Oppi-isä Vergiliuksesta, jonka Aeneis-eepoksen hän osasi ulkoa, oli jo taannoin puhe jos pukahduskin.
Dante Alighieri (1265-1321) Firenzestä.
La divina commedia - Jumalainen näytelmä, melkoinen valopilkku omalla lukulistallani, podiumilla ehdottomasti.
Teemme matkan Helvettiin, Kiirastuleen ja Taivaaseen.
Inferno (helvetti), Purgatorio (kiirastuli) ja Paradiso.
Muutama merkintä KK-vihkosta:
- Il dolce stil nuovo = suloinen uusi tyyli.
- runoteosta voidaan tulkita neljällä eri tavalla
- kirjaimellisesti
- allegorisesti
- moraalisesti
- anagogisesti (=tuonpuoleiseen elämään liittyvänä)
- commedia siksi kun päättyy valoisasti ja onnellisesti.
Itse Eino Leinon käännökseen olin lisännyt selityksen:
eskatologia= oppi viimeisistä tapahtumista, luomakunnan lopusta ja toisen maailman syntymisestä, kuolemasta ja sen jälkeisestä elämästä.
Ja tuonut homman nykyaikaan:
'Tään valon eessä sellaiseksi,
siit' ettei silmää mihinkään voi muuhun
inehmo kääntää vapaaehtoisesti.'
tuo muka ymmärryksellä = tietokoneen ruutu!Vaan
selittäkööt oikealla tavalla kirjallisuutta lukevat mitä selittävät /EJ, mutta minä pidän kirjaa värisyttävänä rakkaustarinana: Ai että mikä tuska! - sinne verhon taakse taivaisiin on jätettävä vielä hetkeksi - tai ikiajoiksi - ihanainen menetetty, kadotettu, suloinen Beatrice.
Klassinen huomio, luullakseni jo satoja vuosia vanha: Paratiisi on tylsempää luettavaa kuin helvetti... :)
VastaaPoistaKR
PoistaKiirastulesta puhumattakaan!
malliksi:
'...päin lanteita näät kasvot heillä katsoi
ja taapäin heidän käydä täytyi, koska
evätty heiltä oli nähdä eespäin.'
Mikä meitä odottaakaan --- :(
Ihan tässä mykistyy tuon Beatricen kuvan eissä.
VastaaPoistaEJ
Poistakun kerta, niin pistin B:n suuremmaksi ja likkoomalla suat vielä suuremman.
Huomisuamun kuvaan et maha niinkään ihastua.