Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Rimbaud - vaikka puujaloin

Olen törmännyt kirjaan, johon uppoaa munaskuita myöten! No ei se harvinaista ole, mutta kuitenkin.
Kai se johtuu siitä kun itse on ikänsä tehnyt samaa, eli maapallot yli juostu ja kaupunkimatkat maalta eestaas kävelty, siis samankaltaista fyysisesti - henkisesti tuskin olen tavoittanut puolesta puoltakaan näiden herrojen maailmoista.

Lopputulos kuitenkaan ei heillä sen kummoisempi.
Ensimmäinenhän oli toissapäivän Nietzsche - kävelevä hullu. Tämä toinen kaveri, josta kirja on kertomassa, on ääripää myös, joka vihan vimmassa kävelynsä käveli. Tämäpä lopulta menetti matkoillaan toisen jalkansa, kun polvi turposi muodottomaksi ja jalka piti amputoida polven yläpuolelta.
Nielepä sen jälkeen puujalalla satoja kilometrejä!

Rimbaud (1854-1891) on nimeltään tämä nuori herra, runoilija Ranskanmaalta, joka esitteli perimmäisen habituksensa:
"Olen pelkkä jalankulkija, en sen enempää."    
'Käveleminen, eteneminen vaati vihaa', kirjoittaa Rimbaudista tämän mainion Kävelyn filosofiaa -opuksen kokooja Frédéric Gros, Pariisin yliopiston filosofian professori.
 

Rimbaud käveli kävelynsä raivon vallassa, juopotteli itsensä henkihieveriin runoilija Verlainen kanssa, kunnes poistui kymmeneksi vuodeksi Afrikkaan, Egyptin kautta Etiopiaan, missä tuo pahuksen polvi ajanoloon turposi muodottomaksi. Pieleen meni siinä sivussa bisneksetkin.
Oli palattava ihmisen ilmoille, sairaalaan kotimaahan, kuljettava kolmensadan kilometrin ja yhdentoista päivän tuskallinen matka paareilla Hararista Adeniin ja sieltä yhdentoista vuorokauden laivamatka Marseilleen.

Jalka pois ja pinoon. Puujalka paikoilleen - ja matkaan taas!
No ei. Ei se enää onnistunut, vaikka potilaan halu hirmuinen olikin.

Melkoinen äijänrimpula, joka siis purki vihaansa kävelemällä kauas - ja ainakin pysyttelemällä poissa lähtöpaikoiltaan.
Pariisit, Lontoot, Belgiat oli vaellettu, Alpit ylitetty, Abessiniat nähty. Oli aika lähteä viimeiselle matkalle täältä.
Kauttakulkumatkallahan täällä.

Poikii Kävelyn filosofiaa -teos ainakin, jo tässä vaiheessa, sen että on pikimmiten kaivettava jostain käsiin Arthur Rimbaudin Kirjeitä Afrikasta ja runoilijakomeetan kirjeitä.
Runokokoelmat Hirtettyjen tanssiaiset sekä Kausi helvetissä saanevat jäädä rauhaan. Illuminaatioita - no siinä ja siinä, jos aikaa, kauttakulkumatkalla tällä, liikenee.

Seuraava kävelijä esittelyvuorossa onkin itse Rousseau - nam!

ed. Nietzsche

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti