Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, exänä: ope, lautamies + vähän sitä sun tätä ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

lauantai 6. tammikuuta 2018

Mannerheim, Kekkonen ja Sultsi

Jatketaas television katselua

Yle Ykkösellä samana iltana ensin tutki Teemu Keskisarja Pimeä historia -sarjassa Mannerheimia ja sitten harjasi Jari Tervo Kekkonen-sarjassa Kekkostamme. Johan kävi selväksi merkkimiesten millaisuus, olisi pitänyt käydä jo aikanaan jotta olisimme osanneet suhtautua ja ymmärtää heidän hallintatapaansa.
Olisi pitänyt tietää, median kertoa, heidän yksityiselämänsä.
Molemmat tutkijat painottivat: - Hallitsijoiden yksityiselämä, intiimikin, on syytä tietää.

Pitääkö asiakkaan tietää, jotta ymmärtäisi tämän palvelutyylin, millaista yksityiselämää viettää:
  • kaupankassa-Vuokko
  • kirjastonhoitaja-Reijo
  • pankkitoimihenkilö-Arja
  • aura-autonkuljettaja-Urho
  • abc-myyjätarjoilija-Eija?
No ei, eihän heidän kanssaan asioiminen kestä kuin hetkisen, toisin kuin hallitsijoiden kouran alla oleminen, pääministeri Sipilän ja kumppaneiden. Eläkööt rauhassa kuinka perverssiä elämää haluavat, kunhan palvelu pelaa: kaupankassa muistaa lyödä oranssihinnan; kirjastonhoitaja ei pimitä kirjoja (kuten siellä Turussa tässä); pankkitoimihenkilö, no jaa, jakaa rahaa klo 10-12, kuittaa laskun kalliilla tilimaksutiskihinnalla maksetuksi; aura-autonkuljettaja auraa tasaisesti; abc-myyjä tarjoaa kahvin tuoreena ABC:llä.

ABC:stä hyppy toiseen abc-väkeen eli opettajiin ja sitä myöten otsikon Sultsiin.
Olisiko valaisevaa oppilaan tietää opettajan yksityiselämä, edes jotain siitä? Oppilashan on useita tunteja viikossa useamman vuoden ajan opettajansa hallinnan alainen.

Olisi ainakin Karl von Schoultzin tapauksessaan ollut: murkkuikäinen oppilas olisi saattanut paremmin ymmärtää, jopa suonut, opettajansa oikullisuuden ja ailahtelevaisuuden. Vaan eipä tuolloin lukenut, edes tiennyt kirjojen olemassaolosta.

"En suinkaan olisi suvun ensimmäinen Puola-kävijä. Jo Kustaa II Adolfin aikana sukumme omisti Puolassa kaksi linnaa, Ascheradenin ja Römershoffin, ja monet sukulaiset kaatuivat puolalaisilla taistelukentillä. Sukunimikin muovautui joksikin aikaa Schultetzkyksi."

Vaihteeksi Varsovassa -kirjasta käy ilmi ruotsinopemme vahva saksankielen taitaminen hänen kiertäessään 10 vuotta sodan päättymisestä lehtimiehenä  Puolaa sukujuuriensa mailla.
On kaiken kaikkiaan arka paikka matkata sinne Karjalankannaksen ja Leningradin kautta vasta sodittuaan 'ryssän' kanssa, vastustajan joka oli vienyt bolsevikkien aikana hänen isältään ja äidiltään kartanon kostoksi mm. siitä, että nämä olivat myrkyttäneet sairaiksi ja kuoliaiksi köyhiä ja puutteenalaisia kartanon pihalla puurotarjoilullaan. Vaikka syyllinen tosiasiassa oli joku isäntäväkeen suuttunut varastelusta kiinnijäänyt renginretale.

Ja sen runonpätkänkin runokokoelmasta Linjojen laulu, jossa runoilija astuu vanhan rajan yli, olin tajunnut juuri päinvastoin eli väärin, vaan oikenipa tuo päästyäni Sultsin pään sisään tämän Varsova-kirjan avulla.
Ehkäpä sodan käynyt opettaja olisi sittenkin ollut ymmärrettävissä, jos intiimimpi puoli olisi ollut luettavissa, tiedossa sekin että hänellä oli ollut kotona Helsingissä piano ja vaimo ja lapsi ja ...

