Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

tiistai 21. heinäkuuta 2020

Reissun päällä

Nuutunut Mies, NM, työntää, vihdoinkin, onnesta myhäillen kottikärrillä nurmikkoa pitkin kuivia halkoja pinosta liiteriin, kun yhdenäkin välähtää päässä kysymys: tämäkö touhu vai lorvaileminen Manskilla? Tai ei se kysymys ole vaan puntarointi - aatos jalo.

Käy läpi koko reissun: mikäs oikeastaan istuessa navigaattorina kun vaimonen, V, ratissa!

- Täälläpä on huono ilmanlaatu. Kato mitkä savut, toteaa V Varkaudessa. (illemmalla selviää että siellähän tehtailla oli tulipalo juuri syttynyt)

Olokorjaamoon ennen Mikkeliä on pakko poiketa, nimensä tähden. Ja kuumakin kuin mikä.

Kuva Verlan kotisivulta


VERLA viimein kyltissä paistelemassa monien mutkien takana.
Kulttuuri-ihmisinä, muka, piti työntää nokka tännekin, Unesconkin suosittelemaan. Ruukkikylät ovat vähän kuin oma asumiskylä: rauha maassa. No eipä kerrota parkkipaikan tunkua eikä toisten nokkansatyöntäjien ruuhkaa. KORONA. Sehän se ensin mielessä ennen museokäyntiä.

SPEDEN SALUUNA - jo vuodesta 1967, tai jotain. 2 € per paukku!

MANSKI - kaupungin ainoat lähivedet pulppuavat keskellä kävelykatua.


Kouvola siitä harvinainen kaupunki ettei se veden äärellä. Kymijoki missä lie...


KOPLA - KIPA ja oltiin asiassa: isät vastaan pojat asetelmissa; toinen ikämiehiä täynnä, toinen oman kylän pojanhuimia. Aurinko lääti, ja kypsytti lopulta pojat. Olisi luullut että ikämiehet. Mitä vielä: superissa hakkasivat viisi juoksua, yhdenkö olisi saanut vieras. Pistekin oli poikaa Kitteen pojille, ei vieläkään täyttä tappiota! Kelpasi. Hoplaa!

Siitäpä sitten tänne kottikärrin sankoihin. Häntäkoipien välissä odottamaan tartunnan puhkeamista. Synnin teillä kun oltiin. Mennä nyt varta vasten! Työntää nyt nokkansa joka paikkaan.

Noin se hurahti reissu, suurin piirtein, muistelee NM, havahtuu kädet kärrin aisoissa, kun V huutelee:
- Kahvit ois

- Jos jois tässä kiireen välissä, huikkaa ja kumoaa puukuorman liiterin ovelle.

Vaan se MUSEOKORTTELI - se oli jotenkin mukavan kotoisa:


KIRJA-ARVOSTELUT

6 kommenttia:

  1. Luvehan mitä Koitereen mies kirjoittaa urheiluharrastuksista.

    https://yle.fi/uutiset/3-11452789

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      mehän, hiihtiniilot, tunnemmekin tuon luita ja ytimiä myöten!

      Poista
  2. Missäkö Kymijoki? Kun lähtee ajelemaan kuivasta Kouvolan keskustasta Kotkan suuntaan, niin tie kulkee kauniisti Kymijoen rantaa, reitti on kaunis kaikkina vuodenaikoiina. Meillä Myllykoskella paras ulkoilualue on joen rannassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mm

      On teillä kaikenkaikkiaan hieno asuinseutu, vaikka tuo NM yrittää kammeta, vaan sehän on vain sen tyyli. Ajatus monesti päinvastainen. ;)

      Verlassa varmaan olet vieraillut moniaita kertoja?
      Me tuon KiPan perässä lähinnä.

      Poista
    2. Verlan tehdasmuseossa on tullut käydyksi monesti vieraiden kanssa. Siellä piha-alueella oli pitkään keskiaikamarkkinat, joissa tuli käydyksi "miekkailemassa" ja hevosnäytöstä katsomassa lastenlasten kanssa, mutta sitten tämä tapahtuma siirrettiin Kouvolan keskustaan - ei sama tunnelma ollenkaan.

      Poista
    3. mm

      no ei varmaan jossain keskustan kivillä tunnelma läheskään sama.

      Tuo museokorttelin kuva innostais muuttamisleikkiin: josko vaihtais tämän oman profiilikuvan siihen - ois kerrankin edukseen. :)

      Poista