Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Leikkisät pojanvesselit

Löytyipähän kaipaamani, kun Sammakkoa vähän hätyytteli, taputteli ja suuteli. Jopa onnistuikin:  Arthur Rimbaudin Kirjeitä Afrikasta ja runoilijakomeetan kirjeitä putkahti tilattavaksi. Sammakosta vitosella lohkesi. Eiköhän tuon postin Kusti kantane kaikesta kus... siis sotkusta huolimatta.

Sitä odotellessa kelpo kirjasta tässä kääntelen, 80-sivuista mielikuvituksellista läpykkää venäläisistä klassikkokirjailijoista, joita kirjantekijät Dobrohotova-Maikova & Pjatnitski yrittävät saatella maanpinnalle meiksi tavan kuolevaisiksi.


Harmsiaadi on Nastamuumion 2014 painattama neuvostovallan aikainen kaskukirja Tolstoista, Dostojevskista ja muista suurista Aleksandr Sergejevitš Puškineista. Tietenkään ei ollut soveliasta tuolloin panetella sankareita, joten vasta Neuvostoliiton murenemisen jälkeen nämäkin hupsahtavat anekdootit pääsivät julki. Oikea Harmshan (1905-1942) tätä samaa oli kokeillut jo aiemmin huonoin seurauksin.
Harmsiaadi ilmestyi piirroksineen Venäjällä Iloiset pojat (Vesjolye rebjata) vitsikirjana vuonna 1998.

Hauskoja vesseleitä nämä muka oikeat esikuvamme ovatkin, kun heistä kaskuja väännetään.
Vai mitä sanotte kun kuulette vaikka osan yhdestä anekdootista:
"... Sitten Puškin lähti Vjazemskin luo teelle. Silloin vastaan tuli vielä nuori ja parraton 'Tolstoi' poletit olkapäillä eikä vilkaissutkaan päin. Tšernyševski kirjoitti myöhemmin: 
- Kaikki kirjailijat ovat kunnollisia, vain Tolstoi on mouka. Sekunon greivi."

Kuinka ollakaan yhä vielä mieleen syöksähtää se ihana Ilovaaran koulumme, jonka johtajan huoneen laveripatjan alle muuan mielestään open väärinkohtelema poikalapsi oli työntänyt kadonneen mansikkalaskun. Mekaanisella kirjoituskonetta takonut ilmoituksen:
MATI ONn HOM-O.

Vaikka pojanvesselin ilmoitus ei pitänyt vähimmässäkään määrin kutiaan, niin löytyipähän syksyllä hävinnyt tilisiirtolappu - ja mansikanviljelijä sai jouluksi palkkionsa.


Täältäpä pesee lisää

4 kommenttia:

  1. Hieno kirjoitus,
    paitsi niin sanotusti historiatietoinen, lähimain harmsilainen; se kaiketi Hikkaj-tyyli noin muutenkin, olen huomannut!
    Öisinajattelija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PS
      taisin löytää harmsilaisuudesta sukulaissieluston!
      Lapsismilleni, jota enemmänkin tuolla Cityssä putkauttelen, juuriston.

      Nuo jututhan ois helppo sovellella suomalaisiin kirjailijoihin.
      =
      Esim. kun Salama tapaa Saarikosken näin mittumaarin alla Vuonislahden lavan katveessa, niin mitenpä Hannu käskyttää Penaa, joka juuri on lausahtanut:
      "Juhannus."

      Poista
  2. Arvoisa pedagogi -hikkaj

    Se on ollut Ilovaarassakin tuo oikeinkirjoitustaito koulukkailla ihan suomalaista keskitasoa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, tri

      oikeinkirjoituksesta viis,
      mutta katopa kuinka ajasta edellä kävimme jo ennen näitä vapauden buumeja sukupuoliasioiden opettamisessa!

      Poista