Ka, olipa tuon miten oli, niin joka tapauksessa meijjän seinällä epäaidon Eeron rinnalla roikkuvat aidot Sultsin sumutetaulut:

 
Sultsi   1 - 2 - 3 - 4 - 5  - 6 - 7 - 8
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

8 kommenttia:

  1. Ensin vaaditaan paljastuksia silmäntekevien intiimielämästä, mutta eihän se siihen lopu. "Yleinen etu" paljastuu lopulta Rahastajien eduksi. "Paljastukset" ovat klikki"journalinmin" pohja ja perusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KR

      'Porsaita äidin oomme kaikki oomme kaikki, kaikki.'
      Paljastelematta tiedossa. :)

      Entisaikoina pienellä kylällä tiedettiin kaikista kaikki ja vähän ylikin. Sitten kylään tulee ope, josta ei tiedetä mitään.
      On siinä ihmettä kerrakseen.

      Noihin aikoihin opettajat eivät omista asioistaan oppitunneilla kertoilleet.
      Poikalyskassa lukioaikoina monesti tuntui, että kone siellä luokan edessä oli käynnissä eikä ihminen, minkä nyt inhimillisyyttä joku opeista näytti vinoilemalla osaamattomille. Kerran hissan tunnilla Osteri ohimennen mainitsi Fantom-sarjakuvan - ja sekös ihmetytti että lukeeko hissanmaikka sanomalehteä!

      Kai tuo senaikainen vaikeneva opettajaesikuvamalli vaikutti omaan uraankin samalla viissiin: enpä tullut oppilaille maininneeksi kun kesken uskototunnin käväisin puhelimessa kuulemassa että tyttövauvan isäksi olin juuri tullut - palasin luokkaan muina miehinä ja jatkoin kesken jäänyttä Jeesus-juttua ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut henk.koht.!

      Ois kai ollu aihetta monessa muussakin tilanteessa, monilla muillakin tunneilla inhimillistää ja höllätä hanikoitaan.

      Umpikiinni vai umpiauki vaiko siltä väliltä? - kas siinä, Kari, tämän potullisen lähtöponnin.

      Poista
    2. Kun Suomessa alkoi olla opettajia, oikein seminaarissa kypsyneitä, he olivat suurelta osalta naisia, joille lankesi impeyden kahle. Luojan kiitos nykyään tiedämme että niin opet kuin ministeritkin silloin tällöin ilakoivat vuoteessa, kuten lähes kaikki ihmiset yleensäkin. Minusta on sekä kohtuutonta että sivistymätöntä yrittää onkia esille tarkempia yksityiskohtaisuuksia. Minusta riittää että opet ym. tunnistetaan ihmisiksi. Minulle oli suuri kokemus, kun abiluokan saksanopettaja, arvokas vanhempi lehtori, ehdotti meille kesken pitkän lopputentin että mennään viereiseen kahvilaan hetkeksi virkistäytymään. Siellä lehtori SYTYTTI TUPAKIN ja teki meidän poikien kanssa SINUNKAUPAT. Ihan niinkuin tavallinen ihminen! Kai hän oli naimisissakin ja lapsiakin ehkä, kuten niin useilla aikuisilla, mutta mitä siitä - meille paljastui jotain paljon tärkeämpää!

      Poista
    3. KR

      tuontapasta inhimillistävää just perään huutelen.
      Vähän niinkun ruotsin-Kaijaa joka joululoman jälkeen alottajaisiksi kertoi jouluähkystään ja taputteli maharöllykkäänsä voivotellen: - Olipa pojat marmeladit maullaan.

      Poista
  2. Arvoisa omaisuudensiirtotapahtumain kommentaattori hikkaj

    Meikä-Voxin vanhemmilta vietiin metsät ja tilukset bolshevikkein toimesta ihan köyhiä myrkyttämättäkin. Mitä nyt vähän cocktailia Molotoville tarjottiin.
    Ja eipä vanja sinänsä syitä tarvitse ... jos ei oo todellisia, niin aina voipi sopivat keksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      sopiva syy, kuten pressavaalien Navalny: https://yle.fi/uutiset/3-10000509

      Poista
  3. Muisti palailee pätkittäin. Tuosta kuvasta tuli mieleen, että Sultsilla oli jotain sumutetaulupuuhaa leviteltynä pitkin pöytiä ja piironkeja. Hän esitteli mulle niitten tekemistä, oli kaiketi ite kehitellyt jonkin systeemin. Jonkun muunkin "keksinnön" työstämistä hän harrasti, mutta en saa päähäni, mitä se oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ

      Sultsi teki noilla hyväntekeväisyyttä eli myi muutamalla markalla ja avusti kertyneillä myyntituloilla muutamia pulaan joutuneita kylän tyttäriä.

      Varmaan tuo toinenkin harrastus selviää kunhan tässä tutkaillaan.
      Jännä miten näin jälkijunassa alkoi tuon ruotsin ja piirustuksen open, merkillisen miehen elämä mielessä elää.
      Eli on hänessä ollu jos jonniilaista karismaa.

      Poista