Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HUK

maanantai 15. heinäkuuta 2019

Tai hei,

oikeastaan ennen rajanylitystä kannattaa poiketa Värtsilän kylällä - vaikka oppimismielessä!

Siellä navetan ylisillä näytellään railakas, rajoja rikkova näytelmä, miten kaksiviikkoinen vihreä leskeys kannattaa käyttää hyödykseen kaikkine huveineen ja hetkutuksineen. Oppia sopii sitten soveltaa valtakunnan rajan toisella puolen ilotellessa - sikäli mikäli kantti kestää.


Vallaton Vihtori on tämän kesän farssin nimi.
Ja vaikka miten tiukkapipo kaksimielisyydelle olisi, niin väkisin tahtoo nauru pyrskähtää, vaikka kuinka pidättelisi, ainakin toisesta suupielestä, kun Holopaisen Vihtori, Kuisma Lipponen, vakavalla naamalla, turhia elehtimättä, asioi apteekissa, urologilla, baarissa, pankissa ja ties missä kamreerin arvolle sopimattomassa paikassa. Kuismassa on pätkämäistä masaniemeä niin paljon jotta eiköhän Värtsilässä jonain tulevana suvena nähdä kunnon repäisy Pekkaa ja Pätkää? Puistotäteinä, Kesälaitumilla, Suezilla taikka missä tahansa, vaikka Rajapuomilla hämärissä rajanylityspuuhissa... Suosittelen.

Hyvin roolitettu oli muukin väki, eipä silti. Poliisi Kaino Kankkusella oli niin monta sivuvirkaa, jotta ihmekös jos rakastajan osan Paavo Honkanen kiskaisi railakkaasti yli äyräitten. Nämäpä näitä kesäteatterin suoloja ovatkin: yli- jos alimenotkin! Ja tietysti myös nuo nappiin osuvat roolinvetäisyt, kuten siivooja-Salli, rämäpääksi paneutunut Eira Varonen.

http://www.vartsila.fi/kesateatteri/

Venäjän puolella siihen aito-oikeaan Värtsilään on sitten hankalampi nykyisin poiketa: vaativat erillisen oleskeluluvan, eikä sinne noin vain ole menemistä, et enää mielijohteesta pääse poikkeamaan kyläparturiin noin vaan niin kuin vielä jokunen vuosi sitten.

      
                          

Ja kun ei vanhaan Värtsilään pääsyä, niin ensimmäinen etappi ja yöpymispaikka rajan tuolla puolen voikin olla Herran kukkaro, Ruskealan kirkkopappila.


Ainakin Vihtorille, joka ei aina tunnista rajojaan, se paikka olisi passeli - katumuspaikaksi.


KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

2 kommenttia:

  1. Kerran vuosikymmenessä kävin kirkossa, just tuolla Herrankukkarossa. Vaan kohta paloi ja kohta kuoli rakentajakin. Sen jälkeen oon kiertänyt kirkot kaukaa, eikä oo tullut käytyä kesäteatterissakaan. Tiijjä mitä sitten tapahtuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      ja eilen lissee vielä tijatteria! Eikä palanu.

      Jos et näistä välitä niin ajelpa uilakkaa uutta päällystettä Sortavalaan, ja koe mennen tullen tullin Rautakauppa-näytelmävetkuttelu!
      Siinä on roolit napsahtanu kohilleen. :)

      Poista