maalaiselämää - ties monesko osa
Onhan tämä muuta toista kuin katsoa ikkunasta katua. Tien toiselta puolen kallion kupeelta saa tunnissa ämpärillisen, on jo saanut kolme. Tällä puolen Mies katkoo risuja padan alle ja rikittää. Syttyy herkästi, kohta jo lisää paksumpia oksia. Pumppaa kaivosta vettä, kaataa kolme sankollista pataan ja kolme kylmävesikorvoon. Hakkaa muutaman paksumman koivuhalon kiukaan alle, tuohella sytyttää kunhan poimija palaa ämpärinsä kanssa.
Päästään selvittelemään.
Puolta päivää vasta mennään.
Kiire on jossain muualla, ei täällä. Noukkii muutaman omenan maasta, jokunen luumukin jo syötävissä.
Tuli kiukaan alle, paksuja halkoja pesä täyteen, jottei mustille hiilille menisi sillä aikaa kun pyörähtävät sauvoilla rantalenkin.
Hiki iholla. Viileän näköisenä väreilee järvi. Puistattaa. Onneksi se sauna tupruamassa.
Syksykö näin pitkällä jo - lehdet kellastumassa, hedelmät kypsymässä. Oma elämä siinä mukana samassa tahdissa.
