Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mitä Tolstoi todella sanoi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mitä Tolstoi todella sanoi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 21. helmikuuta 2021

Jokamiehen sivistyssanasto

piti kaivaa esille, kun jäi niin jurppimaan, edellispäiväisestä Mitä Tolstoi todella sanoi -kirjasta sivistysanojen täyttämä Pylsyn virke (jotta eikö tuota nyt selvemmin voisi sanoa - ottaisi nyt mallia vaikka Klingestä joka kirjan seuraavassa jutussa tavan kielellä pohtii, onko Sota ja rauha historiaa vaiko romaani).


Unohtunut ystävä, kampraattini Jokamiehen sivistyssanasto / 
Edwin Hagfors Antero Manninen nostalgisesti pitkästä aikaa esille.
 
Eipä tuota ole tarvinnut sitten opiskeluaikojen*, jolloin selväsanaisesta perkele/saatana-koulutuksen kielenkäytöstä Paloaukealta piti hyppäämäni opettajakoulutukseen, jossa professori Annika Takala käytti maagisia taksonomia yms. sanoja joista ei kuuna kullan valakiana ollut halaistua sanaa kuullut.

Auttoi.

Vaan entä nyt?

Nostetaas tikunnokkaan lainavirkkeistä Pylsyn käyttämät sivistys/vierassanat syllogismi ja gnoseologia sekä samaisen Miksi Tolstoi ei ole vesimeloni? -esseen toiseksi viimeisen virkkeen alku:

"Pikkumainen sangviinikko, siveellinen erotomaani, epäilevä dogmaatikko, 
taantumuksellinen anarkisti, rakkautta saarnaava misantrooppi - "

Mitäpä tuumii ystävä, vuoden 1932 Jokamiehen sivistyssanaston toinen painos heinäkuulta 1945? 
  • syllogismi = ? 
  • gnoseologia = ?
Pettää - piru! 
Jäämme epätietoisuuden varaan. Tuon sangviinikko-erotomaani-dogmaatikko-anarkisti-misantrooppi -akselin toki tiedämme kaiketi kumpikin. Silti varmistan tietääkö ystäväni Jokamies.

Tietää. Olemme yhtä viisaita. 
Tai no, sangviinikkoa ei tiedä. Vaan hälläkös väliä, sillä kukapa Jokamiestä enää tarvitsisi. Nyt googlataan! Mutta silti: eikö googlaamista parempi mennä linkkailla suoraan Korpelan Pienehköön sivistyssanakirjaan. Tai jos sekään ei auta, niin sotkeutua Tieteen termipankkiin

Ja jos liian vaivalloiselta alkaa tuntua - voihan sivistyssanoja arvata ja keksiä itse selityksen! Ja kirjoittaa ja täydentää Jokamiehen sivistyssanaston omin selityksin.
Sillä eihän sitä kukaan enää lue.

*muistikatko, ks.
9 km/ 500 km/€80 h
Kirjavinkeissä 

perjantai 19. helmikuuta 2021

Jumissa Tolstoihin

 Hetprerrään toinen opus. Sekin uunituore. Siltalalta, kuinkas muuten.

Siltala 2021

11 kirjoittajaa kertoo jotakin siitä, mitä on irti saanut Leo Tolstoista (1828-1910).
 
Kirjan yksi toimittajista, Martti Anhava, käy läpi kirjojen pakoteemoja; kirjailija Sirpa Kähkönen löytää teksteistä punaisen väripainotteen; kuvataiteilija Silja Rantanen hämmästelee, miten vähän romaaneissa on viittauksia kuvataiteeseen universaaleista aihevalikoimasta huolimatta.

Minä jään hämmästelemään, tapani mukaan yhtä epäolennaisuutta eli, kirjan toisen toimittajan, Tintti Klapurin, nimeä enemmän kuin hänen aihettaan Tolstoi, Tšehov ja kuolema, jossa hän ottaa vertailukavereiksi Tolstoilta romaanin Ivan Iljitsin kuolema sekä kertomuksen Isäntä ja renki ja Tšehovilta kertomuksen Ikävä tarina sekä novellin Piispa
Kuolema ei Tšehoville merkitse sen kummempaa, Tolstoille se on 'nimenomaan poikkeuksellinen hetki ihmisen elämässä, koska se mahdollistaa elämän näkemisen uudesta perspektiivistä'. 
Jotenkin noin, tai lukekaas itse ja tulkitkaa tarkemmin. 

Kirjan kolmannen toimittajan, Mika Pylsyn, teksti aloittaa tämän yhdentoista esseen kirjan otsikolla Miksi Tolstoi ei ole vesimeloni?
Essee on otsikon vastainen eli oppineisuudella ja sivistyssanoilla keikaroiva, juuri päinvastainen kuin mihin talonpoikaisuutta ihannoiva Tolstoi pyrki. 
Kuunnelkaas vaikka pätkä Pylsyä:
"Tolstoilla ei ollut taipumusta abstraktiin ajatteluun, hänen filosofiset pohdintansa rakentuvat lähinnä erinäköisten syllogismien varaan, ja päiväkirjamerkinnän perään hän onkin suluissa lisännyt "tuntui selkeämmältä ajatellessani" - huomio, joka toistuu Tolstoilla merkittävän usein. Tällainen gnoseologia oli hänelle kuitenkin välttämätöntä oman ajattelun ja tuotannon tueksi."
Jottei nihilistissarkastinen moponi nyt vallan karkaisi, otetaan loppuun tolstoilaisuuden ydinasia, jonka Ben Hellman tiivistää viimeisessä luvussa ja joka antaa koko kirjalle nimen: Mitä Tolstoi todella sanoi. 
Viiteen pointtiin tolstoilaisuus on tiivistettävissä ja nuo kehotukset ovat löydettävissä jossain muodossa Mooseksen Vuorisaarnastakin:

  1. Älä kiivastu.
  2. Nujerra aistillisuutesi.
  3. Älä vanno valoja.
  4. Älä vastaa pahaan pahalla vaan hyvällä.
  5. Rakasta vihollistasi.

6+6+8 km/ 491 km/€78 h
Kirjavinkeissä