Toukokuun 2007 Kauppalehti-blogit

Tyhjänpäiväisyyden karkotus (21.vk)

28.05.2007 - 11:00 | hikkaj | merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, koti, Sijoitus/kauppa, pahoinvointi

 

Tyhjänpäiväisyyden tunne, Masiksen poikanen, ensimmäisen kerran koko sapattivuoden aikana alkoi kavuta olkapäille poutapäivän jälkeisenä sadeaamuna. Ensimmäisen kerran sapattiaikana - sentään kolme kvarttaalia vapaata takana!

Tyhjänpäiväisyys on ovela veijari, kettua siinä on ja harhauttavaa, lumouksia tarjoavaa autokauppiasta, poliitikkoakin. Kanervamaisesti se osaa asiaansa ajaa: tehdä itseään tykö. Ei tarvita montakaan pysähtyneisyyden hetkeä, kun jo kummastelee, jotta helkkariko minuun on menossa. Sateinen päivä on otollista aikaa tyhjänpäiväisyydelle, frustraation kukinnalle. Kalvavat keinonsa se on luonut huippuunsa ja kaivaa ovelasti lastinsa esiin: hiivittämällä hyvä tulee, ei kerta laakilla.

Ensimmäisen tunnin katselen tasaista sadetta innoissani: perunat, persiljat, tomaatit - hyvä! hyvä!

Kolmannella tunnilla pihalätäkköä tuijottaessani tunnen otuksen sormet olkavarsilla ja painon selässä.

Viidennellä tunnilla, sateen yltyessä, pihan liejuuntuessa alkavat tuon otuksen sormet naputtaa ja kynnet  kaivautua  nahkan läpi, ja paino selkäpuolella lisääntyy. Ja kuiske ja kuiskutus voimistuu: - Eihän oo mittää järkee elämällä? Eihän oo mittää järkee pilikkoa puita, hiihtää hissukseen, istuttaa perunaa, kasvattaa tomaatintaimia? Eihän? Eihän? Eihän?

Se se on. Sen sormet. Sen kynnet nuo ovat. Sen paino. Sen kiihtyvä kuiske. Tyhjänpäiväisyys on ottamassa otteen ja kiristää. Kiristää ja ruuvaa.

- PERHANA! karjaisen. - MÄÄ MATKOIHIS! Mie lenkille lähen.

Yrittää se vielä jotakin konsteistaan, mutta tipahtaa ja lähtee, pakoon pötkii. Nuo maagiset sanat kun sille manaa, niin Tyhjänpäiväisyys livahtaa hiiteen taakseen kurkuilematta. Niin kuin ikiaikojen shamaani, verenseisauttaja, luki loitsunsa ja sai verenvuodon tyrehdytetyksi, karkotan minäkin pahan hengen pois, Masiksen matkoihinsa, käännän siltä niskat nurin noilla kolmella vakaalla sanalla: "Mie lenkille lähen."

Ja aina toimii. Ainiaaksihan se ei hätistä Tyhjänpäiväisyyttä, joka, sitkeää tekoa kun on, vaanii jatkuvasti uutta tilaisuutta.

Sapattivapaa on sille äärettömän huono ajakohta, myrkkyä sen vereen; vailla mahkuja se silloin on. Osaa se siis olla tyhmäkin. Masiksen poikanen on iisisti karisteltavissa. Mutta sanomansa on suoritettava, toimi toteutettava, muuten tuo kavala Tyhjänpäiväisyys on kohta  kimpussa, niskassa roikkumassa, niskaan puhaltamassa, masiksen poikanen vartoomassa.

Niinpä työnnyn ulos sateeseen juoksutossut läpsyen - ja vajaan tunnin kuluttua tossun nauhoja irrotellessani: kaikk' paha, kavala hirmuinen - ohi mennyt  Otus on!

Loppupäivän ja illan endorfiinipilvessä raukeillessani ei saata käsittää aamupäiväistä ontononeaa olotilaansa. On oikein ääneen lausuttava:

- Miten vääristyneen kuvan voi ikkunaruutu välittää ympäristöstään. Ei! En se ollut minä - tuo ikkunaan tuijottaja!

                    ===== 

Rakas Veljeni!

Tuota maailmaako Sinä pakenit, hiipsit karkuun Sinne? Turhaan, ah! aivan turhaan Sinä pakenit mun ... Kun keinot noin yksinkertaiset selviytymiseen. No omapahan on asiasi, ja varmaan löydät omat keinosi.

Valon myötä raha on menettämässä yhä enemmän merkitystään. Warretus seista jököttää paikoillaan. Heinäkuussahan se loppuu näiltä näkymin, työn myötä, kokonaan. On meillä voittoja kassassa vielä  8127 € (ed.8231). Nesteen Oili nousee liikaa: putti puille menossa, karille karahtamassa - ei pelitä Nessu, kuten nykynuoret  sen yksinkertaisemmin sanoisivat.

UPM:n ja Telsun  kapuamista odotellessa

Veljesi Hikkaj

"On löydettävä se mikä piilee kätkettynä, ihmisen läsnäolo huoneessa jossa ei ole ketään ... ...  Joskus tuntuu kuin minä omassa pimiössäni voisin saada kehitetyksi esiin jotakin pysyvää aivan arkisista asioista."                            Bo Carpelan 2005: Kesän varjot

0 kommenttia

(Opettajuus kuplii jo pinnan alla?) (20.vk)

21.05.2007 - 12:02 | hikkaj | merkinnät, merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, koti, rakkaus, Sijoitus/kauppa, Työelämä, pahoinvointi

ma  kevään ensimmäinen kyy odotteli päivänpaisteessa päällepolkijaansa Saunasaaren metsäautotiellä. Hyytynyt lenkkivauhti kummasti terävöityi, yliloikkaan löytyi pontta.

(Lapset, lapset, verisuonet haurastuvat jos et liiku, ne murenevat kuin tämä rutikuiva taulusieni.)

ti  vaimon perä, autosta, vonkui ja ulisi, oli vonkunut jo pari viikkoa. Kyläseppä ajoi kiekan ja totesi: - Ei oo perä, kartaani suattas olla. Pukille nosti ja ilmoitti oitis:  - Takapyörän laakerit. 250 euroo. Naiset käyp tyyriiks.

(Liikennepäästöt tuhoavat ilman huomaamattamme. Pakokaasu tulisi lailla muuttaa näkymättömästä punaiseksi. Kaupungit olisivat hattaran näköisiä.)

ke  ohikulkeva kirkkoherra pujahti aidan läpi katsomaan kun irrottelin kompostin seinää ja tyhjensin sisältöä maatumaan. Silmätikkuna olosta rupattelimme, empiiristä kokemusta kummallakin.  Käänsin talikolla perunamaan.  Mats soitteli talkkarin täyttävän 60. Tilasin Urheilulehden reilulle urheilumiehelle kimpassa.

(Lapset, kenen kotona on jo komposti ruuantähteille? Turhahan se on kaatopaikalla ruokkia rottia ja lokkeja, kun voi taikoa jätteen mullaksi.)

to  Taivaaseenastumispäivänä astuimme parin tunnin lenkin laavulle puuskatuulessa. Ei vastaantulijoita, tälläkään kertaa.  Kylän yksi maamerkeistä oli jättänyt maallisen ja myös astunut taivaisiin. Kaikki tunsivat Hörsän rempseydestään - ei pahaa sanaa sanottavana.  Kyläseuran jalkapallo-ottelussa mukaansa tempaavaa ähellystä, kolmelle toki vilahti kortti.

(Jeesus istuisi, kuulkaas, kyläbaarissa sortuneiden seassa ja juoksisi täällä koulunpihassa töntteröä. Mitäpäs sitä niiden luona joilla pyyhkii hyvin.)

pe  - Tuas olivat käyneet mopopojat kippaamassa nurin uimarannan paskahuussit! kertoili Ipo vähän kovemmin pellon laidalla timoja vakoihin tiputellessani.  Jo toinen arvovieras tällä viikolla tontilla pistäytymässä: pirtsakka koulutoimenjohtaja oli säikähtänyt sähköpostiani tulevasta syksystä.  Hieroja hieroi ja selkä vertyi.  Muissa kunnissa on kesäteatteri, meillä vakavasti otettava talviteatteri. Viimeinen näytös tänään. Entinen kunnanjohtaja oli mainio pääosassa, kaikkien jymäyttämänä Torstina.

(Otetaas käsinuket esille ja tehhään näytelmä pojasta jota kaikki kiusaavat.)

la  valtakunnalliset Reilun kaupan markkinat Ilosaaressa. Nuorta yleisöä. Sandaalintekijä Intiasta. Rytmejä Kuubasta. Potkupallo-ottelu Pakistan-Suomi bruttokansantuotesäännöin. Suomalaisten maali vastasi 100 pistettä, pakistanilaisten 2,04. Suomi voitti jo ekajakson 500 - 2.04. 'Reiluu ja reiluu!' Kunpa nämä Maailmankaupan toimijat jaksaisivat. Vain tämänkaltaisten periaatteiden toteuduttua voisi ajatella maailmalle rauhallisempia oloja.   Keskustan Kalamarkkinoilla tungosta, siellä varttuneempaa väkeä.

(Onko sinusta oikein jos laitan tähän Jorman pulpetille kaikki vihkot?)

su  persiljaa ja jääsalaattia perunamaan reunaan kylvin ja siemensin.  Mummo oli kaatunut kynnykseen, käsi siteessä haettiin syömään, söi ja siunaili:  - Mikähäntä heilutelloon ...

(Kirjoita tarina mummon ja ukin vaivoista - ja piirrä jos aikaa jää!)

Veljeni Leijonamieli!

Lähetitpä aika paukauksen sieltä sivumerkkeinä tänne! Natustelen niitä tässä hiljakseen, ensi kerralla kommentoin. Oikeastaan siksikin, etten karkaisi mukaan haihatuksiisi, ja saisin pidetyksi jalat maassa ja mullassa, pistin siule ilmoille tuon ylläolevan tavallista orjallisemman kronologiohjelman tutkailtavaksesi. Ulkona käpäjän nyt päivät pääksytysten auringon ajamana, tuulen tuulettamana. Siksi warretuskin jää vähiin ja antaa takapakkia: 8231 € (ed.9001). Valolla lie niin suuri voima että raha menettämässä hohteensa.     Joten eikun: - Mehr Licht!

vähäinen veljesi hikkaj

"Ydinajatus on säilynyt yhä samana: tarjota kehitysmaiden pienyrittäjille, työyhteisöille, ja työläisille mahdollisuus elää omasta työstään, omassa maassaan, omalla kylällään ja silti osana kansainvälistä maailmankauppaa. Uskon, että reilu kauppa voi muuttaa maailmaa..." Tarja Halonen, Maailmankauppalehti 2/2007

2 kommenttia

Mummo, tyttö ja tytöntytär (19.vk)

15.05.2007 - 16:35 | hikkaj | merkinnät, hyvinvointi, koti, Matkailu, rakkaus, Sijoitus/kauppa, henkilökuva

Lippu salkoon ja. Ei kun mummo kyytiin ja syömään äitienpäivää. Etupenkkiin, tietenkin, makso mitä makso. Kunniapaikalle. Kunniamummo.

