Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vammat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vammat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. marraskuuta 2024

Rivipelaaja

Nyt ei ole mistään sm-veikkausrivipelaajasta* puhe, vaan jääkiekkoilijoista, joista ei tullut niitä Isoja Teemu Selänteitä, jotka paksun lompakkonsa turvin elävät elämänsä loppuun asti rikasta elämää toista pohattaa, Trumpia, äänestäen ja vankasti kannattaen.

Atena 2024
Riikka-Maria Metso ottaa kirjaansa Rivipelaaja kolme tavan kaukalojyrää, joista 

  • Pauli Levokari käväisi NHL-porteilla kolkuttelemassa, sisään pääsemättä. Riikka-Marian avopuoliso, 3 poikaa yhteensä. Ura 20 vuotta.
  • Jonne Virtanen rymisteli 17 vuotta eri seuroissa. Avovaimo 3 lasta.
  • Marlo Koponen kiekkoili 15 vuotta pahemmin menestymättä. Avovaimo 3 lasta.
Koponen hommasi itselleen ammatin, työpaikkana Imatran voimalaitos. Virtanen toimii Mestis-TuTon päävalmentajana. Levokari on aivovamman oireiden vuoksi tällä hetkellä työkyvytön.

Jääkiekko on raju peli, Paulin kohtalon kokeneita löytyy kirjan ulkopuolelta pitkä rivi, esim. täältä Tony Salmelainen ja täältä Tommi Kovanen. 
Pienempiä vammoja oikeastaan turha mainitakaan:
murtuneet rystyset, sormet, käsivarret, pohjeluut, leukaluu, jalkapöytä; revenneet ristisiteet, kiertäjäkalvot, nivelsiteet, takareisi; alavatsa verkotettu, selkä täynnä kulumaa, kierukaton polvi, viiltohaava ranteeseen ja jalkaan; selässä pullistumia. nenä rakennettu uudestaan, hampaita katkennut, naama tikattu lukemattomia kertoja; rytmihäiriöitä, aivotärähdyksiä ... 

Kalliit ovat ammattimaisen harrastuksen lunnaat verrattuna siihen mitä käteen jää.

Suomessa on n. 1000 jääkiekkoilijaa, jotka pelaavat ammatikseen Liigassa tai Mestiksessä. Mestiksessä lätkit tonninkahden kuukausipalkalla, Liigassa mediaanivuosipalkka on n. 65 000 €.

Monenlaista sisäpiiritietoa kirjasta löytyy, myös tunnepuoli pääsee esille, mikä ei kovin tavanomaista ole 'kovanaamojen' toksisia lehtijuttuja lukiessa tai haastatteluja kuunnellessa.

"Poikanikin pelaa aika rajusti. Joskus vanhempainillassa joku kommentoi, että ei voi mitään muuta odottaakaan, kun vanhemmat ovat väkivaltaisia. Niissä tilanteissa miettii, miten hölmöjä ihmiset ovat. Olen maailman rauhallisin ihminen, olipa pelitapani mikä tahansa. Eihän näyttelijätkään ole sitä mitä näyttelevät.  
 
Puolisolleni on tullut paljonkin sitä palautetta, että osta miehellesi hame tai miten voit olla noin tyhmän ihmisen kanssa."

Noin tilittelee tuntojaan Jonne, joka eilen illalla maisteli tappion karvasta kalkkia, eli hänen valmentamansa TuTo otti kuonoon Jokereilta kotikaukalossa Turussa 0-5. 

Tässä koko rivi Metson kirjoittamista kirjoista.

* 
Onnin tulos 7 oikein, 
sijaluku; 1652/14135.
OE ei lannistu: tänään uutta putkeen!
Kirjavinkeissä

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Kipupisteitä

ei omia vaan urheilijoiden

Kuka sitä nyt omia tunnustaisi, paitsi nuo kirjailijat, tuossa Grantassa, vaikkeivät hekään - fiktioissaan vain, muka, pääasiassa pyörivät.

Mutta Leppäsen & Löfgrenin koostamassa tieto- ja tuntokirjassa Urheilun kipupisteet, Finn Lectura 2015, ei pyöritä fiktioissa, vaan kaikki on totta ja kipeää, hyvin vaikuttavaa, mukaansa imaisevaa kertomusta huippu-urheilijoiden vaivoista, vammoista ja sairauksista.


Siinä omat vammat vaimeltuvat ja hävettää vallan valittaa, miten nytkin selkäpiitä vähän raapii ja vasemman peukalon hankanen kirjojen pitämisestä kipijä on. Omat vaivat ovat pois puhallettavissa tyyliin 'pipi väistyy kun isi puhaltaa' kirjaa eteenpäin keriessä.

Tässä kirjassa ollaan tuskan sisällä.
Tuntuu niin kuin itse kärsisi, olisi itse Martti Mononen, Mikaela Inberg, Enni Rukajärvi, Tuomo Karila, Marcus Sandell jne. tuskan liekeissä kärventymässä polvi palasina, olkapää irronneena, lihakset revenneinä; tai lievemmin sitten: jokin golfpallon kokoinen mötikkä puhjenneena jalkapöydän päällä, sormenpää takakenoon taittuneena.

Ovat ne kovia kestämään nuo huiput huipulle päästäkseen ja siellä pysyäkseen.
Otetaas vaikka tuon vastalopettaneen jättiläisen, Hanno Möttölän, 208 cm, osasairaskertomus esille.
Jo sen lähtökohta huvittaa vaikka tekisi kipeää:
"Esimerkiksi sormivammat  kuuluvat koripalloon siinä, missä itkeminen kuuluu sipulin leikkaamiseen."
Mitäs täältä löytyykään:
  • nilkan nivelsiteet poikki
  • polven sisänivelside
  • oikean peukalon ja vasemman kyynärpään nivelsiteet
  • nilkkavamma, jonka seura väärensi tulehdukseksi, oli pakko pelata, kyseessä kuitenkin: luusta pala irti, nivelsiteet revenneet, luumustelma
  • oikea kantapää: plantaarifaskiitti
  • nilkasta leikattiin 11 luupiikkiä, höylättiin nilkan edusta uusiksi
  • olkapääleikkaus
  • akillesjänneleikkaus: joustamaton jänne kuin puu, piti veistää 'puuta' pois
  • umpilisäkeleikkaus
  • toisen akillesjänteen leikkaaminen: 'jänne sulaa juustoa'; samalla kantaluun höyläys
  • välilevyn pullistuma
  • nivusrepeämä
  • akillesjänneleikkaus
  • olkapäävammaleikkaus
  • polven sivuside luusta irti
"Olen äärimmäisen kiitollinen kaikille minua hoitaneille lääkäreille ja fysioterapeuteille", päättää Hanno osuutensa. (vrt huviksesi kirjailijan sairauslista)

Yksi asia minua amatööriä huvittaa huippu-urheilijan kuntoutus- ja kunnossapitolausunnossa:
"Tein Vuorjoen suosituksesta myös pitkiä, 45 minuutin mittaisia kävelyitä Käpylässä. Opin, että pitkät kävelyt ovat paras asia, mitä ihminen voi selälleen tehdä. Vasta puolen tunnin kävelyn jälkeen lantio alkaa liikkua kunnolla."
Pitkä lenkki: 45 min. No hah-hah!
Tai no lievemmin: suhteellista kaikki.
5 km hiihtoa = kausi korkattu
höpö höpö ja huomenna lissee
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös