Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Höyhensaarella

Tulee pengottua velipojan jäämistöä - muistiinpanot nyt silmittelyssä.
Enää ei pelata sulkapalloa koskaan: siipirikkoina ikään kuin tässä.

   
1995
" Lokakuun 30.
Pääkaupungissa.
Juotiin aamukahvia. Sain ajatuksen päähäni, mietiskelin ja sitten päästin ulos: - Haluaisin mökille.
Hän katsoi silmät pyöreänä ja suu auki ennen kuin sai sanottua: - Sinnekö paleltumaan!
Vastasin: - Täällä palelee, kun katselee noita kiireisiä kurttuotsaisia kanssaihmisressukoita.

Kohti Kotkaa.
Moottori lähti käyntiin kolmannella vedolla. 13 min. ja olin mökin rannassa. Pari minuuttia istuin veneen perässä ja totesin ääneen ONNEKSI TÄÄLLÄ. Meri aivan tyyni. +7 C. Etuhuoneessa sama, takahuoneessa +9 C. Kannoin heti vedet saunaan ja puut palamaan. Pari tuntia ja istuin vastan kanssa +75 C lämmössä ja todella nautin. Aivan kaikki tuntui epätodelliselta.
Lämpö noussut takahuoneessa +25 C.
Keitin iltateen, hunajaa sekaan, kolme tuhtia voileipää kurkusta alas, sitten 'änkyyn'. Ajattelin, että haistakaa pitkä paska koko egoistinen sivistynyt maailma. Uni tuli heti.

Lokakuun 31.
Kellon ympärikö nukuin? Kyllä. Totta se on.
Aurinko paistanut koko päivän pilvettömältä taivaalta. Fantastista. Aamulla oli takahuoneessa +17 C, etuhuoneessa +6 C.
Kyllä puolentoista viikon sivistysopiskelu sekoitti ajatuksia sen verran, että tässä on kuin äimänkäki, ei oikein  tiedä mitä tekis vai olisiko parempi olla tekemättä mitään. 
No, kyllähän tässä taas jotakin pientä tällekin päivälle. Tein sanomalehtitumppuja 10 kpl, koska 10 pv meinaan lämmittää saunan ja ne vasta palaa tulisesti. Kosteutta on huoneessa sen verran, että jatkuvasti saa olla pyyhkimässä ikkunaruutuja ja penkkejä. Mainingit lyö rantakiviin. Kaivossa on vettä enemmän kuin koskaan minun saaressa oloaikana. Aamulla -2 C, päivällä +6 C, illalla -2 C.

Marraskuun 1.
No mitäs nyt, mökkiläinen?
Nopeasti vaatteet päälle ja kahvivesi kuumenemaan. Kylmältä tuntuu, mutta ei nyt sentään aamukusi kaarelle jäätynyt. Takahuoneessa +15 C, etuhuoneessa +1 C. Onneksi tajusin eilen matoilla peittää takahuoneen lattian. Esti jonkin verran vetoa ja kylmän tuloa. Öljylämmittimelle annan todellisen arvon, kunnioitan sitä nöyrästi: Jos et antais lämpöä niin ehkä minä olisin jo jäätynyt ruumis.
Etuhuoneessa ikkunat täysin jäässä, ulos merelle ei nää tippaakaan, vaaleaa valoa vaan heijastaa sisään.

Nostin perämoottorin tänne sisälle, että se sitten viikon kuluttua hörähtäis ja tehoillaan veis mut mantereen rantaan. Kyllä täällä muitakin elollisia on; hiiret rapisevat välikatossa niin helvetisti, ilmeisesti jyrsivät puutavaraa lämpimikseen, vai olisiko nälkäänsä. Moottorin ääni kuuluu vaimeasti ulapalta. Olisiko Kalakomppania Oy viemässä saalistaan rantaan. En tiedä. Kun ei näe ikkunoista ulos ja ovea ei sen uteliaisuuden takia kannata avata, sillä nyt on lämpöasteet kullanarvoisia.

Joutsenpariskunta perillisineen uiskenteli eilen Kaunissaareen päin. Että nekin vielä jaksavat yhä täällä kylmettyvässä Pohjolassa. Muita siivekkäitä luontokappaleita ei ole näkynyt, ei edes lokkeja, eikä kuikkia sukeltelemassa. YKSIN OOT SINÄ IHMINEN.
Huom! Jotakin valkoista tippuu taivaalta. Yes, yes! Sehän on tietysti ensiLUMI.
Aamulla -4 C, päivällä -1 C, illalla -2 C. Synkkä taivas.

Marraskuun 5.
Pyhäinpäivänaamu = vainajien muistopäivä. Olisiko niin, että vainajat muistuttivat erakkoa kuolevaisuudesta ja ihmisen raadollisuudesta, koska nyt on todella koleaa ja kylmää vuodenaikaan nähden. Etuhuoneessa +-0 C, takahuoneessa +12 C. Selkäpuoli oli melkein kuurassa, kun täkki oli osittain pudonnut lattialle. Kuumalla kahvilla sulattelin itseäni.
Piipunkoppa lämmitti oikean käden sormet, että pystyin muistiinpanot tälle aamulle tekstaamaan.

Merenpinta nousi illalla hälyttävän korkealle pohjoistuulen ansioista, mutta nyt se on laskenut normaalitasolle. Tuuli kääntynyt lounaaseen. Josko sieltä puhaltaisi hiukkasen lämpimämpää. Ilma kirkastuu selvästi, aurinkokin heittää säteitään ja valoaan, että silmiä saa siristellä, lumen tautta tietysti. "Kyllä se päivä näköjään paistaa myös risukasaankin". Sen sanon avoimesti ja vilpittömästi, että esimerkiksi tätä hetkeä en vaihtaisi ikimaailmassa mihinkään pois.
Nyt täytyy tehdä rukihinen palanen ja paljon, paljon valkosipulia höysteeksi niin eiköhän se laita veret kiertämään. 
Aamulla -7 C, päivällä +4 C, illalla -2 C."


Marraskuun 11. päivään
näkyy sinnitelleen, ennen kuin sivistyksen pariin taas rantautui, veljeni 'Jaan', jota tässä jaan muistellen.

_________
KIRJA-ARVOSTELUT

*** myös

6 kommenttia:

  1. Isokorvaiset mehtähiiret ovat syksyisin mukavaa seuraa. Muutama yö on tullut niitä syöteltyä kalamajalla. Jalan juuresta käyvät evästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      näytti tuolla joku toinenkin seuralainen sisään pyrkineen: Alakanu hirmunen koputus päätyseinään. No eikun puntari käteen ja pihalle jos siellä ne rajantakaset, joita rajantuntumassa kaakkoiskulmalla sillon liikku tiheessä rosvoreissuilla.

      Onneks oli vain palokärki.

      Poista
    2. Niillä on kevätkarkelot menossa. Antavat tikat joskus aamuherätyksen tylsyttämällä nokkaansa sähköpylyväihen metallilakkiin. Ei vain mulla onnistus.

      Poista
    3. EJ
      oiskoon muuten puntarista oli apua punnituksessa, jos ois ollu joku muu sisäänpyrkijä kuin palokärki - joko ihminen eli karhu?

      Poista
    4. Riippuu vähän siitä, mimmonen puntari on. Jos on ossuuskaupan entinen, kuten mulla kaloja varten, en mäne takkuuseen.

      Poista
    5. EJ
      eikö tuo lie ollu merikalavonkaleiden mittausta varten - melekonen moukari. Ois sillä ainakii pienempi rosvo taintunu jotta ois suanu sitten naruttaa.

      Poista