Elämää lähes 90 vuotta kualanut ihminen on jotenkin ainutlaatuinen, kunnioitettava - haperoinen: päässyt lävitse kaikesta siitä, mitä ihminen elämänsä aikana joutuu läpipuskemaan. Enemmänkin. Sodat sodittu, ilot eletty, elämä nähty, synnytetty, ja niin monet kuolemat surtu.

Monen mutkan jälkeen maalissa ollaan. Loppuikä palautellaan. Lepoa  riittää. Mikä ei ole äitienpäivää viettäessä !

Mikä mummolla takana, se meillä muilla edessä, onneksi monella meistä jo yli puolen matkan.

- Hyvinkö nukutti?

- Kansapa tuo mitä!

Omin voimin kävelee anoppi autolle, autoon kapuaa, ujuttaa toisen jalan  sisään ja penkille rojahdettuaan saa hilatuksi toisenkin koiven mukaan matkaan.

- Entäs naukonen? Tyttö paapas sie. Ei kiänny mummon käs ennee taakse, sanoo vaimolle.

- Nosta kättä, pyytää 'tyttö' ja kietoo remmin.

Lähetään. Viedään mummoa oikein kaupunkipaikkoihin syömään.

Koulun kohdalla tohdin jo rakennusta, korkeaa törötintä, vilkaista, pian pakkokin on. Seurantalon piha täynnä autoja: kollega Mats näyttää polkaisseen kylän äitienpäiväjuhlat käyntiin.

Mummo kertoo nousseensa illalla ylös sängystä kohta kun hoitajat olivat käyneet laittamassa yötilalle.

- Kyllä sitä kun aikasa rimpuiloo niin piäsöö ylös.

Yksin kun asuu niin kuka sen estää vaikka kahtos vielä Kympin uutiset ja Kovan lain!

Mennään kaupunkia kohti niin että ujellus kuuluu. Siinä ahokset, kuokat, aisakellot ja kaikki mennyt  kilkkavat mukana matkatessamme. Matkaaminen tässä on se tärkein tapahtuma, liike sekä maisemat ulkona että mielessä.

Syöminen on toisseikka.

Linnunannoksen syö mummo, siirtää perunan syrjään ja komentaa:

- Syö tyttö sie tuo potakka!

Silti 'hammeenkauloo' kuuluu kiristävän. Sitten käy jo muutenkin väsyttämään.

- Ramassoohan tuo jo. Torin kun vielä näkisi ...

Torihan nähdään, lasinen kauppahalli, joka ei mummon mielestä oo mistää  kotosin. Jätämme oikean tytön, tytöntyttären, miun tyttärein asunnolleen jatkamaan englannin lukujaan.

- Siula enää viikko yo-kirjotuksia jälellä? Pinnistele, ponnistele. Sitten kaikki on iisiä.

Tytär ottaa tomaatintaimipussin ja nuuhkaisee mennessään.

Kotimatkalla ollaan väsyneitä, ei pahemmin pukahdella.

- Kaikkiko se englannin kielelä kirjottaa?

- IB:ssä on semmonen paha tapa.

- Kumma tapa, vaan niinhän ne Emmentaalissakkii kaiken loruvaat englanniksi.

Hiirenkorville on heräillyt luonto, vaikka kolea kevät kuinka estellyt. Mummo seurailee maisemaa. Nuokahtelee. Välillä tuumailee:

- Näinköhän vielä  kessään piäsis ... juhannuksena tekis kammihtaan vastat ...

Rivitalon päätyyn pysähdytään. Mummo kopeltaa ominpäin ulko-oven auki ja vinkkaa.

- Ettonneen otan.

Jos on hauraanhento äitienpäivä, niin vaimo on upea rattia käännellessään. Oman selkäkivun on takapenkki nielaissut muhkeuteensa - tai mummo kenties vienyt mukanaan hyvää hyvyyttään, imaissut vaivoikseen.

Kotona keittiön pöydällä tomaatintaimet ovat jo viivottimen pituiset.

                    =====

Veljeni,

herkistytty on; josko ei tällä kertaa muuta. Varmaan Sinullakin oma äitimme ylinnä muistoissa.

Ai ne warret! Vaikka ei oikein rahasta sopisi nyt puhua, juhlapäivänä. Koukataas sen kunniaksi vähän alemmaksi: 8419 € (ed. 9244) Kun ei sa raha niin tärkeetä oo ;(

Veli-Hikkaj

"Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät.

Heille on annettu voima ja valta kohota unessa pilvien alta ja katsella korkeammalta."        

                                                  Lauri Viita, 1947: Betonimylläri 

2 kommenttia

Autonhakureissulla (18.vk)

10.05.2007 - 08:07 | hikkaj | merkinnät, hyvinvointi, koti, liikenne, Sijoitus/kauppa, Työelämä, Politiikka, pahoinvointi

Iltasella soittaa se lapsuudesta-saakka ystäväni Ipo: - Aamulla jos lähet viemään miut Langon luokse. Saan sen auton.

Aamusella ajelemme kohti naapurikaupunkia:

- Se talaven siellä seiso?

- Niin nyt on timmissä. Lokasuoja oiottu ja puskuri liimattu.

- On siula arvokas lanko.

- Yli tonnin remontti ois ollu. Nyt kun maalit maksan. Katsasti eilen.

Meillä maallakin tapahtuu rikoksia, rötöksiä, ilkitöitä. Ei enää yhtä auvoa elämä ole. Ei riitä luuta pöngäksi ovelle.

Kyläläisistä tunnistaa häthätää puolet: on Venäjältä tulleita, on vankilasta muuttaneita, on runsaslukuisesti sitä luojan sekameteliä.

Viimeaikaisia vatvomme ajaessamme:

• Yksikin iso korsto oli kävellyt kaupan kassan ohi sian potka puoliksi piilossa povellaan. Eikä kassaneiti uskaltanut reagoida mitenkään.
• Ensimmäisen kerran eläessäni jouduin napsauttamaan pyörän lukkoon kaupanpihalla tässä päivänä muutamana: sen verran epämääräistä porukkaa pyöri mäyrineen kaupan edustalla.
• Tummat muuttaneet lesken autio taloon talveksi asumaan, vaikka Mari lupasi vain yön yli olla. Vasta äsken sai poliisi häädettyä ne pois.
• JuakonJussin pojat kaappasivat tuntemattoman känniläisen koslaansa. Ottivat parnkkikortin ja vaativat tunnuslukua. Kun sitä ei alkanut herua, ajeluttivat pitkin pitäjiä yönseudun, kunnes henkihieveriin hakattu mies voipui, antoi oikeat numerot. Silti hakkasivat. Pitivät hangessa. Joku viisas tuli sitten katumapäälle ja lopulta toimitti hypotermiaan vaipuneen pieksetyn miehen terveyskeskukseen. Parit vuodet käräjäoikeus tuomitsi häkkiä kullekin. Ja sen saamarin kakssatasen joutuivat takaisin pulittamaan.
• Uusi kunnanjohtaja pääsi  nauttimaan maaseudun idyllistä heti tuoreeltaan, kun joku pojankossi toivotti tervetulleeksi lyömällä kunnanjohtajan auton ikkunat säpäleiksi heti ensiöinä.
• Pitäjillä joku ukonketale hakkasi juoppokaverinsa päätä vasaralla niin että tämä joutui teholle aivoleikkaukseen.

- Ei näistä iltalehet kirjottele.

- Eikä juuri paikallisetkaan sanomat.

- Kahestihan ne särki siun auton laitteita ennen kuin huumehörhö peruutti perän lyttyyn parkkipaikalla keskellä kirkasta päivää ...

- Nyt vien auton rapun etteen vaikkei saisi.

- Pakkohan se on kun parkkipaikalla ei säily.

- Mie käyn ostamassa Fiskarsin kirveen, entinen on hävinnyt liiteristä. Osta siekii turvaksi ja sen kanssa nuku ja hyökkäile kun alkavat taas autoa näpelöijjä siinä ikkunan juuressa.

- Mie lainaan siulta.

- Tässähän pian ollaan karimokkoja molemmat jos ei lopeteta tätä.

Siinä seisoo kaksikymmentä vuotta vanha Nisukka entistä ehompana Langon pihassa pihlajan alla valmiina lähtöön. Eikä rutuista tietoakaan.

- Parikymmentä tuntia sitä nakuttelin, vaan nyt pättöö tuas murjojien murjoa, naurahtaa Lanko. 

Omillamme ajamme takaisin kotia päin.

Niin missäs ne omenapuut kukkivatkaan; missä ne mansikkapaikat sijaitsivatkaan; entä rauha, pyhä hiljaisuus?

Kyllä. Kyllä ne täällä tallella ovat - pääsääntöisesti. Kun pysyttelee omalla tontillaan eikä kurkistele kuusiaidan yli tielle taikka lähde toikkaroimaan kylille, jonne mualiman metkut ja melskeet ovat saapuneet ...

Vaan pianpa, pianpa on sapattivapaa vietetty ja kesän mentyä on pakko painua tuohon töhrömaailmaan. Vaan josko heitä opettaisi entistä uskimmin pitämään vaarin käskyistä, noudattamaan lakia ja asetuksia sekä kunnioittamaan kanssakulkijoitaan entistä painokkaammin. Ja vasta sen jälkeen opettelemaan kasvit ja eläimet nimiltä ja että Budapest on Unkarin pääkaupunki. Ja sillekin yhdelle tulevalle vasta sitten opettaisi että tyrkkää sen kolomosen siihen ykki-kakki-neljä -rimpsuun sekaan ...

Veliseni,

ällös pelkää!  Irakissa on pahempaa, Somialiassa täysi kaaos, Venezuelassa sosialisoivat täyttä häkää, jenkit tappoivat viikolla 130 talibania, Virossa mellakoivat jostain painijapatsaasta niin että Venäjä antoi tulosvaroituksen Virolle.

Rauhallista on meillä. Uusi hallitus, Matti II, on luvannut nostaa lapsilisiä kympillä ja poistaa perintöveron vöyräiltä. Varakkuusveronhan poisti Matti I.

Jotta hyvä maa on Suomi, myös jääkiekossa.

Omat warremmekin vielä elon merkkejä osoittavat: 9001 € (ed.9244).

Voi, äläkä turhia sure!

Hikkaj-veljesi   aina hädässä, surussa ja ratkiriemussa mukana.

"Pienen pieni murheineen on ihminen, katson maailman kaikkeuteen ja tunnen sen (tai jotain)..."      - Pasi Kaunisto

6 kommenttia

Huhtikuun saldo - miinusta liki kaikk'

03.05.2007 - 19:34 | hikkaj | merkinnät, merkinnät, merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, Matkailu, Sijoitus/kauppa

1. *warrevoitot           9244 (ed.10033)
2. työttömyyskorvaus   816
3. urheilut                    132 km=20 h (*588/92h)
4. lukemiset                  171 s (Haanpää, Liehu)
5. vaimot                          *1 kpl

                                         *= vuoden alusta ja kaikki nettona

                                     

Veljeni Siellä!

HuH HuH HuHtikuu!

Kuukauden aloitimme Dubain kuumuudessa ja päätimme Seinäjoen hyytävässä kylmyydessä. Kuortaneen urheiluopiston pihaan kurvatessa vaimo sanoi: - Vaikka Korjuksen näkisi...

Ja siinä samassa vaalea keihästäjä lapset käsipuolessa laskeutuu mäkeä.

Vaimon keilatessa äsämmäänsä, minä puolestani tutkin käytävän tangokuninkaiden sekä   -kuningattarien reliefit alkaen 1985 Simonen Kauko...Lämsä Marko, Vettenranta Elina 2006. Mutta sitten, sittenpä näin ilmielävänä varsinaisen kuninkaan, painikuningas Myhin, joka oli poikien SM-paineja tarkkailemassa. Täyttä terästä koko äijä, päänahkaa myöten, eikä mitään bodarin onttoa lihasmassaa. Olispa turvallista kävellä Tallinnan kujilla Yli-Hannukselan peesissä!

Arabian matka oli julkkumielessä turha, koska Ahabiin emme törmänneet. Eikä sheikkejäkään liiemmin liikkunut. Tuleva kuuluisuus sentään nähtiin: maailman korkeimmaksi rakennukseksi rakentuva Burj Dubai. Kerroksia vasta 120 ja metrejä 422 - jossain puolessa välissä kuulemma ollaan menossa. Rahanruntelemilla inehmoilla sitä on mällättävää!

                    =====

Meillä sensijaan näyttää olevan laskeva trendi melkein kaikissa numeroissamme. Pistettäköön syyksi matkaaminen, ulkomaan ja muunkin: aikaa vievää, mutta avartavaa puuhaa. Vaikka kaikkein avartavimman matkan ihminen tekee matkatessaan omaan sisukseensa, omiin tunteisiinsa, omaan aivokapasiteettiinsa - ja onpa mistä ammentaa! Eikä se matka lopu. Juoksu, irtoava hiki, kummasti kirittää matkan toteutumista ...

Kesää odotellessa    veryVeljesi  Hikkaj 

"When completed, Burj Dubai will be the tallest building in the world in all four categories ... CTBUH ranks buildings on the basis of spire height, the highest occupied floor, roof heigh and pinnacle height."                                               Khaleej Times, April 10, 2007             

2 kommenttia

Viikko ministerinä (17.vk)

01.05.2007 - 13:14 | hikkaj | merkinnät, merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, koti, liikenne, rakkaus, Sijoitus/kauppa, Työelämä, Politiikka

Olen pääministeri Matti hallituksessa, jonka muina ministereinä olen myös minä. Kuluneen viikon hallitusaikaansaannokset tässä:

Ulkoministeri Ilkkana

* hakkasin saunan takana halkoja ja lähetin kiukkuisen tekstiviestin ilmoille, kun kirves raapaisi kippurapeukaloani.

Ympäristöministeri Paulana

* haravoin leikkimökin edustan ja mustamaalasin siskolle perintökiikkustuolin eläkkeellesiirtymispäivänään (paheksuin spraypulloa)

Kulttuuriministeri Stefanina

* luin Haanpäätä ja ruotsiksi Tikkasta ; veikkasin Aston Villaa; hymyilin yhä Uotisen koipitanssille

Liikenneministeri Anuna

* vaihdoin kesärenkaat, poliisimiehen pelossa, sadatellen huoltoaseman mitä-sattuu-näyttävää painemittaria

Sisäministeri Annena

* tamppasin matot, imuroin, mutten luutunnut

Puolustusministeri Jyrkinä

* potkaisin toisen kerran toisen naapurin ärhentelevää koiraa

Maatalousministeri Sirkka-Liisana

* hommasin myyntiautosta siemenperunat, varhaislaji Timoa, ja pistin uunille itämään

Valtiovarainministeri Jyrkinä

* tein muutaman warrekaupan UPM-calleilla

Työministeri Tarjana

* raahasin mummolan metsästä, lupaa kysymättä, oksia vesipadan alle

Asuntoministeri Janina

* vaihdoin nojatuolin ja kiikkutuolin paikkoja sekä nostin kirjovehkan näkyvämmälle paikalle

Ulkomaankauppaministeri Paavona

* menin peilin eteen ennen kyläkauppareissua ja kysyin: - Onko kaikki hyvin?  Peili selvästi vastasi: - Kampaa tukkasi! Ja muista ostaa ulkomaisia omenoita ja reilunkaupan banaaneja!

Energiaministeri Maurina

* irrotin autosta sisätilalämmittimen kesäksi hyllylle sekä sammutin eteisen patterin

Viestintäministeri Suvina

* lirkuttelin ja visertelin pihatammen lintujen kanssa kilpaa - kuvittelin olevani laulurastas

Maahanmuuttoministeri Astridina

* katselin kuivatusalueella joutsenten paluuta ja sitä valtaisaa lentävän lihan määrää

Sosiaali- ja terveysministeri Liisana

* hölkkäilin kympin

Peruspalveluministeri Paulana

* pyysin tyttöä hammaslääkärissä käydessään varaamaan minullekin tarkastusajan - kolmen viikon päästä jo,  maalla pääsee!

Opetusministeri Sarina

* mietin opetusmenetelmää, jolla pystyisin syksyn tullen auttamaan minulle kuulemma tulevaa oppilasta oppimaan numeron kolme; hän kun kuuluu aina vaan toistavan 'ykki, kakki, neljä' -rimpsua; opettajan kysyessä: - Missäs on kolme?  tulee kohta varma vastaus: - Ykki, kakki, NELJÄ!

Oikeusministeri Tuijana

* pohdiskelin, onko laitaa että kotikuntani ei myy minulle maata, ulkomaalaisille kyllä - ja vastasin: - EI! 

Kuntaministeri Marina

* vastasin Braxin esittämään kysymykseen laajemmalla näkemyksellä: - Kunta on kaikkia kuntalaisia varten, eikä olisi oikein eikä soveliasta, että minulle myytäisiin perhospuisto, joka on kuntalaisten virkistysalue.

Pääministeri Mattina

* päätin iltakoulussa viikon toteamalla, että kaikki edellä kirjoitettu on totta; kiitin toimeliaasta hyvin sujuneesta viikosta ja toivotin hyvät vaput; omalle Kukkaselleni keräsin sinivuokkoja Männikön rinteestä

Veljeni

Bisneksemme nitkahdellen pyörivät alaspäin. Pientä tappiota. Satsaan heinäkuun UPM-wartsuihin.

9244 € on saldo ( ed. 9760).

Puhaltele palloihin, sotkeudu serpentiineihin ja muista juoda (vain) simaa! Toivottavasti Sinulla on hyvä viuhka,  ja tuuhea.

Huiskinhaiskin!

Veljesi Hikkaj

"Kun mulle sitten armo suotiin päästä sees-piiriin korkeaan, mi teitä kiertää, sain onnen tulla taivahanne tarhaan." Dante,1265-1321: Jumalainen näytelmä Divina Commedia

2 kommenttia

Huhtikuun 2007 Kauppalehti-blogit

Risukossa on maailmaa nokko (16.vk)

22.04.2007 - 12:38 | hikkaj | merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, koti, Matkailu, rakkaus, Sijoitus/kauppa, Työelämä, pahoinvointi

(Naiivi innasmainen tositarina tosimiehestä luonnossa. Luonnos. Ei suositella tuntemattomille. Ei julkisuuteen, eikä varsinkaan yleiseen jakeluun mene.)

Sanovat että raha rauhoittaa. Kissan kikkelit!

Kun ei oo rahaa, ei voi lentää, ei liihottaa. Pitää pysyä maassa. Omassa maassa. Silloin ei olla hyörinnässä, pörinässä pyörimässä - hönttäämässä sinne sun tänne, ees sun taas. Ihmisvilinässä ihmettelemässä, kummastelemassa hunnutettuja apayanaisia, kandorasheikkejä, abroja, wadeja, dyynejä tai kaikenkarvaisia kyttyräkameleita.

Katella vain omaa verkkareihin hunnutettua naista, ottaa naulasta oma nuttu. Taputtaa naapurin kissaa ja potkaista toisen naapurin koiraa. Katella kuusiaitaan pesiytyviä pullukkaharakoita.

Pistää kontiot jalkaan ja painua pinoille.

Unohtaa matit ja tepot ja kaikenmaailman cha-cha-chaat. Lampsia mahlalle pihakoivun kimppuun eikä piiloutua palmujen katveeseen.

Vaikka tiukalle ottaa unohtaa maailman viekotukset, niin pianpa sitä taas on mie, eikä mualimanmies - kosmopoliitti, turhanpäiväinen kerosiininpolttaja.

Risukossa on maailmaa nokko. Risukossa on maailman rauha.

Jos oikein tiukille vetää, niin sopii tehä pehmeä laskeutuminen arkeen: Polokasta pyörällä markkinoille pureskelemaan viipurinrinkeliä. Pistäytyä poliisien huutokaupassa huutamassa halavalla varastettuja polokupyöriä, kännykänkuoria ja kultakoruja, kiikareita. Vaikkei tarvitsisikaan. Tai vitosella huutaa musta yllätyssäkki, jossa saattaa olla eriparikengät, tissiliivit ja tekohampaat.

Siinäpä viikko kevyesti säkin purkamisessa ja säkin tavaroita taivastellessa kulahtaa.

Sitten ainakin on pinolle valamis. Ja voi taas raportoida maailmalle:

"JA täällä aarnetanninen vossington. Olemme syvällä pimeässä pohjoisessa tapaamassa miestä, joka on työnlaidassa kiinni. Olemme löytäneet miehen, joka kulkee omia polkujaan - aina viimeiseen asti. Tuo työn rankan raataja, pinoja sommitteleva mies kumisaappaissaan ja sarkanutussaan kertoo olevansa muka akateemisesti sivistynyt ihminen, sapattivuotta viettävä opettaja. Sitä on vaikea uskoa, ja epäillä edes aikuiseksi ajatuksineen. Kertoo mm. ikänsä ihmetelleen sitä että mikseivät ihmiseltä tipu kynnet kokonaan pois vanhetessaan, niin kuin hiukset monilta. 

Kalju pää ja kaljut sormet olisivat soma näky tämän 'opettajan'  mielestä.

Otetaanpa ajanmittaan miehen täyspäisyydestä selvää - JA täällä aarnetanninen vossingtonin halkopinot."

Siitä se oleminen pikkuhiljaa taas uomautuu ja levollinen mieli laskeutuu, ja tienoon peittää rikkumaton rauha. Vaikka joskus silti sielunpohjassa vilahtaa jo tuleva syksy - desibeliruokailut, kirkuvat oppilaslaumat sekä kollegoiden syliote ja leikkiin kutsu: Totuus vai Tehtävä?  Kaikk´ hyvä loppuu aikanaan.

Puristan kassaraani ja karsin oksia irvellä ikenin vakuutellen: syksyyn on vielä huitkotvanen ennen kuin karu paluu virkaan tapahtuu. - Voihan vielä voittaa lotossa osuman, kampean viran kiroajatukset mielestä pois.

- Seurrraava PYÖRÄ! Täällä tehhään töitä eikä vain hoideta virkaa, kuulen päivällisen huutokauppameklarin käskevän poliisinaista kantamaan uutta tavaraa näytille.

Puistattaa.

Takatalvea pitelee. Se se puistattaa.

                    =====

Veliseni!                                                                                                           Warretkin kintuille ruikkivat. Takatalvi niilläkin. Auttavat nekin asettumaan paikoilleen, rauhoittumaan.

Ottivat vauhtia taas alta kymppitonnin: 9760 € (ed.10302). Siperia opettaa. Ei päästä ylpistymään, ja voittoahan tuo kaikki on, paitsi -28 %, verot.

Tupsauttelit päivänä muutamana ilmoille sivumerkkejä: epäilit Väyrysen ruodussa pysymistä. Epäilysi mahdollisia, mutta katellaan.

Muista ristiä kätesi aina silloin tällöin, se helepottaa.

Smile!      Hikkaj - veljesi.

PS Tanssii tähtien kanssa: Mariko vai Sariko? Ratkopa sitä!

"Teuhattiinpa talvella pirttipuurukassa, oli toisinaan vilu ja nälkäkin, ja äiti, elämän ladulla kuivettunut, kiukkuinen akka, saattoi hutkia karankalla. Mutta kesälläpä paistoi päivä leppeästi, oli leuto olla ja hiekka lämmitti paljaita sääriä. oli kuin olisi maailma ollut lempeä ja hyvä..."                        Haanpää, 1925: Maantietä pitkin

0 kommenttia

Joko taivaassa tai helvetissä lomailemassa (15.vk)

16.04.2007 - 14:19 | hikkaj | merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, liikenne, Matkailu, rakkaus, Sijoitus/kauppa

Puulla päähän lyötyyn opettajaamme tarttui kaupunkireissulla niin paljon maailmanmiestä, että heti Matti ja Teppo -viikonlopun jälkeen, pääsiäisviikon alkajaiseksi, hänen nähtiin nousevan  Helsinki-Vantaan lentoasemalta  koneeseen, joka kiidätti hänet pilvien halki sivuitse Irakin, ylitse Tuhannen ja yhden yön satujen maan, kauas jonnekin missä kameli kakkii - seuranaan vaimo ja poika.

Persian lahden ylityksen jälkeen syttyi koneen valomerkki: oli aika sammuttaa savuke, kiinnittää turvavyö, mahavyö, ja nostaa istuimen selkänoja pystyasentoon sekä kopaista, onko varmasti vieraskielisten lentoemojen ilmottama pelastusliivi istuimen alla.

Pian lämmin tuuli, ja 97 asteen Fahrenheit, oli ottava opettajamme kuumaan syleilyynsä.

Seuraava havainto opettajastamme tuli loman kolmannelta päivältä, jolloin rabbimme nähtiin, pääsiäsikertomusta muistuttaen, nousevan perhe perässään ylös liki taivaisiin: pilvenpiirtäjän viidenteenkymmenenteenneljänteen kerrokseen, mistä avautui näköala melkein yli maan ja taivaan, ainakin ylitse kaupungin ja kymmenkaistaisen streetin, jonka molemmin puolin kaikki skyhighbuildingit kohosivat uljaana rivistönä.

- Kuin Kitee, hänen kuultiin hymähtävän. - Kaikki yhden pitkän suoran varrella...

Kolmas ja viimeinen havainto sapatoivasta opettajastamme tulee loman viimeiseltä päivältä: Rantahiekalla lojuva auringosta nautiskeleva hienon hiekan yltäpäältä töhräämä rantaleijonaope, joka juuri on täyttänyt yhden elämäntavoitteestaan eli uiskennellut Persian lahdessa. Kahlannut, kroolannut ja kellunut sydämensä kyllyydestä USA:n sotalaivojen vartioidessa ja turvatessa tämän historiallisen kylvyn.

O. on kaiken aikaa hämmästellyt Arabian Gulfin puhtautta, sen turkoosin kirkasta vettä, jossa ei läikän läikkää hänen odottamaansa tummanpunaista verta.

                    =====

My Brother

Niinhän siinä sitten kävi, jotta herrasvaihteen hirtti päälle: viihteelle oli käytämän. Kun matti&teppo-viihteelle antoi pikkusormen, se tempaisi koko käden ja cha-cha-choivat jalat. Suihkautettiin AEL:oon, jossa kaikki on kerran oleva suurinta ja mahtavinta maailmassa menneen Neuvostoliiton malliin. Lämpötilasta alkaen.

Aivan kuten hulluuden ja nerouden ääriraja on hiuksenhieno ja huomaamaton, niin on myös Taivaan ja Helvetin, paratiisin ja kidutuksen. Enkä tiedä kummassa paikassa viikkoni vietin. Kuitenkin palmikoissa enemmän kuin beacheilla.

Maa oli turvallisin, missä ikinä olen käynyt. Eikä juoppoja lain, koska jo laki ja uskonto sen  kieltävät. Siisti maa, jossa likaisesta autosta saa sakon ja huumehortoilusta kuoleman tuomion. Maa, jossa vierastyövoima tekee työt ja rahanruntelemat pistävät rahan haisemaan.

Veljeni, olisin kernaasti halunnut nähdä Sinun naamasi venähdyksen tuon maan kamaralla. Ja sitten sen suusta pulppuavan vuolaan virran ...

Kukkareunusteiden ja hyvin kypsyvien hedelmien maa se on.

***

Hyvästi kypsyvät myös warrehedelmämme: lypsävät warrekamelimme Fum, Sam sekä Telsu. Imevät keitaalla vettä kyttyränsä täyteen - kuivaakseen aikanaan hiekka-aavikoilla. 10302 € on uusin lukema (ed. 10033).

Joko maailmanmurheilusi hellittää? Joko syrjähoito tehoaa? Pullista, voimistu ja ime vettä! toivoo

His Highness, Your Brother    Hikkaj

PS On täältä pinolle palaamista - ite kellään ;)

"Pinky Winky                                                                                                        The worst named night in town plays electro-house and there´s free vodka Red Bull for ladies  all night."                     -Time Out /13 2007                                 

2 kommenttia

Puulla päähän lyötynä - kirjaimellisesti (14.vk)

02.04.2007 - 09:52 | hikkaj | merkinnät, merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, koti, rakkaus, Sijoitus/kauppa, Työelämä, Politiikka, pahoinvointi, henkilökuva

Meidän koulun opettajainhuoneen seinällä on presidentin kuva. Ja keisarin kuva.

Ei. Meidän koulun opettajainhuoneen seinällä ei ole tasavallan presidentti Tarja Halosen kuvaa, eikä keisari-tsaari Nikolain kuvaa, vaan meidän koulun opettajainhuoneen (Hollituvan) seinälle jäi roikkumaan, sapatille lähtiessäni, presidentti Idi Aminin kuva yhdessä Keski-Afrikan tasavallan! keisari Bokassan kanssa, rinnukset rinikoita täys. Talkkari leikkasi kolmanneksi naamaksi samaan raamiin talonmies Pikkaraisen - kuvaamaan koulumme valtatroikkaa, sen vaikutusvaltaisimpia jäseniä: koulunjohtaja, varajohtaja ja talonmies.

Nykyään noinkin voi menetellä, koska koulutoimentarkastajat lääninhallituksesta eivät enää tarkasta kouluja. Liekö heitä enää olemassakaan? Tarkastajana toimii ainoastaan hyvä maku - ja sitähän meidän koulussa riittää.

Viikolla soitti kollega varaj. Mats ja kutsui talastalkoisiin. Mats on mieluinen mies,  henkisen avaruuden mies, jonka kanssa ajatuksemme synkkaavat. Hän on se Iso-Idi siinä kuvassa. (Olemme vuosien ajan työmatkoilla, useimiten pyörällä, kulkiessamme ihmetelleet, miten ihmisten maailman- ja elämänkatsomukset sekä -näkemykset ovat lukkiutuneet muutosmahdottomiksi aina kehdosta hautaan saakka. 'Eihän noin voi edes ajatella, sanoi Holkeri Linkolasta' on tullut mielilauseeksemme vakaumusihmisten ahdasta liikkumatilaa pohtiessamme. Ajatella: Edes ajatella!)

Niinpä tiistaina Iki-Veken ja Suntio-Eken kanssa sahasimme pitkät tukit laudoiksi ja kokosimme taapeliksi.

Keskiviikkona, viikon komeimpana päivänä, auringonpaisteessa, tuulettomassa kymmenen asteen lämmössä oikaisimme, jäitä hakkaamalla, talven vääntämät pystytolpat suoriksi  ihastellen poukaman kauneutta ja järven valkoisen jääkentän häikäisyä.

Torstaina nahusimme tuulenkaatorunkojen kanssa ja hilasimme yläilmoihin kuusi viisimetristä rankaa talaksen kattoparruiksi raa'alla väkivahvalla miesvoimalla. Kovia poikia olimme, vaikka Iki-Veke oli maannut vajaa kuukausi taapäin viikon sairaalassa röörivaivoissa - ja lääkäri määrännyt liikuntakiellon -  ja Suntio-Eke oli huomenissa menossa raajojen tunnottomuustutkintaan. Idi Aminilla ja Bokassalla ei tällä erää isompia remppoja ollut. Ei ennen kuin kakkosnelonen losahti suoraan keisarin kruunuttomaan päälakeen tämän riuhtoessa ja roikkuessa suorin käsin ja vartaloin kakkosnelosen alla. Sitten kerien jäällä.

Opettajaopein osasin välittömästi pistää jäitä hattuun eikä patti päässyt paisumaan pääsiäismunaa kummemmaksi.

Vaikka puullapäähänlyötynä olin kirjaimellisesti, hommaa ei kesken päivää jätetty.

- Ota kuule se Aminin kuva pois sieltä Hollituvan seinältä, pyysin Matsilta kahden kesken iltamyöhään jäätyämme. - Oli se sen verran häijy mieheksi sen elokuvan näyttämien iljetysten mukaan. Raakalainen. Et sie tapasinkaan sellanen ole.

Perjantaina jäi kurkihirsi nostamatta, koska työvoima uupui. Kaikille tuli kaupunkireissu. Veke meni jälkkontrolliin ja Eke sinne tunteettomuustutkintaan ja minulle puulla-päähän-lyöty pääni ilmoitti, että 'otapas vaimo kynkkään ja mäne siekii kaupungin iloihin tunnetesteihin tanssahtelemaan, sillä siellä on Matti ja Teppo'.

Oli ne.

Ja taivas aukeni.

Veljeni siellä!

Elämä on monimuotoista ja kiinnostavaa. Ja ihme kyllä sehän näyttää erilaiselta sapatoijan kuin opettajan silmikon läpi koettuna. Tekeepä mieleni tehdä julkiset jumit ja olla menemättä syksyllä sapatilta opettajannaamarin taakse. Harmi kun eivät Sinun vihreäsikään voittaneet vaaleissa tarpeeksi, päässeet kansalaispalkkaa eduskuntaan jakamaan. Yksi koura olisi heti ojossa tässä.

Tuskinpa tämä warretuksemmekaan  niin  tuottavaksi paisuu, että sen=tyhjän varaan heittäytyisi. Puulla tässäkin touhussa päähän saadaan aikanaan, vaikka kymppitonnin raja tällä viikolla ylittyikin: 10033 €(ed.9762).

Hyvähän Sinun on, Veljeni!

Kadehtien mutta suoden            

Veljesi Hikkaj

"Pöytä täyteen vaikk' rahat on loppu, vielä piikki avoinna on ... surut ei mieltämme paina ... mukavat muistot nousevat pintaan, elämme ne uudestaan ... kaihoa rintaan se mulle tuo ja taas mä nauraa saan ... en oo vanha mutta naamasta huomaa: ei olla ihan nuoriakaan ... Tyttö pöytä täyteen tuo! "                -Matti ja Teppo, 2007

2 kommenttia

Maaliskuun saldo - yli tuplat

01.04.2007 - 16:04 | hikkaj | merkinnät, merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, koti, Sijoitus/kauppa

 

1. *warrevoitot            10033 € (ed.3923)
2. työttömyyskorvaus     816 €
3. urheilut                     182 km = 26 h (*456km=72h) (hiihto, kävely, juoksu)
4. lukemiset                  277 s   (Haanpää, Liehu, Freire)
5. vaimot                        *1 kpl

                                                     *= vuoden alusta ja kaikki nettona

Veljeni

Älytön kuukausiloikka, ylöskipuaminen.  Enempää älä odota. Olemme huipun saavuttaneet. Laskeutuminen alkaa. Puustaputoaminen on lähempänä kuin arvaammekaan.



Muutenkin kuukausi meni kiipeillessä, oikeastaan kiipeilyn tuloksia 'nauttiessa'.

Kesällä kiipesin puuhun, kaksihaaraisen pihakoivun latvukseen, kahteenkymmeneen metriin. Ai että se helepotti.

Apinanvaistoni heräsivät. Tuntui turvalliselta: nyt-vihdoinkin-olen-kotona -ololta. Aina käy näin kun kiipeän puuhun, pelkkä kuusiaidan päällyskin jo lievittää.

Ne geenit. Ne geenit syvällä jossain. Ja se apina siellä.

Pudotin 50-vuotisen pihakoivun alas kahden metrin pätkinä, jotka sitten neljänsin maassa ja asetin uljaaksi rivistöksi vartioimaan kodin rauhaa. Kuusimetrisen 'kannon' jätin, jotta ikkunasta katsoessa näyttäisi jykevältä puulta; puiden rungot ovat niin kauniita ja turvallisia.

Siinä ne seisoivat vartiossa kuin terrakottasotilaat koko talven, kunnes maaliskuun kylmillä pölkky päivässä hakkasin niiltä päät murskaksi ja kasasin kekoon. (Kaiketi Idi Aminin, The Last King of Scotland, verestämänä.)

Vau mikä maaliskuinen maskuliininen miehen olo! ;)

Kylän kollikissatkin aloittivat  jokakeväisen mau'untansa. Ja sivumerkkiensä jakamisen.

Veliseni, voi hyvin ja merkkaile asian tullen!

t. Veljesi Hikkaj

"Mutta kun minä tässä pian pukeudun rikkaan miehen purppuraan, silkkirimsuliiveihin ja appelsiinikenkiin, niin ottanet säilyttääksesi tämän nykyisen pukuni kengistä lakkiin asti, että saan sen ylleni sitten, kun muu omaisuus on huilannut ja joudun kulukkeelle." Pentti Haanpää, 1925: Rikas mies, näytelmä

2 kommenttia

Maaliskuun Kauppalehti-blogit

Matkalla Leningradiin (13.vk)

27.03.2007 - 12:06 | hikkaj | merkinnät, merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, koti, Matkailu, Sijoitus/kauppa

- Kuuntelehan noita!

- Pojilla ekonomia hallussa.

- Ei tuo VOI olla totta!

- No on ne innostuneita ainakin, alaansa.

- Älytöntä! Jotenkin vielä hömötinttiin höpsähtäneet ja kurjenpolveen kapsahtaneet tajuaa - mutta TUO!

Vuosi 1984 menossa. Matkalla Leningradiin. Opettaja, suuri humanisti ja filantrooppi, on tyrmistynyt, järkyttynyt kuulemastaan. Tuleva vaimo yrittää tasapuolisesti ymmärtää kumpaakin osapuolta. Edessä istuu kaksi opiskelijapoikaa vastapestyin kutrein. Kuuluu paloja:

"Kurssilasku monella firmalla." "Lähikuukausina aivan." "Kyllä investointeihin pitäisi nyt satsata." "Todenteolla." "Bilateraalinen kauppa Neuvostoliiton kanssa on iso etu Suomelle." "Eikä likviditeettiongelmia laisinkaan." "Protektionistiset paineet Usassa sietämättömät." "Valuuttaheilahtelu johtaa ylilyönteihin..."

Viipuriin saakka pojat jaksavat vaahdota. Opettaja takana pudistelee päätään ja kopeloi laukkuaan, omia bisneksiään, varmistaakseen että poolopaidat, sukkahousut, purukumit, lippalakit varmasti ovat matkassa. Käypää huvitteluvaluuttaa Europeiskajaan, Hitlerin Astoriaan, Pribaltiskajan upottaviin vuoteisiin, korruptiovälineitä kerrosmuoreille ... ... Käydään, käydään toki Eremitaasissa ja Pietarhovissa, Iisakin kirkossa ja Nevskin kirjailijakahvilassa, Dostojevskin vuokrakämpällä. Kunhan ei hippu kaupparyssän verta opetajassammekin ;)

- Mutta tuommoista potaskaa jaksavat jauhaa. Ja huppailumatkalla ovat! En ikinä minä tuommosia!

- On niillä asiaakin.

Mutta. Eipä hätää. Turistbus parkkeeraa Viipurin aseman eteen, ja kohta pojat jo palaavat stolisnajat käsissään mairein ilmein.

Investoinnit on investoitu, likviditeetit likvidoitu tältä reissulta. Tarkkaa analyysia ei puristu enää huulilta. Edestä kajahtaa vain isoimmat hajapalat:

• FUTUURI
• FINANSSI
• RAUMA-REPOLA
• MEKLARI
• FUUSIO
• ETLA
• OPTIO
• OTC
• OECD

- A B C, kuiskaa opettajamme vierellä istuvalle ihanalle Futuurilleen.

Moskova-hotellin eteen pudottautuvat pojat ja tulkin perässä marssivat sisään koivet ojossa kuin parhaatkin valiosotilaat. Leningrad on nielemässä neljäksi vuorokaudeksi pörssihait.

- Humbuugia on maailma tulvillaan, tuumaa opettajamme.

Ja tuleva vaimokin jo nyökkäilee: - Jää pojilta Pietari Paavalin linnoitus valloittamatta.

*****

Sittemmin talvella 2007 yölampun valossa kuulemme kummia:

- Q tarkoittaa myyntiwarreissa vitosta eli toukokuuta, E on toukokuu ostowarreissa.

- Mitäs höpäjät?

- FUMin calleja kannattaisi ehottomasti nyt ostaa, ehkä kuitenkaan ei Eetä vaan äFFää.

- Mikä on warre? Kuka on Kalle?

- SHB:n warret ovat siitä inhottavia että nillä on aasialainen häntä, moni luulee breikkipisteeseen olevan kaksi viikko kauemmin ...

- Itelläs on aasin häntä. Nyt lopetat!

Vaimo kääntää kylkeään ja tuhahtelee. Sapatoiva opettaja ottaa oikein kynän ja alkaa laskeskella. Ottaa laskimen ja näpyttelee numeroita niin että vaimo pyytää:

- Paa pois kun häiritsee tuo numeroiden hipelöintis. Aamulla ei jaksa töihin herätä.

- Vaan nää kun on niin kiinnostavia nää pörssikurssit ja varsinkin  tää Nelskylän Warrantti - jokamiehen johdannainen -teos.

- No lue sitä niin ei häirihe. Ja opit.

- Luenko ääneen niin nukut?

- No antaa tulla.

- "Mitä korkeampi volatiliteetti on, sitä korkeammat ovat myös suojauksen säädön kustannukset. Ne katetaan warrantista saadulla preemiolla ..."

Sapatoiva opettaja vilkaisee vierelleen ja mitä kummaa: vaimo on vaipunut sikeään uneen! Eikä voi ymmärtää, ettei näin kiinnostava asia kiinnosta. Kyllä Leningradin pojat tämänkin tajuaisivat.

Jossakin syvällä humanisti opettajan ruumiissa ja sielussa kalvaa kylläkin yhä humpuukia huokaileva mato.

                    =====

Hyvä Veliseni

Lyhyesti ja suu pyörällä, silmät suitsirenkaina ilmoitan Sinulle suuren ilon: w-kassamme 9762 € (ed.5863)! FUMimme ja SAMimme heräsivät kevääseen kukkimaan etuotossa (ks vk 7.!) - kai niilläkin tämä ilmastonmuutos. Mutta ollos huoleton: tämän jälkeen on vain yksi suunta. Mites sitä sivistyslatinaksi sanotaankaan: "UP and Down!"  No nautitaan nyt tämä hetki pieni kutkulleen ja ollaan sitten taas maansamyyneitä kun sen aika on. Ja se on.

Voi paksusti!      Piirsi veljesi Hikkaj

"Warrantin ostajan eli sijoittajan tuotto puolestaan perustuu markkinanäkemyksen toteutumiseen." - Michael Nelskylä, 2004

0 kommenttia

`S´apatoijan viikonpäivät (12.vk)

20.03.2007 - 18:37 | hikkaj | merkinnät, merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, koti, rakkaus, Sijoitus/kauppa, Politiikka

HEPATIITTIROKOTUS

Melkein viisikymppiä. Tyyristä lystiä. Ystävällisiä ovat apteekissa ja terveyskeskuksessa. Apteekin pihaan polkee pyörällä virkapuvussaan palopäällikkö, jolle:    - Määrärahat  lopussa, ilmeisesti.

KOMPOSTIPUOLENVAIHTO

Bakteerit ovat miun kotieläimiäni. Ruokin niitä solokkusankollisella. Viettävät taas viikon villinviriiliä kimppaelämää lumetetussa kodissaan. Täynnä tämä puoli; uudelle puolelle asetan risuja pohjalle ja liiteristä kaavittua muraa peitoksi bakteereille. Piilossa muhinoikoot.

TUHKAT UUNISTA

Kaksi alumiinitaasallista, kukkuripäitä, kylvän pitkin puutarhaa. Tuuli vie osan mennessään, jää hanki rumaksi - ja naapurin narupyykki.

LANGON HAUKIFILEET

Talviverkoilta saa, mutta joutuu rypemään jäälle nousseessa ullivedessä. Lanko tuo valmiit fileet. Voissa paistan.

AUTOKORJAAJA HINAA VAIMON  - auton

Startti kaput. Auto narun päähän ja mäen alle pajaan. Täytyy vaimon töihin päästä, jotten  joutuisi takaisin töi....

ILTAJUOKSU AVANNON REUNALLE

6 km. Vaimo jää rypemään käännöspaikalla avantoon. Helekutti!  Minä juosta potallan  kiireellä karkuun kotisaunan lauteille.

ELÄKELÄISEKSI

Alamäennaapurin parempi P kävelee kukkapuskaa roikottaen hämäännyksen tilassa vastaan. Helpotus ja Huokaus seuranaan. Viimeisenä työpäivänä täystöpinä ollut päällä.       - Käytetään vanhan jalat vielä loppuun, olivat kollegat vitsailleet. Jo huomenna saa nukkua pitempään. 'Elakelainen kun on', sanoisi Kejospekka.

KUKKAMULTAA KAUPASTA

Kahta en ymmärrä: ostaa nyt kiuaskiviä tai kukkamultaa -  kaupasta maata maalla! Nyt on pakkorakonen, koska on talvi ja kompostin multa keskeneräistä ja liian voimakasta. Ostan litteän pussin turvemultaa.

LAPSUUSKAVERIN KAUTTA

Koukkaan moikkaamaan tuttua turjaketta. - Onko Tompsua näkyny?   - Käy myyrä! Myyrä miule, kaupasta, pyysi se eilen ja kahtoa napotti.    - Myöpi ne siule itellekkii. - Möisköhän nuo? se empi ja lähti mäkeen sauvomaan.

TOMAATIN SIEMENET

Jaan mullat kuppeihin: joka kuppiin siemen ja varasiemen. Kaksikymmentä kuppia keittiön pöydälle jää riesaksi odottamaan kasvunihmettä.

RUUTUA HYPPÄÄMÄÄN

Tekisi mieli. Rapainen piha lätskyy. En valoisaan aikaan uskalla. Ohikulkija voisi nähdä ja ilmoittaa työnantajalle johtajaopettajan ruutuhyppelystä. Toisaalta kyllä: sitten sapatti ainainen?

MATTI, JYRKI JA EERO

Meidän olohuoneeseen tunkee ilta illan jälkeen kolme puhdikasta miestä. Annan heidän keskenään rauhassa rallattaa -  omissa oloissaan. Kun en kahvia tarjoa, aikansa kinattuaan, poistuvat takakautta. Sitä jatkuu koko viikon. Lopulta kai sitten tajuavat etten ole heihin mielistynyt, koska eivät enää loppuviikosta vieraile. 

VAALIKERÄYSTOIMIJANA

Kaksi sunnuntain aamutuntia nyökkäilen rovon kirstuun kilahtaessa kynttiläpöydän takana. 17 erilaista hyvää tekevää järjestöä saa rahaa toiminnalleen. Viikon vieraat, Matti, Jyrki ja Eero eivät näistä mitään kostu.

RISTIÄISRÄÄPPIÄISISSÄ

Viikon lopuksi ihastelemme pikkusukulaisen, 'Tilallisen', siirtyneen seurakunnan yhteyteen, sen täysvaltaiseksi jäseneksi.

HILJAISET VIERAAT

Ilmestyvät yöpuulle käydessäni iltaehtoolla uskollisenkiltisti eteeni. Käyttäytyvät korrektisti. Näistä vieraista minä pidän, sillä he eivät joutavaa remua ja hillitysti selittävät asiansa.        Heidi, Veronica, Bo, Paulo ja Pentti. Kalle ei enää käy.

                    ===== 

Hyvä Veli!

Niinhän siinä sitten kävi, niissä vaaleissa, että Sinun arvosi heitettiin roskakoppaan ja voittajia olivat ne päinvastaiset, jotka Sinun Matti-vaalivärkistäsi saivat korkeintaan viisi pistettä. Eipä taida ilmastonmuutos muuttua :(

Warreillamme menee lujaa: 5863 € (ed. 4510). Warretouhu on kuin tulta kämmenellään siirtelisi. Ihan älytöntä, polttavaa. Välillä lieskat nuolevat, heiluvat  ja hilluvat, välillä  pelkkä kekäle  kämmenellä. Viikolla olimme upoksissa, hyvä että henkeä sai haukattua: kolmessa tonnissa koukasi. Perjantaina heräsimme hypotermiasta, kun ystävämme Fumi, Sami ja Telsu tansahtelivat ylös ja alas eli tekivät juuri sitä liikettä, jolloin, valppaana kun on,  on iskettävä. Hassua: Amerikan asuntomarkkinat vaikuttavat Susirajan eläjiin!  Globaalisaatsioonia, Veljeni. Sitä tämä. Ei voi muuta kuin päätä pyöritellä, nikotella ja lätkiä huutomerkkejä perään!!!!

Eipä siinä kahta sanaa paina - voittipa Kokoomus (+10) tai hävisipä SDP (-8). 

Ja loppuloruksi taas ällisteltäväksesi lööppi - a täll kerttab eestlaine, Öhtylehest...

Üle poolte ameeriklastest on alasti poseerinud

Palaillaan. Voi hyvin!       veljesi Hikkaj

"Sillä oli kyllä rahaa, kiitos metsän ja isäntähengen ... Mutta miten hetas se olisi sitä antamaan, se oli toinen juttu."  Haanpää, 1945: Yhdeksän miehen saappaat

0 kommenttia

Matti-vaalikone hakee ka(l)taistamme - testaa poikkeavuutesi, ehdokas! ;) (11.vk)

13.03.2007 - 16:23 | hikkaj | merkinnät, merkinnät, hyvinvointi, koti, Sijoitus/kauppa, Politiikka, pahoinvointi

 (MITÄ ENEMMÄN KERÄÄT PISTEITÄ - SITÄ KAUEMPANA KANSASTA OLET)

- Mutta niinhän Kattila-Santeri oli vikonu, että se on onni, joka miestä tyyrää! Minä siihen kyllä lisejäisin, että myös se, kun yrittää enemmän kuin mihin uskookaa. -Päätalo, 1998 

Jopas jotain! Olen saanut siepata armaalta Veljeltäni äkeitä sivumerkkejä jostain 'tuolta puolen'. Vaalit näyttävät sytyttävän hänet yhä roihuun, ilmiliekkeihin. Hän pyytää välittämään seuraavanlaisenviestitestin kaikille kansanedustajaksi pyrkiville, pyytää vastauksia ennen sunnuntaiäänestystä. Joten tässäpä tämä:

"... ÄÄÄÄÄnestän ihmistä, en puoluetta. Siksi haluan tietää ehdokkaani, mattini, luotettavuuden arjen toiminnoissa ja hänen tapansa elää tässä ajassa. Yksityiselämä paljastaa kyllä, millainen minun mattini on. Nuhteeton ei saa olla, mutta herätyskellot alkavat päristä jos mattini horjahtelee seuraavassa korroosiokatsastuksessa. Pisteitä jaossa 20. Ei kun kampeen ja matti-vaalikone pyörimään!

A) 'ENEMMÄN KUIN KAKSI KERTAA' -osio (0 p - kyllä, 1 p - ei) 

mattini istuksii kapakoissa tai kirkoissa kuukausittain     

mattini saa ylinopeussakkoja tai tekee ulkomaanreissuja vuodessa  

mattini käy läpi avioerojaan elämänsä aikana 

B) 'JOS MATILLENI MIELUISAA' -osio (0 - kyllä, 1 - ei)

• golf/laskettelu       (nousukas, herraskainen)         
• ralli/formula          (luontokriminaali)                    
• lätkämatsi hallissa (agressiivinen, rivosuinen)       
• sliipattu                 (narsistinen keikari)                 
• vieraskielinen esitys kotimaisen voittaa (snobi)    
• nato ennen kälyä  (ks kohta 3)                          
• viheltelee kulkeissaan...(huithapeli) 

Kymmenen pinnaa tuottivat EI-vastaukset  maksimissaan tähän mennessä - puolimatkan krouvissa. Etiäpäin:

C) 'MIELUUMMIN KIINNI KUIN AUKI' -osio (1 p - kiinni, 0 p - auki)

• radio 
• kännykkä
• suu
• korkki
• pers'

D) 'LOPPUVIRITYS' -osio  (0 - 5 pistettä)

• Olet ulkoilmaihminen kesättalvet ja mikä tärkeintä: et silti tunnista kasveja etkä eläimiä nimiltä. Tunne käy  tunnistamisen edellä. Ulos mennään tuntemaan, haistamaan, nuuskimaan, näkemään, kuuntelemaan, kokemaan. Ei  lajeja luettelemaan ... Mitäs viuluvirtuoosi Siirala sanoikaan:- Ei tarvitse olla biologi nauttiakseen metsän soinnista - eikä viulisti viulun.

Siinä koko testi. Kaksikymmentä pistettä maksimi. 15 pistettä osoittaa jo riittävää poikkeavuutta, äänensaantimahdollisuutta minulta. Mikäli  siihen  likelle yllät niin ilmottaudu: olet potentiaalinen ehdokkaani.

Muut intiimit asiat, mm. sukupuolielämään liittyvät mieltymyksensä,  mattini saa toki pitää omina tietoinaan. Jotakin edes siis kansalle jakamatonta.

En myöskään halua kuulla mattini poliittisia mielipiteitä, sillä nehän näen jo hänen puoluevalinnastaan. Haluan tietää miten hän elää jokapäiväistä elämäänsä, arkeansa hallitsee, koska vain se paljastaa, onko hänestä toisten ihmisten asioiden hoitajaksi. Jos oma elämä rempottaa, eivätkä edes edellä mainitut vastuullisen ihmisen vaatimukset täyty, jääköön hän omiin rapakoihinsa. Silloin etsikäämme uusi matti!  Matteja piisaa."

Tuommoisen latingin päästeli Veljeni ilmoille (sukulaisena pikkuisen hävettää), toivottavasti kansanedustajakandidaatit - esim Ilpo 61 - kertovat testipisteensä ja vastaavat Veljelleni vaalipiiriin katsomatta, sillä kai jokaisessa vaalipiirissä tuonka(l)taisia tiukkapipoja löytyy äänisaaliin lisukkeeksi.

                    ===== 

Veljeni Siellä

Lähetin ahdasmielisen viestisi eteenpäin - saas nähä tärppääkö, käykö yhtään kalaa koukkuun. Epäilen, koska aikamoinen linkola lienet. Tuskin moni kymmentäkään pistettä kerää ...

Viikon warretuksemme onnistui, 4510 € (ed. 3840). Noilla FUMeilla ja SAMeilla sen verran  päivittäistä heiluntaa. NOK arvaamaton, annetan sen kehnon olla oloissaan. Liian globaali meille vähäisille. Kuten näet, eduskuntavaalit painavat päälle, eikä hömpälle juuri  aikaa jää. Olet moitiskellut liian keveisä lööpeistä, nyt saat raskaampaa: "Vanessan ihana yllätys: Vauva tulossa" Tutkiskele syvästi.

Nähhään! Olet aina mielessä. Terveisin Hikkaj

"Körräillessämme Villen kanssa Presidentinlinnan kutsuilla olimme yrittäneet vetäytyä tungoksesta sen verran syrjään, että olimme sanoneet päätämme punautellen: - Että mehi täällä ällistellään! onko ennää peli rehellistä.  - Pannee eppäilemään kun muistan, miten sinä sahata kihnutit Välitalon Aaten renkinä rantteella rangasta pölökkyjä. Ja minä hiiviskelin ruinaamaan kunnan piirimieheltä jauholappua.   - Ja kumarruttiin räntäsatteessa pöllinärreen juurelle.

Ihmettelymme ei ollut ylpeilyä. Päinvastoin jouduimme ponnistelemaan silmien kostumista vastaan." Päätalo, 1998: Pölhökanto Iijoen törmässä. 

6 kommenttia

Järjensyrjäytysharjoituksissa kaupunkipaikoissa (10.vk)

08.03.2007 - 12:56 | hikkaj | merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, koti, Matkailu, rakkaus, URHEILU, pahoinvointi

 "Ihmiset olivat nykyään kadottaneet elämisen taidon. He elivät aivoelämää, eikä heidän ollut  hyvä olla." Haanpää, 1931: Noitaympyrä 

Yöllä oli takapihalta kuulunut traktorin kolinaa useaan otteeseen. Sen jälkeen autojen katkeileva hurahtelu joen puolelta sekoitti pitemmän unen pätkiksi. Joku kävi suihkussa. Hissi kolisteli käytävässä. Piippa-auton piippaan katkesi yöuni lopullisesti.

Oli aika nousta lattiapatjalta, hiihtämään, kokemaan valmiiden latujen riemu. Vaimo oli rahdannut sapatoivan opettajamme yökuntiin kaupungin iloihin luvaten kuitenkin palauttaa takaisin suppeisiin maaympyröihin heti seuraavan illan suussa.

Poika ajoi luennoilleen ja jätti isänsä uimahallin parkkiin, josta latu-urat vaikka-minne-asti aukenivat. Vähän arastellen, ketineitään ja välineitään katastellen, hiihtäjä lähti hiihtämään tavoitteena lentokentän kupeessa palveleva hiihtomaja ja sen mehu ja munkki.

Aamuhämärän haihtuessa alkoi olo tuntua kotoisemmalta: eihän nämä kaupunkihiihtäjät sen kummoisempia ole - mitä nyt vähän vihaisenoloisia,  ja teiden ylittyspaikoissa kantavat suksia käsissään! Kiire niillä on, ohi suihkivat eivätkä mitään virka. Yksi vastaantulija nyökkää 'päivät' viehkon hymyn kera. Nainen kailottaa kännykkään ja  yhdellä sauvalla hiihtää.

Loivassa alamäessä suhahtaa ohitse vanhentunut tutuntuntuinen hahmo. Iäkkäitä ovat hiihtoveikot ylipäätään. "Suomen kielen professori! Se se oli - etsimässä järjen sijasta tunnetta. Järjensyrjäytysharjoituksissa siis, no latusella onnaa", hymähtää hiihtäjämme ja kumartaa. Syvästi kunnioittamansa emeritus siinä sauvoi, entinen opettaja, joka oli aikoinaan tenttivastaukset luettuaan, kävellyt niiltä sijoiltaan kuppilan pöydän luo, ojentanut kätensä ja onnitellut tenttivastauksista:

- Enpä  aikoihin ole noin syvältä pohtivia vastauksia saanut lukea. Kuinka paljon vaille hyvästä se yleisarvosana Teillä uupuu?

- Kaksi ja plus pitäisi saada.

- Se  kyllä järjestyy, saatte kaksi ja puoli.

Ohitse vilahti tuossa sekin inhimillisyys. Niinkin eksaktissa ja pilkun päälle viilaavassa aineessa, kuin suomen kieli, oli ollut tilaa myös luovalle ajattelulle! Vielä kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin jaksaa tunnustus lämmittää hiihtäjän mieltä. Toinen pokkaus on paikallaan.

Hiihtomajan mehu maistuu, mutta munkki leviää vielä taikinana pöydällä.

Odottamaan ei passaa jäädä. Ilma lämpenee, räntää rätkii uralle. Jo tullessa takunnut luisto katoaisi tyystin. Takaisin vain.

Lähempänä kaupunkia, ensimmäisen lähiön tienoilla latu nousee mäelle. Mäellä pitää pysähtyä huokaisemaan. Ainakin sata omakotitalon kattoa alla näkyvissä mikä minnekin päin viistollaan; yhden ja kahden kerroksen väkeä vieri vieressä sekaisena rykelmänä yhteen niputettuina. Onnellisen oloinen yltäkylläisyyden lähiö. Lämmintä ja kiiltävää, hygieenistä ja raikasta sisällä koneilmanvaihtoineen. Omaa pihaa paitsi: vaan mitäpä tekisivätkään ulkoilmalla kun on ilmanvaihdot, taivaskanavat ja kaikki lekkeet, siistit MattiMäkelän Huoneihimiset. :)

Hiihtäjä jatkaa matkaansa, kunhan ei  matkalaista vain riepoisi kademieli ...

Uimahallin parkkipaikkaa ennen astelee yliopiston rehtori työpaikalleen lippahatussa ja ulsterissa tieteellisen tarkasti. Hiihtäjäämme huvittaa: Tuon vaimo oli aikoinaan kirjoittanut esikoisromaanin, jonka hän, tässä nyt nyhräävä hiihtäjämme, oli  arvostellut lehteen.  Millähän kyvyllä tahi taidolla taikka oikeudella? Siis kriitikon, joka tunne ei vieläkään edes  representaatioteoriaa!

Kaupungissapa ei auta muu kuin ottaa kaupunkilaisten kujeet käyttöön: sukset käsiin ja kaksi kilsaa monokompurointia kaupungin joenpuoleiselle laidalle, samalla siinä kompuroidessa  hymynkarekin hiertyy naamalta pois - kuten asiaan kuuluukin ...

Kun ilta ehtii ja käytäväkolinan ja lukonrapinan jälkeen kerrostaloasunnon ovi avautuu ja kun vaimon jalka työntyy eteiseen, kuuluu huoneen periltä nöyrä ääni:

   - Vie miut pihhaan.

                    =====

Veliseni!

Tämmöistä viikolla 10. Warretuskin turskaa,  tuskan puolella hiihtelee. Lukemissa: 3840 € (ed. 4229). Miinusta nelisensataa. Lähettele merkkejä tarpeistasi. Voi hyvin!

Veljesi Hikkaj

"Ehkä rakkauden asenne paljastuu lopulta ainoaksi asenteeksi, joka tuottaa pitäviä, elämää säilyttäviä tutkimustuloksia, tutkimuskysymyksiä. Ehkä intensiiviseen rakkauden asenteeseen pyritään vielä tiedeyhteisössä yhtä aktiivisti kuin on tähän asti pyritty objektiivisuuteen, tunteettomaan asenteeseen tunteita kontrolloivan järjenkäytön ideaalina muotona." Heidi Liehu, 1998: Perhosten valtakunta

2 kommenttia

Helmikuun saldo - pientä lisääntymistä

02.03.2007 - 10:30 | hikkaj | merkinnät, merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, Sijoitus/kauppa

1. *warrevoitot             3923 €  (ed.3322)
2. työttömyyskorvaus    816 €
3. urheilut                    152 km = 23 h  (*274=46) (hiihto, kävely)
4. romaanit                   394 s               (Päätalo, Haanpää, Boccaccio)
5. vaimot                      =   *1 kpl                                  

*= vuoden alusta ja kaikki nettona



Veli Hyvä!

Ei kummoista kuulu helmikuulta. Jonkinmoista lisääntymistä kumminkin kaikilla rintamilla. (- kohta 5) Notkahti pörssi kuun viimeisinä päivinä  n. 5 %, mikä kertautui heti warreissa.  'En tiijjaa' ei jäädä pelaamaan. Urmakkaina eteenpäin!

Niin on Päätalo luettu loppuun, koko tuotanto. Ensin 5-osainen Koillismaa, sitten 26 osaa, 17000! sivua Ii-joki -sarjaa ja päälle 7 muuta teosta. Puolenkymmentä vuotta meni lukijalla, 40 vuotta kirjailijalla. On perinpohjin sukuloitu, atimoitu ja elämää eletty ja kuolemaa kuoltu, itsemurhaa yritetty, hulluinhuoneella käväisty, kupat kupattu, sodat sodittu ja ne pöllit pinottu, naitu, erottu ja mutkamatkojen kautta noustu metsienmiehestä rakennusmestariksi ja Kirjailijoiden Kirjailijaksi. Kiitän ja kumarran: Jää suunnaton ikävä Kallea.

Höpöstelyä Kallen rinnalla tämmöinen blogiointi plagiontipakinointi.

Nyt se on sitten Haanpään Pentin koko tuotannon vuoro; Salaman kanssa kilvoitteli Pena voitokkaasti. Tähän tapaan kirjoittelee valtaapitävien vieroksuma Haanpää:

"Mikä osa olikaan ihmiselämässä eräällä metallilla ja suunnattomalla, sekasortoisella pelillä omistussuhteilla ..." Kertomus kultapusseista, 1934

                    =====

Mitäs vielä:

• Sapporossa ämämmiä ratkoivat: Virpi vei naisia palleille ja Manninen napsi kullat.
• Viikkoja pakasteli ja pääministeri rakasteli: Vanhasella joku  Kuros-Kumma pussailtavana.

Sitten vielä evästä purtavaksesi, kuun viimeisen päivän Ilta-Sanomien mielestä tärkeimmät, tässä Sinulle:

• "Esa Tikkasen pojan päälle kaatui kaappi"
• "Mies pahoinpiteli avovaimoaan kahvipannulla"
• "Antti Tuiskun jalka murtui"
• "Aira Samulinin syntymäpäivälahja: Alushousut Amin Asikaiselta"
• "Joannan poikaystävä muuttaa Suomeen"

Tervetuloa!       Veliseni, tule Sinäkin heti kun pystyt.

Toivoo veljesi Hikkaj

"Minusta tuntuu, että turve rupijaa vetämään puoleesa."  Päätalo, 2000: Selkosten viljastaja - Viimeisen illan suola                               

4 kommenttia

Helmikuun 2007 Kauppalehti-blogit

Lapsuusystävä ja sentuhansien miljuunien miehet (9.vk)

27.02.2007 - 15:14 | hikkaj | merkinnät, merkinnät, hyvinvointi, koti, Työelämä, Politiikka, pahoinvointi, henkilökuva

 

Koululaiset kouluissaan, joten ulos tohtii jo mennä. Otan potkurin pihakoivun alta ja alan lykkiä kompostille vievää polkua. Tökkii. Ei luista. Liian upokasta.

Lehtiälukematon luoja on muovaillut tälle päivälle ilmastonmuutokseksi liki kolmekymmentä pakkasastetta.

Aikansa hangoiteltuaan, kovemmalle tielle päästyäni, potkuri alkaa liukua. Alatietä kanttorilan ohi potkittuani jalakset suorastaan syövät tietä. Vielä jokunen vuosi taapäin tässä koneessa oli tunkua: istuimella  kilmuili elämäätäys tytär  kummisetänsä luo piiltämmään menossa ja kanakopissa käähnäsi poika jäykässä haalarissaan reuhkat korvilla läpättäen. Nyt maailman  huikopalaksi haukkaamat. Vaan mikäpä ei ole yksinkin potkiessa, kunhan vain muistaa koipea vaihtaa.

Entinen opettaja, autokorjaaja, sähkötalo ja sitten nuo junanmakuuvaunut, 'taskiset', kunnan pellot rivitaloja täynnä - kiireessä kyhätyt, homeen valtaamat, purkutuomiolla. Kurvaan parkkipaikalle, kolme autoa ja jätekatos ja kymmenet postilaatikot aitana.

Pulska-Poika puhkuu pakkasessa raitista ilmaa haukkaamassa - paitahihasillaan.

- Eikä kylymä?

- Vielä mitä. Kohan nyt pakkaset tulevat, hytisee Pulska ja jatkaa: - Eikä luista?

- Luistaa. Kuule, Pulska, miun reki luistaa aina! pääsen kuittaamaan.

Ovella rimpautan kelloa, vaikka ei ovi päivällä lukossa ole.

- Ei mies liiku, torun.

- Eikä käy pyydykseen näillä keleillä, ilahtuu avaaja. - Piiltämmään tulit?

- Jokos värikynät kotelosta otetut? Iski inspiratsiooni ...  ja eikun haukuille!

