Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HUK

torstai 14. marraskuuta 2019

Korjaamon kautta katsastukseen

Eilen teatterissa, huomenna katsastuksessa. Loogista elämää tässä marraksessa mennään. Sataa eikä vaan satele. Vettä. Sukset nurkassa autotallin oven takana, heinätuppoja olaksissa; autonkosla oven edessä valmiina kaupunkireissulle. Tarkastukseen.
Siltä ei piikitellä verta viiteen putkeen niin kuin kuskiltaan, muttei helpolla sekään pääse, kunhan inssinyöri paksulla piikillä pohjia kopistelee.

No sitten se, ja nyt tämä eilinen teatteriesitys: Korjaamo

Mojova-sanalla jos aloittaisi.
Sitä se oli koko pläjäys. Kaksi miestä kaupungista, sieltä minne ikämersu huomenna menevi, oli laitettu kylän koululle esittämään, kuinka autoja korjataan ja ajopelejä tuunataan.

Olivatpa todella ammattimiehiä asialle lähettäneet. Eivät kai ne oikeasti korjata olisi osanneet, mutta näytellä osasivat - vimpan päälle. Kahdestaan kaksi tuntia, eikä kertaakaan heidän touhujaan seuratessa nukuttanut - tai no alkupuolella vähän: pitkästytti niiden autoterminsä ja pyöräihailunsa, kun itse en autohullu ole missään määrin. Tubettivatkin nykyaikaisesti jotta konkalta vältyttäisiin.


Vieraassa miljöössä - ja silti niin siistii! Vaikka eihän nyrkkipajassa koskaan siistiä ole.
Hyvin olivat kulissit aidon tuntuiset mustuneine ovenpielineen ja nokisine ikkunaruutuineen. Aito nyrkkipajan tunnelma. Kun siihen lisätään nämä ukot:

Jallu ja Ola. Pomo ja apuri.

Jallulla 'firma' vaikeuksissa, sillä kuka nyt enää uusia autojaan sinne moukaroitavaksi veisi. Onneksi Jallulla on ihana Kisu, vaimo jo vuosikymmenten ajan. Ola ei tänne oikeasti kuuluisikaan, vaan koulun reksillä on luiskahtanut burnout päälle, kun ei kotonakaan ketään lasten kasvettua ulos ja vaimon karattua maailmalle. Autteleepahan lapsuuden kaveriaan aikaa tappaakseen.

Jallu on tehnyt yhden virheen: ostanut uudet kalliit rengaslaitteet kun olisi pitänyt myydä koko pulju. Konkurssi vääjäämätön, nurkan takana. Olan virhe on toisenmoinen: oppilasta ei saisi nyrkillä hakata.

On noista aineksista Mika Myllyaho väkisinkin mielenkiintoisen kässärin kutonut. Mikä ei ole ollut Seppo Honkosen ohjatessa ja marssittaessa vanhan liiton miehet, Jallun ja Olan, eteemme estradille:
Olli-Kalle Heimo ja Petteri Rantatalo napakymppeinä koko kaksituntisen edessämme.

Hävettää ihan kehua retostaa näin, mutta noin se oli. Välillä nauratti, välillä itketti, mutta vain alkuvaiheessa nukutti.

Se vitun vai minkä vuittonin laukun ostoreissu oli niin teatraalisen mahtavaa että!

Saas nähä mitä me vanhanliiton mersun kanssa esitämme Kovalaiselle. Miten meidän huomenna käy, käykö meille samoin kuin Jallun korjaamolle on käyvä.


5 kommenttia:

  1. Harrastetaan sitten kulttuuria, kun latuselle ei pääse.

    http://erkkijormanainen.blogspot.com/2019/11/hojohojo.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      Sehän ol vasta tiällä, missä vakkoilu tapahtu: http://hikkaj.blogspot.com/2019/08/vaklaamassa.html

      Poista
  2. Hyvä postaus hyvästä näytelmästä. Kiitos kun vinkkasit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli A

      ja nyt sitten Louhitalolle Onnen maahan. :)

      Poista
  3. Tästä tulikin mieleen, että auton katsastus lähestyy! Jarruvalo täytyy vaihtaa kun tietenkin juuri päätti sanoa itsensä irti. Mielenkiintoisen kuuloinen näytelmä näin autohullun näkökulmasta, harmi kun nyt ei pääse teatteriin.

    VastaaPoista