Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Vuoden kynä 2

arkkipiispa Leo

Hänhän siellä arvovaltaisimpana keskellä, Pielaveden Makkosia muuten, syntynyt 1948:


Eikä ollut kysymys niinkään uskonnosta vaan luonnosta ja ihmisestä luonnon lakien alla, runoista, karjalan kielestä, arkkipiispa Leon kirjoittamista. Elämän kosketus on tullut merkityksi kaksikielisenä: Kaksiosaisessa runo-Mustelmissa muistellaan mennyttä kovaakin aikaa omaa evakkoperheen raadantaa; jokaisella aukeamalla ensin karjalaksi ja vierellä suomeksi.

Mustelmista arkkipiispa luki otteita kirjoitus'vimmaansa'/ motivaatiota selventäessään.

Pöydällä lepäsi myös tuorein teos:

 Luulen tuulen tulevan – Uvvet tuulet tullah

 Karjalan kielen seura, 2019

3 kommenttia:

  1. Arkkipiispat ossaavat runoilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      heijjän tehtävä, näet.
      Vaan hyvät oli runot, karjalaks varsinnii.

      Se on jännä tunne kun pienessä tilassa on tuommonen herra, vaikka miten Pielavein evakonpoika, niin heti tuntuu ylhmiseltä. Kerran näin toisen Pielavein pojan, yhtä kuulun, Tanhuvuarassa, vaan se tuntu niinkun yksmeistä.

      Poista
    2. Herran peloku, on viisauven alaku...

      Poista