Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkalla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkalla. Näytä kaikki tekstit

lauantai 21. toukokuuta 2022

Välillä maailmalla

Biden Aasiassa, Niinistö Washingtonissa, Roomassa Marin; pitäisiköhän meikäläisen pujahtaa Turkkiin Erdoganin puheille, jotta mitä sie Ertokani siinä temppuilet.

Almuvaaka

Tuskinpa tuo reagoisi, ojentaisi edes sitä vaakaa, jonka päälle aikoinaan Istanbulin kadulla astuin kun kerjäläinen tarjosi almuista vastapalvelun.

Ihmettelen noiden ikämiesten lentokuntoa ja lentointoa: omat matkat jääneet kokonaan, minkä nyt Kitteellä pari kertaa talven aikana ja talvella sillontällön Paksuniemen satamassa jäätilannetta nuuhkimassa.

Nyt sitten pitäisi uskaltautua Savonlinnaan ja ihan tähelliselle asialle: ystävä mitä parhain sairaalaan sinne joutunut. Parissa tunnissa tuonne tästä. Allakka näyttää näyttävän, että edellinen reissu kaupunkiin on ollut oopperareissu - asiaa kai sekin, ainakin kovaa huutoa ja mölinätä lie ollut. Nytpä muistankin, jotta tämä MATKA se  vissiin oli. Siitä sen muistan, kun olin juuri saanut uudet silmälasit, joilla edelleenkään ei juuri mitään näe ja silmiä kirveltävät ihan niin kuin alussa.

Nyt saattaa tällä reissulla silmiä kirveltää jah. 
Vaan eipä menetetä toiveita: eiköhän se siitä - ajan kanssa.


Kirjavinkeissä

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Ajellaan toisella minällä

Matkantekkoon mat-kan-tek-koon matkan tek...

Eihän se matkanteko yhdellä tasolla tapahdu, kyllä ruumis, ja ainakin sielu, kulkiessa tuntee ja näkee myös aivan muuta kuin mitä ymmyrkäiset silmät.
Jopa ajopelinkin muuksi muuttaa,
kun
ohi vilahtelevat näkymät ja turtuu matkalaisen näkemä:


Nytpä kivettyneellä autolla - vaikka autoja alla vaikka kuinka - jatkuu matka!

Ja pian jo näin sitä mennä pöristellään kiltisti yhtenä letkana, jonossa:


Vaimo takapenkille siirrettynä:



Kun Haikot ja Rukit on tsiikattu, Wellamot Kotkassa katsottu:

 

Liftari-Varvarakin kyytiin otettu, mopon taas autoksi vaihduttua:

  Vihdoin kotimatkapätkän eväiksi
kiltisti munat jos leivätkin pistetty samaan koriin.
Kotona sitten vielä harmiteltu tätä Pernajan sojotusta:


Jotta taivaisiinko tie osoittaa.
Sinnekö olisi pitänyt auton nokka kääntää jotta olisi MA:n tavannut. 
Toki sekin olisi onnistunut - mikä ettei! 

Jos olisi taas tasoa vaihtanut kääntänyt kolmannen tai neljännen tai ties monennenko minän silmään!


tiistai 2. lokakuuta 2018

Puretaas reissua alkaen Simbergin Hugosta

ei Häkkisen

Sitä ollaan taas yksi rappunen noustu ylöspäin sivistyksen portaita: koluttu eteläisen Suomen ja sen itäisen lahden rannikkoa päivätolkulla ja lopulta 'noustu maihin' Lappeenrannassa Sari Kaasisen Kehruuhuoneella.

Iänkuun päivänä en ollut käynyt Pernajassa, joka Loviisaa nyt on. Porvoo kyllä on jokusen kerran kiireenhötäkässä ohitettu. Kotka tuntematon, sentään sen Arto Tolsaa ja Junnua seurattu silmä kovana ja korva kuulolla.
Että Veikko Laviko? Kuulamörssärin sijoitan mieluummin Sypänsä kanssa Haminaan ja sen hautausmaalle, missä käymättä jäi, mutta RUKin pihapiiri tuli tampattua tarkkaan - eikös senkin oheistuotteena ole täyttyneet hautuumaat?
Pah,
pahaksipa tämän maailmanmatkaaja pikkubourdain-folken matkakertomus on kääntymässä, joten jätetään humpuuki ja siirrytään korkeampaan kulttuuriin.

Pernajan omapoika Agricola sivuutettakoon tässä vaiheessa olan kohautuksella sekä tällä Lari Kotilaisen mainiolla kirjalla: Kielen elämä. Ja keskityttäköön lähipäivinä tuoreempaan kirjatapaukseen, Helena Ruuskan kirjapaksukaiseen: Hugo Simberg - Pirut ja enkelit, WSOY 2018.

Enpä tuota olisi arvannut, kun Agricola-matkalle lähdimme, jotta pääasiaksi nouseekin Hugo ja Hamina!

Siinä pienempää ympyräkatua tallatessa hyvä etten iskenyt päätäni seinälaattaan vaaleanpunaisen talon kulmalla kirkon pihaa tiiraillessa:


- Ai täältäkö se Simberg?
Tampereellahan miehen töihin viimeksi törmäsimme Enkelimatkailu-reissulla.

Siinäpä olikin, kurkistelemista, kummastelemista, kamerassa kieputtelemista- Pikkuympyräkatu kolmenelosen taloa töllistellessä.

- Vai täällä pikku-Hugo ja kaksoisveli-Paul temmelsivät lapsuutensa. On siinä vilinää riittänyt kun sisarusluku huiteli toisellakymmentä!
- Siinä on ollutkin häkitys paikallaan ...



Mutta jospa en jatkaisikaan -
sillä varmaan luotettavamman ja paremman kuvauksen ja paremmat kuvat löytyvät tästä Ruuskan 500-sivuisesta Simberg-elämäkerrasta:


KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

perjantai 28. syyskuuta 2018

Slyysoma


۝۝



Ha!Mina meen ny.

Pää pyörälä. Vissiin. Jokusen päivän.

<noli mi ysngrtr
eiku
Noli turbare circulos meos.

۝۝۝۝۝۝۝


KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös