Nuolenpäällä

Näitä sumerilaisten kirjoituksia savitauluihin tutkiskellessa kiinnittyy huomio noiden taulujen kokoon. Sanasta taulu kun tulee ex-opelle mielen päälle ihan ekaksi iso koko, vähintään luokan edessä oleva liitutaulu, johon raapustelin kuolematonta, oppilaille ainiaaksi mieleen painuvaa tekstiä.

E, ei: kokoluokka säilyneissä 4000 vanhoissa savitauluissa tuskin kännykkää kummempia ovat, olivat enempi Työmies-tupakkiaskin kokoisia:

Professori Jørgen Læssøen sormissa
assyrialainen kirje.

Savitaulu professorin kädessä on tuosta iki-ihanasta Kansojen kirjallisuus -sarjan enimmäisestä osasta. 

Ja nuolenpääkirjoitus voi näyttää tämännäköiseltäkin, myöhemmin väritellyltä: 

(lisätty myöh. = väärin eli ks. Rydmanin Karin korjaus alta eka kommentissa)

Kansojen kirjallisuus 

A miks näiden pariin olen ajautunut?

No kun runolle kävin ja luin jo nämä Enheduannan runosikermät ja jatkoksi tämän hävyttömämmänkin sumerilaisen runoteoksen noilta samoilta ajoilta: Viiniä, hunajaa, omenapuu - Sumerien myyttistä ja eroottisista runoutta, jossa symboliikkaa riittää ratkottavaksi.  

Kirjokansi 2022.

Tarttukaapa toimeen ja kokeilkaa ratkoa viikonloppuna tämäkin symbolipätkä, vain mielessänne ilman julkituloa:

Villani salaatinkeräni

Koska villani on salaatinkerä, hän kastelee sitä

koska se on laatikossa kasvanut, hän kastelee sen

ja koskettaa dubdub-lintua sen kolosessa!

Imettäjäni on ahkeroinut,

hän on järjestänyt villani kauriinmuotoisesti,

ja kammannut sen hellästi,

hän on myös suoristanut rintapanssarini.

---

Totisesti olet herramme! Totisesti olet herramme!

Lasuurilla koristettua hopeaa! Totisesti olet herramme! 

Totisesti olet runsaasti jyviä tuova viljelijämme! 

 

 -Suomennos Minna Ronkainen teoksesta 

Thorkild Jacobsen: The Harps That Once...

Sumerian Poetry in Translation, YU 1987. 

 

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä