Löytöretki kielen kiemuroihin

vaikean lukemisen välttämättömyys

Mitä siitä kostuu jos lukea lorottaa päivät pääksytysten mitä tahansa tekstiä, jonka ymmärtää oitis, tai luulee ymmärtävänsä. Niistä puuttuu ryyti.

Pakko on välillä haastaa itsensä lukemaan joko a) muistamismielessä, kuten talvinen Nobel-kirjailijoiden ulkoa-opetteleminen, taikka b) ymmärtämismielessä, mitä parhaillaan tuskaillen harrastan näiden Kukon ukkojen kera:

Kuva: Aapo Kukko

Luen tilaajana Pohjoisen kulttuurilehden Kaltion 75-juhlavuoden numeroa 3/2020, ja olen kaivanut esille lehden vaikeimman jutun, sellaisen, joka vaatii paneutumista, sellaisen, jota ei voi minkään Urheiluruudun ohessa lukaista: siihen täytyy keskittyä. Eikä siltikään kertalukemalla puoliakaan tajua, vaan täytyy jäädä sutimaan joidenkin kappaleiden kohdalla: so. juutu niihin! repostele niitä! tongi niitä! haistele niitä! 
Maistele ja maiskuttele niitä, kunnes ne mielen päällä sulavat.

VTT Aki Petteri Lehtinen on täräyttänyt, tai toimitus kai, lukuhimoa aiheuttavan otsikon:

Kritiikki katsoo peiliin

Käsitteellisen ajattelun metaforisuudesta

George Orwell on kiteyttänyt haasteen esseessään ”Politics and the English Language”: ”Jos ajattelu korruptoi kielen, myös kieli voi korruptoida ajattelun. Huono kielenkäyttö voi levitä perinteen ja jäljittelyn kautta jopa sellaisten ihmisten parissa, joiden pitäisi tietää paremmin, ja tietävätkin.”

Olen innoissani, uskokaa tai älkää! Jotenkin tuskastunut tuohonkin yöpöydällä maata retkottavan Urheilulehden helppouteen, tyyliin 'lisämausteensa alkavaan kauteen tuo poikkeuksellinen tilanne kuljettajamarkkinoilla' Bottaksineen, Vetteleineen.

Kohta alkaa tosin piiputtaa, mitä halulla hartahalla, tylsistymisen pelossa olen odottanutkin:

"Harkintakyky merkitsee kielellistä ja ajattelun tasolla käsitteellistä toimintaa. Käsitteet puolestaan tukeutuvat kielen ja ajattelun metaforisuuteen eli kielikuvallisuuteen, jonka juuret ovat kehollisessa kokemuksessamme. Esimerkiksi itse käsitteeseen ja käsitykseen ”tartutaan” tai ne ”ovat käsillä” – niin mielessä kuin kielessä."

Tuosta vielä selviän, mutta sitten juutunkin jo pitemmäksi aikaa sutimaan:

"On mahdotonta harjoittaa rakentavaa kritiikkiä tai tuottaa sen kulttuurisia kohteita ilman ymmärrystä käsitteellisen ajattelun metaforisuudesta. Ihmisiä yhdistää kehollinen kokemus silloinkin, kun käsite saa erilaisissa kulttuurisissa käytännöissä toisistaan poikkeavia merkityksiä. Yhteisymmärrykseen voi päästä käsitteellisen ajattelun ja kielenkäytön metaforisuuden ja niiden kokemuksellisuuden ansiosta."

Päätän päästä perille tämän viikon aikana. Tämä on hieno löytöretki! Niin uskon ja toivon.
Ugh!

Kokeilkaas tästä, ite.

KIRJA-ARVOSTELUT