Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

perjantai 6. maaliskuuta 2020

Runottaa

Näemmä jonkinlainen kiintolevyn puhdistus päässä on meneillään: on tehtävä tilaa muullekin kuin koronavirukselle, ja Niinistön sotisovalle - jollekin ylevämmälle, runolle arkiproosan kustannuksella. Jotain joka siirtää ajatukset 'kevyemmiksi', jaloimmiksi tai oikeastaan pyyhkii uutispölyt näkymättömiin.

Kejostahan tässä meinotellaan ja Runebergiä. Kahta vastakkaista: toinen kaikki itsestään, toinen ei millään itsestään vaan muista svendufaloista.
Rbg itsestään vain kerran kaksi elonsa aikana eli silloin kun tuo iki-ihana Emilie oli lähes kaikki:

    Den nekande
"Giv av nåd ett svar, 
Blott det minsta ord:
Skall ja komma än,
Vill du se mig mer."

Vad din läpp var skön, / Vad din mun var ljuv. / ...

- ylipäänsä hänen runoutensa, ensimmäistä lyyristä kautta lukuunottamatta, liikkuu kokonaan hänen persoonallisten elämystensä ulkopuolella, kirjoittaa Runebergin elämäkerturi Werner Söderhjelm Tukholmasta, lokakuussa 1922 johdannossa Emilien päiväkirjaan (Edelfelt, Otava 1922)

Mutta hitto soikoon! Näitä soita on kahlattu ennenkin; pian olen lukioaikojen suossa: yksi vuosi pelkkää kasikahta, luokkaa 82.

Edellisviikolla tykönäni jo pohdiskelin sanojen sirottelun tarkoitusta Parnassosta 1/20 Slungan karaokea, Kailaan Mysteerio-muunnosta, lukiessa:


Mikä muuttuisi
jos taivasrauha olisi likempänä horroksessa?
häntä koipien välissä alkaisi rivin alusta?
kinkkurasvan värisistä akoista samoin?


+3 °C luistellen  10/ 758 km/€  119 h


6 kommenttia:

  1. Jos et kehtaa Helssinkiin runon vuoksi, niin helpotan tuskaasi tuomalla esiin lisää Kailasta. Jostain syystä olen kirjoittanut Kantokorpi-Lyytikäinen-Viikarin Runousopin perusteitten kansilehdelle seuraavan Kailaan pitkän runon, josta tähän vain ensimmäinen ja kaksi viimeistä säkeistöä:

    Helvetti

    Minä heräsin silkkityynyjen päältä,
    salit hohteli kullasta, loisteli jäältä,
    ja naisia, paljaita sieltä täältä,
    minun vuoteeni tanssien ympäröi,
    ja nurkassa piru pianoa löi.

    Vein naisista kauneimman vuoteellein,
    kädet kauniit kiertyivät kaulallein,
    ja nurkassa piru pianoa löi.
    Minä kääntelin ja vääntelin naista sitä,
    mut arvatkaas, veljet, mitä!
    Sillä ei ollutkaan sitä!

    Minun ruumiini himosta kihelmöi,
    luo pirun mä hiivin ja kysyin tältä:
    "Kuinka olla näin voikaan?"
    "Ei helvetti tää muuten oiskaan!"
    piru rähinöi
    ja kuin mieletön hyppi ja pianoa löi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      Uuno on pyöritelly tuossa Sarkiaa?

      Poista
    2. Eihän Uuno runoilla ossaa. Se osovaa vain runoja laulaa. Kyllä se on Kailasta, usko pois.

      Poista
    3. ej

      arvelinpa kun ei Uuno muutenkaan hommouttaan naisten päälle käyny, niin pisti tuommosen ettei löytänyt sitä.

      Poista
    4. Jaaha, myö taijjaan puhella eri uunoista.

      Poista
    5. ej

      niin Loiri kyllä kävi, ale ja piäle, sikäli mikäli hänen elämäkertaansa on uskominen:
      https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/loiri/

      Poista