Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

perjantai 2. syyskuuta 2016

Nyt se on täytetty!!

 
ja läpiluettu

Huutomerkki tuplana näin huutomerkkiotsikkoviikon kunniaksi. Aihetta on, really tai jotain.
Tarkalleen lukien 34-vuotinen KK-urakka on suoritettu, finito tai jotain:
Kansojen kirjallisuuden kaikki 12 osaa, 7000 sivua, on nyt pulkassa ja kaaliin imetty Mesopotamiasta Amerikan kirjallisuuteen, Gilgamesh-eepoksesta Kurt Vonnegutiin. 4000-vuotinen kirjoitettu kirjallisuus on nyt lisäravintona sisuksissa miestä vahvistamassa.
Sama kai se nauttiiko hyvinvointinsa lisäravinteina A B C D jne. vitamiineja ja Pro Aktive / Möller  jne. tai sitten 12 osaista KK:ta.

Pääasia jotta vaikutus tuntuu.

Onhan se omituista miten paljon 34 vuoden aikana ympäröivä maailma on muuttunut, itsestä nyt puhumattakaan. On tullut internettiä, kännykkää, laajakaistaa ja kaiken maailman teknistä vimpainta. Ympärille on kerääntynyt vaimoa ja lasta mukavasti niin kuin luonnon katkeamaton kiertokulku edellyttää.

Vaan onko itse ihminen viisastunut: siis onko julmuus hävinnyt, sodat sodittu?

No nyt ryöpsähti yli äyräiden, mutta minkäs sille kun panee toteilemaan kirjasarjan päättävän Kurt Vonnegutin lailla: Julmimmat teot tehdään aina hyvän asian palveluksessa. Vallankumoukset, sodat ja ristiretket - kaikki on vain tekosyytä, jonka ovelat ihmiset ovat keksineet tehdäkseen oikeutetuiksi viettymyksensä julmuuteen.

Minua eniten jäi vaivaamaan tuo neekeri-sana, itselleni, niin kuin kirjan tekijöillekin, luonnollinen lisämerkityksetön sana: minkälaiseksi möröksi se on nykypolvelle tullut.

Hittolainen!

Ja kun aikansa sen rumuutta ja rasistisuutta on rummutettu, niin kylläpä jo säräyttää korvia sekä sielua jo otsikosta alkaen juttu viimeisiltä sivuilta:

Neekerien vastalause

Richard Wrightin romaaneissa neekerin rodulliseen asemaan ja sosiaalisiin oloihin kohdistuva vastalause sekä oman identiteetin etsintä olivat saaneet ensimmäisen voimakkaan taiteellisen ilmaisunsa. --- mutta neekerikirjailijoille eivät sodanjälkeiset vuodet merkinneet sellaisenaan mitään läpimurtoa, joka vastasi juutalaisten tulemista. Syynä voi osittain olla se, että neekerien voima on perinteisesti ollut toisilla taiteenaloilla, laulussa ja musiikissa, mutta myös se että heidän siipensä olivat monessa mielessä leikatut. --- Vuoden 1960 vaiheilla alkoi kuitenkin olla taloudellisesti kannattavaa julkaista kirjoja neekereistä ja kirjoja, joiden kirjoittajana oli neekeri. 
Mutta: Varoitus
Ei tämän uljaan, mutta kummallisen pohjoismaisen kirjallisuussarjan käsittely tähän jää, koska käsissäni on A5-vihkonen täynnä toinen toistaan innostavampia lukuvihjeitä.
Palataan paalulle heti huomenissa.

Kirjavinkit
 
(Eli nyt kirjallisuudesta kiinnostumattomat voivat jättää tällä potulla istumiset vähäksi aikaa väliin - poistua vaikka heinäntekoon tahi lehtipuhaltamaan.)

5 kommenttia:

  1. Eihän tästä nyt mihinkään... Heinäntekkoon pitäs mennä, mutta taitaa taas ruveta satamaan. Lehtiä en puhalla, huilua pitäis viritellä, harkat alkaa ja ens vuonna on eissä kova rojekti, josta lissee myöhemmin.

    VastaaPoista
  2. En minäkään heinäntekkoon vielä jouvva, kun pittää talavipuolukat ensin kerätä.

    VastaaPoista
  3. hyvät hyväkkäät

    jäätte seuraan kuin tatit potulle.

    Kavi puhaltakoon huiluunsa ja Erkki, ent.lehtinekru, lehtipuhaltakoon puolukan roskat lehtipuhaltimella.
    Ei meiltä niin vaan rojektit lopu!

    VastaaPoista
  4. Hyvä selittelyväki

    Sen vois sen huilun ja lehtipuhaltimen yhistää. Tulis kerrankin volyymia luritukseen !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      Ja radion kuuluttaja Kaisu Tuulenpuuskajoki kuuluttas:
      "Nyt ohjelmassa seuraa arvokas konsertti, jossa kuulemme monipuolista puupuhallinmusiikki Lehtipuhallinorkesterin säestämänä. Illan solisteina ...."

      Poista