Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

maanantai 2. maaliskuuta 2020

Tonnia kohti

Tänään on odotettavissa mielenkiintoinen päivä: ei poikkeamia päivänohjelmassa. Tasaista rataa.

Eilen täyttyi 700 hiihtokilometriä, 300 vielä tikistettävää jäljellä parin kuukauden aikana eli iisi raider suksilla.
JOS ei.
Jos EI.

Lopu lumi ennen aikojaan.
Eikä lopu, ei ole loppunut koskaan, koska jos loppuu, jäljelle jää vielä jää. Pohjoisrannoilla piisaa aina hiihdettävää lunta ja lumisohjoa.

Tässä sivussa voi tietysti lisätä halutessaan päivään jännitystä aukaisemalla radion eli tv:n, mutta yksi myrkkypiikki päivässä riittäköön ikään kuin kiellettynä dopingina, eli kerran uutiset jossain vaiheessa päivää kuulolle ja taas ollaan ajan tasalla koronasta, pörssilaskusta, Ertokanin - senkin turkkilainen! - rajapakolaispäästöistä Kreikkaan, Rumpista ja muista maailman nokkamiehistä, ties Marinin pyöreäsilmästäkin.

Parempi pitää tuo tietoraja kiinni, suihkauttaa kyynelkaasutupsautukset sinne päin, kun ensin on itse saman ruiskauksen uutisia kuunnellessaan korvilleen saanut.

Puolilta päivin on luvannut lunta tai räntää, joka voi hyvässä lykyssä muuttua illan mittaan vesisateeksi; jos odottelisikin lumisateeseen saakka, niin pääsisi kiskomaan itseään orjan lailla, lykkimään luistamattomin paakkuuntuvin suksin, kuten eilen - siinä on kuulkaas jotain alkukantaisen nautittavaa.
Ei kulje kymppi kahteenkymmeneenviiteen minuuttiin kuten Iivolla ja Juuhauvella, hipoo kahta tuntia omaa rataa puhkaistessa: kilsa yhteen suuntaan muutamin mutkin ja sama takaisin - ei näy ei kuulu latupartiota latua aukaisemassa.

Meno on meditatiivinen kaikkine takkuamisineen. Rauhoittavan uuvuttavaa raahautumista tiedon tuolla puolen. Tiedottomuudessa.

🏂 hiihdot 12/ 712 km/€  112 h

8 kommenttia:

  1. Kyllähän se muuten, mutta kun menee hyvää hiihtoaikaa kaiken mualiman ylihuruloitten kanssa melskatessa. Eivät pelitä pankkien tekstiviestivahvistukset, jotta vois laskuja maksaa. Lopulta ilimottivat, jotta ei oo koko verkkopankki väliaikaisesti käytössä. Kohta vuajin niiltä korvausta menetetystä hiihtoajasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      ja paljon vuaji, sillä hiihtoaika on kalleinta aikaa. Toisaalta ei sitä millään rahalla voi korvata. :)

      Poista
  2. "jäljelle jää vielä jää"

    Mutta kun jäällä pitäs osata luistelutyyli. Kuvasta päätellen se ei oo hallussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      entisellä juoksijalla luistelutyyli sujuu kyllä: tuntuu jopa luonnikkaammalta.
      Keväthangilla sitten järven jäillä. Se se onkii sitten yhtä haipaktata. :)

      Siinä haarukoinnissa (J. Miedon ilmaisu) vielä se plussaa ettei suksia tarvii voijjella millään tavalla; tosin en nuita pertsasuksiakaan hoija muuten kun mitä nyt joskus, erittäin harvoin, pistän purkista porkkanaa pidoksi.

      Poista
    2. Järvien keväthangilla onkin kevyt taivaltaa. Muistan miten Sisko Kainulainen oli jo palaamassa kymmenien kilometrien lenkeiltä Pyhäjärven toisesta päästä, kun istuimme mökillä aamukahvilla. Niinpä aina pärjäsi Finlandiassa.

      Poista
    3. ej

      ostat vaan lyhyet sukset ja annat mennä - ei se sen kummempaa oo.

      Kai se ylhurulan tilikin jo toimii, niin sieltä nosta pätäkkää käpälään ja sukskaupoille; Harri suattas myyvvä nyt halavalla kun kauppa ei vejä.

      Poista
    4. Jospa jiäpi heikoilla jäillä viimesiksi sanoiksi: - Kato kehno kun luistaa hyvin...

      Poista