Ja yhä paranee! - 4.

No voi hyvänen aika!
Anna Rimpelän rompsua Pitkään meni ihan hyvin arvostellessani otin lopulta Émile Ajarin Elämä edessäpäin -romaanin käsille, siitä mummon loppuliu'un verrokiksi ottaakseni. Jätin sitten ja annoin olla.
Ja nyt tuo vuosikymmenten takainen ranskalainen Goncourt-kirjallisuuspalkinnon voittajanimi putkahtaakin esille tässä Kirjalliset väärennökset -kirjassa!

Ei Ajar ollut Ajar, vaan Ajar oli ...

Hetkinen, katsotaas mitä vuonna 1978 Annikki Sunin suomentaman ja Otavan kustantaman romaanin kansilieve tietää:

" Emile Ajar on salanimi, joka Elämä edessäpäin -romaanin ilmestyttyä herätti suorastaan raivokasta uteliaisuutta. Sittemmin salaisuus paljastui: Emile Ajarin oikea nimi on Paul Pavlowitch. Paul Pavlowitch on syntyään montenegrolainen, monia värikkäitä vaiheita elämässään kokenut mies, ja yllättävää myös - Romain Garyn sisaren poika."

Vai muka montenegrolainen ja vieläpä Romain Garyn siskon poika. Ei sinne päinkään, kun ei edes Émile Ajar saati Paul Pawlowitchista puhumattakaan!
Silkkaa roskapuhetta kaikki.
Vaan:
Kirjailija on kerran jo tuon arvostetun kirjallisuuspalkinnon saanut, ei mikään siskon poika Paul Pawlowitch vaan Romain Gary itse, joka romaanillaan Aamunkoiton lupaus oli vuonna 1956 voittanut Goncourtin. Ja kun Goncourtin voi voittaa vain kerran elämässä ja Garylla oli hirveä halu tuplata voitto, oli juonittava ja keksittävä joku 'montenegrolainen sukulaismies' kirjailijaksi.
Tuli toinen voitto ja toinen näyttö kirjallisista kyvyistä.

 "Kun Gary paljasti Ajarin henkilöllisyyden itsemurhaviestissään vuonna 1980, kaikki eivät aluksi uskoneet häntä. Vuotta myöhemmin ilmestyi postuumisti Garyn seikkaperäinen selostus identiteettihuijauksen taustoista (Vie et mort d'Émile Ajar)." - Nyqvist & Oja

Ajar onkin siis Romain Gary - alun alkaen liettualaissyntyinen ranskalainen emigranttikirjailija Roman Kacew (1914-1980).

Émile Ajar, jota ei siis oikeasti ollut olemassa!

plagiointeja: 1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6

ps

mutta yhestä syrjäisestä Karjalaisen kirja-arvostelijasta ei  

Elämä edessäpäin -kirja kaksinen ollut - on hällä otsaa!

(ks. huominen Ajarin Elämä edessäpäin -kirjan arvostelu)

hiihdot 6+9 /515 km = 79 h

KIRJA-ARVOSTELUT 

*** myös

Ajantaju

Maikki 90+ oli tullut potkurillaan kauppakassi sarvissa tiellä vastaan avajaispäivänä, niiden niiden, ja sanonut:
- Johan nuo eilen voittivat mitalija.

Oli pitänyt oikoa, jotta vanhoja kisoja näyttivät, kertasivat.
- Niitäkös kehnoja, oli tuumannut ja pukkinut potkuriin vauhtia, kotia kohti, kalasopan keittoon.

Ota noista tosiaan selvää, mikä on totta ja nyt, ja mikä mennyttä televisiossa, kun pyörittävät historiat ja tulevat yhtenä vyyhtenä. Ja entä se spekuloinnin määrä: ikinä ei voi tietää aikamäärää, milloin oikeasti kilpa käynnistyy, milloin h-hetki koittaa ja koska viimeistään, lopullisesti, asettua vastaanottimen ääreen.
Helposti käy maikit.

Aino 80+, toinen mummo, potki myös vastaan, ajopelinä rullaattori, jolla nimellä Aino Ritari  härveliään nimittää. Aino potkii muutenkin vastaan yleistä elämänmenoa, sen verran itsellisenä haluaa pysytellä ja tomerana näyttää pojalleen sekä miniälleen, ettei mikään hoivakoti Viimeinen Henkäys ole hänen paikkansa.

Ehei kohtakaan!
Sulhaskandidaattikin Senegalista pian astumassa kaksioon elämänkaveriksi: no niin ainakin Lähetysyhdistyksen kirjekuoressa väitettiin kuvineen kaikkineen. Niin ainakin Aino oli kirjeen lukenut ja tulkinnut.

Siitäkös riemu repesi ja energiat sekä nuoruuden eliksiirit alkoivat 80+-ruumiissa hyrrätä, tai ainakin ne oli saatava hyrräämään ennen kuin tuo voimakas heimopäällikkö tulisi tupahan.
Alkaa armoton seksuaalitajunnan päivittäminen.

Maikki on totta, Aino höpinää.
Molemmat kohdattu kyllä: toinen luonnossa, toinen kirjassa.
Maikki elävä henkilö täysissä ruumiin ja sielun voimissaan täällä keskuudessamme; Aino elää Anna Rimpelän romaanissa Pitkään meni kaikki hyvin, Otava 2018.

Anna Rimpelä on stand up -koomikko Manalasta ihan oikeasti, joten ei ihme jos Aino Ritari saa kunnon rullaattorikyydit ja lukija tukka pystyssä jää seuraamaan Ainon hurjistumista ja makaaberia menoa.

Loppuliuku

KIRJA-ARVOSTELUT

*** myös