Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Yöpakkaset

Yöpakkasiksi taisivat sanoa Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita aina silloin milloin Brežnevin ja Kekkosen suutelot harvenivat - noin väärin oikaisten sanottuna.

Kunnon moiskauksellahan ne miehet siitä sitten selvisivät aina Hruštšovista Gorbaan. Putiniin eivät taida miesväliset imaisut purra.

Vaan aasinjääsillasta takaisin hiihtämiseen: yöpakkaset tulivat ja varmaan tuleva viikko tarjoaa jäärantahiihtoja jokaiseksi aamuksi. Ketä sitä nyt tähän hättään moiskauttas?
Tai parempi kuin ei ketään, jotta kausi jatkuis ja jatkuis ...

Comeback siis pikapikaa; ei hukkaan mennyt suksen liimaus.


Heti aamutuimaan porautui aurinko silmien läpi aika ilkeästi, vähän kuin hammaslääkärin pora suuhun, muuten kyllä lämmöllä lepyttäen koko tienoon.
Joutsenpari oli äänestä päätellen kuhertelemassa kauempana sulavesissä, salmensuun sulilla, siellä minne hirvilauma viikko kaksi takaperin vajosi ja hukkui. Leikitelköötpä nyt kyllikseen ja jemmaan asti: sittenhän siitä on leikki kaukana kunhan perillisiä pukkaa, pikkujoutsenkaulamutkaa alkaa kohoilla ruoikoista.

Ovat ne nämä keväiset aamut herkkuja, on jotenkin kummallinen tunne, ettei niihin verokarhun käpälä yllä.

Sitten siihen kakkuun koristeeksi vielä saunaa ja Kaisaa (Kallesta puhumattakaan!), niin jo vot - elämä on. Mitään pitkäkaulaisten kaulusherrojen veroparatiiseja tähän syntymävajavainen, köyhä, puutteenalainen ja mitä vielä enää tarvitse, ällyä kaivatakaan!


+7°C hiihdot/ 816 km/€ km


2 kommenttia:

  1. Kyllä, keväiset aamut ovat herkkuja, kun hanki kestää hiihtää ja sieltä tultua voi ihastella, miten raparperi työntyy sulassa rinteessä esiin.

    Sulla on nyt vaarassa mennä tonni rikki, sitä tässä jännitän eniten. Jos jokunen kilometri jää jäähiihossa vajaaksi, niin sitten Kontiolahen tekolumille Kaisan kaveriksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ

      Ja eikös siellä harjotuskiekerössä ois myös se Jurlovan Jekaterina.
      Voisivat naiset nauraa tuolle kuluneelle suksenpohjalle, jos näkys muuten kuin vauhdista!

      Tonniin ei päästä, mutta jännitäpä ysisatasta.
      Ja jos ei ala kuulua viikkoon mittää, niin tiijjät jotta sinne humpsahtivat hirvien perästä.

      Poista