Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

tiistai 28. heinäkuuta 2020

Hilda Tihlä

Ihan loputon marssi näiden kirjojen ja kirjailijoiden kanssa!
Nyt kaivautui tuommoinen ennenkuulumaton kirjailija nimi esille ihan muun asian yhteydessä: Hilda TihläKarl Nickilin kanssa avioiduttuaan ortodoksoitui ja otti nimekseen Eugenia Nicklin.


- Tihlän romaanit kuvaavat maaseudun köyhälistön ja kaupunkilaisten välisiä jännitteitä, kertoo kirja jossa törmään Hiltukkaan.
Tuppaapa kiinnostamaan.
Esikoisromaani Leeni, 1907, varallisuuden epätasaisesta jakautumisesta.

Niinpä Hilda istuukin sanomisistaan Santahaminan punavankileirillä vuonna 1918.

Ei Hilda mikään pulmunen ollut, kirjan ilmestymisvuonna hänellä oli jo toinen mies Urho Tuurala yhtä aikaa entisen kanssa. Ja mikäs: Urho oli Hildaa kymmenen vuotta nuorempi. "Koko porukka itse asiassa asui 1907 yhdessä Oulunkylässä suuressa huvilassa, joka toimi paikallisen työväenyhdistyksen tukikohtana."

Ennen vankileirille joutumistaan Tihlä oli julkaissut muitakin romaaneja, kuten Hilma, elämän satua, 1913 ja Ihmisiä, 1916. Tunsi ja toimi niin Irmari Rantamalan kuin Miina Sillanpäänkin kanssa. Muutti aikanaan rajan tuolle puolelle, ihanteidensa perässä.
Elinajaksi merkittiin: 1870 - 1944.

Mistäkö näitä kaivelen? Sivujuonteina - omia arveluja ja Kirjasampoa lisäillen - tätä kirjaa lukiessani:

Virva Liski. Into 2020
KIRJA-ARVOSTELUT

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti