V
Oppi-isä
Vergiliuksesta, jonka
Aeneis-eepoksen hän osasi ulkoa, oli jo taannoin puhe jos pukahduskin.
Dante Alighieri (1265-1321) Firenzestä.
La divina commedia -
Jumalainen näytelmä, melkoinen valopilkku omalla lukulistallani, podiumilla ehdottomasti.
Teemme matkan Helvettiin, Kiirastuleen ja Taivaaseen.
Inferno (helvetti),
Purgatorio (kiirastuli) ja
Paradiso.
Muutama merkintä
KK-vihkosta:
- Il dolce stil nuovo = suloinen uusi tyyli.
- runoteosta voidaan tulkita neljällä eri tavalla
- kirjaimellisesti
- allegorisesti
- moraalisesti
- anagogisesti (=tuonpuoleiseen elämään liittyvänä)
- alun perin kirjan nimenä oli pelkkä Commedia, Divinan lisäsi jälkimaailma.
- commedia siksi kun päättyy valoisasti ja onnellisesti.
Itse Eino Leinon käännökseen olin lisännyt selityksen:
eskatologia= oppi viimeisistä tapahtumista, luomakunnan lopusta ja toisen maailman syntymisestä, kuolemasta ja sen jälkeisestä elämästä.
Ja tuonut homman nykyaikaan:
'Tään valon eessä sellaiseksi,
siit' ettei silmää mihinkään voi muuhun
inehmo kääntää vapaaehtoisesti.'
tuo muka ymmärryksellä =
tietokoneen ruutu!
Vaan
selittäkööt oikealla tavalla kirjallisuutta lukevat mitä selittävät /
EJ, mutta minä pidän kirjaa värisyttävänä rakkaustarinana: Ai että mikä tuska! - sinne verhon taakse taivaisiin on jätettävä vielä hetkeksi - tai ikiajoiksi - ihanainen menetetty, kadotettu, suloinen
Beatrice.
I - II -
III - IV - V - VI -
VII -
VIII - IX - X - XI - XII