi pari vuotta toimineelta noviisiminulta, jotta eikö sinua haittaa yhtään se luokan meteli ja melu.
      Minä ihmeissäni: - Mikä melu?

      Parikymmentä vuotta myöhemmin ymmärsin täysin Olli-setän kysymyksen.

      Tilapäisenä ja väliaikaisena vaihteluna, kuten sanoit, menettelee tila kuin tila: mekin Ämeriäkkylän Rasvuarassa - siellä Kaasis-Sarin kylällä - pidettiin yhden luokan kanssa koulua syksystä jouluun Seurantalon kylmällä laattialla routapatjoilla makoillen.
      Ei haitannut tippaakaan.

      Poista
  2. Luokkalehtisarjaa lukiessa tulivat mieleen nuo ajat, jolloin Kiteenlahen koulu antoi paljon aihetta lehtijuttuihin. Kylä taisteli uuvesta koulusta, ja muistaakseni koulun säilymisestä ylipäätään oli kyse. Ja taisin kerran käyvä räppäämässä kuvan kylän ja koulun yhteisestä hiihtopäivästä.

    Voi aikoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      kouluhan oli valittu mukaan läänin KoKKe-projektiin, jossa lääninhallitus usutti kaikenlaiseen aktiivisuuteen ja 'bisnes'toimintaan.
      Oisko koulunjohtaja käsittäny osin asian väärin, kun lähti sanaa maailmalle ihan valtameren taa levittämään:
      Nykin maratonilta viikon päästä palattuaan kyselemään kollega-Kirstiltä, etteihän vaan ketään pamppua läänistä sillä aikaa käyny kurkistelemassa kun tuli olleeksi matkalla pitempään kuin loma-anomus edellytti.
      Pari tarkastajaa oli käynyt ja läänin opetusneuvos Solala, kolutoimenjohtajasta puhumattakaan.
      Että silleen - vappaasti.

      Poista
  3. Aattelin aloittaa hiihtämisen huomenna. Mites siellä 70 kilsaa etelämpänä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      varo hirvikärpäsiä!
      Täällä voijjellaan suksia lumen tuprua ootellessa. Viime vuonna näkyy ensimmäiset hiihtohankkeet olleen lokakuun viimenen päivä.

      Poista