Lapsuuden ystävä Ipo, tytön kummisetä, katsoa sirnottaa partapehkonsa läpi. Lämmintä riittäisi, vaan työstä ja rahasta jatkuva kapelo.

Istutaan ja ihmetellään mualimanmenoa, missä  lajitoveri Ollila vie kaiken, lajitoveri Lilius hakkina perässä nokkimassa, Nalle nuolee yli tarpeensa, ja lopuskan korjaavat  kaikenmaailman luakkoset. Ja toiset sen kuin kannustavat ja sanovat vakavalla naamalla ettei tuo ole muilta pois! Ja perintöverot on poistettava, samantien sekin  verinen vääryys  korjattava. Samanikäisiä, samanmaan miehiä, samaa ilmaa hengittäviä, ruuallakäyviä ovat kuin mekin. Mutta meillä ei mittää - Jorpella, Miksulla, Jörnillä ja Ykillä kaapit pursuna, tuhannesti yli oman tarpeen. Saattaisipa näyttää aika hassulta tuo porukka jos joku ulkoavaruudellinen olento, ei-ihminen, miesten touhuja katasteleisi - taikka nuohan ite voivat olla sieltä kotoisin ... lähetetty meille malliksi ... Outo on leikki nimeltä Elämä! Tasapuolisuuden irvikuva. Vaikka niinhän ne koulun kiusaajatkin kahmisivat kaiken jos eivät opet toppuuttelisi. Mitenkähän eläinmaailmassa kävisi jos muutamat lajitovereista  onnistuisivat rohmuamaan tuhannesti yli oman tarpeen jemmaan ... saattas siinä käpälät heilahtaa ...

- Antaa ne sen asumistuen ja peruspäivärahan ja onhan meillä lauantaina lotto. Kolome oikein harva se viikko ja liki liippaa ettei neljä, painottaa ystävähyvä.

- Ja joskus lisänumero, työnnän väliin, - lisänumero syntyä suomalaiseksi, eikös ne sano?

Ja sitten kun herrat on haukkua järsitty, madonluvut luettu, vaatekaappi esitelty, kirpputorihankinnat näytetty,  toivottelemme käyntejä:

- Tökkäyvy! Pyhänä vaikka, mummon kanssa paistille.

- Kohan katotaan ... käy sie ...

Potkurin käännän kotiinpäin ja palaan ylätietä kaupan ja seurakuntatalon sivu huojentuneena; koululaiset ovat vielä kouluissaan.  Kettuko kuiskinee, mutta tämmöistä  kuuluu: "Vaikka vain murusilla ollaan, niin mitäs sitten. Mihinkäs noita miljuunia me maalaisjuntit tarvittaisiin. Kun on  lapsuuden ystävä - veljen veroinen. Läheishoitaja. Läheisystävä lähietäisyydellä ... Se joka on tiiliskiven otsaan latassut. Se jonka tanssiparketille  oot kumoon tyrkännyt. Se joka on mukana ylimmissä iloissa ja alimmissa alhoissa. Se joka tulee ja lähtee omine aikoineen. Se joka auttaa neuvoo ja palvelee. Se jonka kanssa ei tarvitse olla hitustakaan vieraskorea. Jos tulee niin tulee, jos ei niin ei. Käy jos on käydäkseen. Sen takia ei toinna sohvalta ylösnousta ... Aina se ON. On se enemmän, paljon enemmän arvoinen kuin sentuhansien miljuunien miesten tuhannet miljuunat."

Pihakoivun alla potkuri karahtaa hiekkaan, pysähtyy.

Kurkussa vähän kuristaa, nokkakin vuotaa. Taitaa se toivottu lunssa olla tuloillaan.

                   =====

Veljeni kallis, Siellä

taas meni tämmöseks purppasuks, mutta warreissa kuuluu hyvää: kassa karttuu ja miehet senkun vaurastuu. Meillä on nyt 4229 eetä - 3949 olivat viime viikon lummerot kuten muistat.

Perään skriptumiin pohdittavaksesi jätän pahan eli yliviiva perhana joka ei kuulu forumille tai fortumille joukkoon tummaan.

Voi hyvin! Torstaina palataan, kuun vaihteessa saldoilemaan.                                     Kuvaili ikiveljesi Hikkaj

ps

• Julius Caesar
• Marcus Crassus
• Mikael Lilius
• Pontius Pilatus

"Köyhässä kansassa näemme terveitä tunteita, mutta rikkaat ovat yltäkylläisyydessään tässä niinkuin kaikissa muissakin asioissa kyltymättömiä, havittelevat aina ylettömiä eivätkä tyydy siihen mitä heillä on, vaan tahtovat tehdä mahdottomankin mahdolliseksi." Boccaccio, 1342: Fiammetta

0 kommenttia

Ähäkutti Jormasein, Ollilasein ... ynnä muuta primitiivistä huuteloa (8.vk)

20.02.2007 - 13:06 | hikkaj | merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, koti

Koko kirkas päivä edessä. Koko viikko.  Ai että!   Viikonpäivät siinä jonossa puhtoisina käyttöä vaille. Käyttöohjeitta, sovellettavina omaan makuun siis. Olo kuin pahaisella pojannaperolla karkkihyllyjen lumoissa. Kaikki kiva yltöhollilla, ainakin:

• uunin lämmitystä
• rojahtaneen halkopinon uudelleen pinoamista
• postinhakua
• lehdenlukua
• pörssikurssitusta
• välikahvitusta
• Haanpäätä
• Tulenritinä, seinäkello-Junghansin raksutus ainoina ääninä huoneessa.

Mikä uljas olotila! Mikä pehmomiehen olo!

Ei rallia ei formulaa, ei Kimiä ei lätkärähinää - ei ääntä inahdusta pienintäkään. Vain kotielämä tää pehmoinen, korkeimman kaiun saa satsatsaa ...

Äänimaailmasta irtivapaa. Nyt kun on voima ja valta, voi kaiken melskeen säätää mieleisekseen = äänettömämmäksi, ihan kiinni. Sitä helpotusta ei saata tajuta kukaan muu toinen kuin toinen ope. Katkaista kaula, kurkku. NAKS!

Kun ei oo päätä eikä kaulaa niin ei voi enää laulaa trallallalaaaa ...

Opettajan ikitoive toteutuneena tässä aamussa ja viikossa, missä radion avaaminen olisi syntien synti ja  kauhistusten kauhistus, rikos ihmiskunnan rauhanomaista rinnakkaiseloa vastaan. Sapattia viettävä  opettaja kummastelee, kuka kumma nyt haluaisi vieraiden ihmisten kurkkuääniä  päästää vartavasten makuukammariinsa tunkeutumaan.

 ... sillä seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta. Älkää siis antako radionne soida ...

Kuulen kreivi Creutzin varoituksen, Kaisu Puuska-Joen parahduksen.

Pim pim pom pim pom ... pim pim pom pim POM!

Hyi radio! Hyi televiissio! (ainakin päiväsaikaan, kirj. liev.)

Ja päivän paras  viel' ees'päin ja varsinkin nyt yöllisen lumisateen jäljiltä: omalatuinen hiihtolenkki uurrettavana. Se mehtäkymppi :)

Suksi suksi ei luista mihinkään, kuka vei hiihtäjältä porkat pois siansorkat ...

Maskiani, sarkanuttuani, jo kopeloitsen, näppyläpipoa hyllyltä hamuilen, ja menneisyyden täyteläinen muistelumatka taas takuuvarmana ulko-ovella sivakoitsijaansa vartoilee.

Ou Lord, ou loooord Hallelujaah! Lujaaaaaaaaahhh ...

Siitäpä en nyt taida teille  tarkemmin turista, itselleni vain nautinnon imaisen.

Mörrimöykyn pesä, siellä on koti ja siellä on kolo ja meikällä pehmoinen olo ... TIU-TAU-TIU-TAU TILI-TALI-TITTAN ja sirkat ne soittaa salolla ...

Hoi Ollila ho-oiiii!!! ... Ptrui Hel...

Tavoitteiden ja tarpeiden taksonomian ylimmät asteet vilkkuvat silmissä kuin dollarin merkit eräillä $$$$$$$$$$$$$

Kummallakohan meistä luomumpaa: opettaja - oikeastaan johtajaopettaja, peräti rehtori jos titteleistä tarkkoja ollaan - sarkatakissa lampiset jaloissaan muiden metsissä vaeltelemassa, vai Sinä johtajana omassa Shellissäsi ravatti kaulassa liituraidassa miljoonametsällä jahtaamassa? Siinäpä meillä vastakysymys, hamlettini, jormaseni...entäpä kummalla enemmän päästöjä...entäpä säästöjä, tahi sääntöjä, vääntöjä ...

Näin yhdessä me marssitaan, me pipparskakkumaassa, yössä hiljaa  hiivitään ja yhtäjalkaa harpotaan me tässä töllöntyössä, Sinä ja minä ja lilius ...

No jopas jottain. (oppilaista tarttuu, opilaista tartuu)

                    =====

Rakas Veljeni Siellä

Suo anteeksi tämänkertainen ilosteluni ja Sinun täydellinen sivuuttamisesi, mutta minun oli pakko päästellä  päästöni edellä olevan kaltaisina ja lähetellä ne ilmojen halki; vielä tulee aika jolloin keskityn enemmän Sinuun. Ymmärräthän että faunilla on nyt vapaa päivä/vuosi.

Tässä lyhyesti menneen viikon topit, elä näillä eväillä:

1. Warresalkkumme karttui, nyt 3949 € (ed.3412)
2. Joku Pakarinen (Esan pojantytär?) voitti  euroviisukarsinnat
3. Pakkaset jatkuvat
4. Komposti toimii
5. Potkuri otettu käyttöön, se lakattu; senkus kanakoppiin työnnyt ;)

Voi, Veliseni, hyvin ja tupsauttele sivumerkkejäsi, jos jotain erikoista haluat tietoosi saatettaman.

Iloisin mielin kirjoitti veljesi      Hikkaj

PS Metsäänmeno pikkaisen pelottaa: saattaa törmätä vaikka ulvovaan moottorikelkkalaumaan.

Pahaa sutta ken pelkäisi pelkäisi pelkäisi, pahaa sutta ken pelkäisi tral-lal-lal-lallaa ...

   "Hän ei tuntenut mitään ristiriitoja, epäilyksiä. Hän näki asiat perin kirkkaasti. Hänen mieleensä ei koskaan juolahtanut, että voitaisiin kiertää jonkun esineen toiselle puolelle ja katsoa sitä sieltä." Haanpää, 1931: Noitaympyrä

1 kommentti

Sapattivapaalla housunpuntissa ei kukaan roiku (7.vk)

13.02.2007 - 12:55 | hikkaj | merkinnät, harrastukset, hyvinvointi, koti, Sijoitus/kauppa, Työelämä

Sapattivuosi on puolessa välissä. Työ ja tuska unohtuneet tyystin, toiseen maailmaan. Enää eivät kummittele mielessä lukujärjestykset, henkilökunnan sosiaaliset sotkut, kodin ja koulun välinen nokitteleva yhteistyö. Eivät muistu mieleen edes kaikkien omien kultamuruoppilaiden nimet.

Sapattivuosi, vuorotteluvapaa on tehnyt tehtävänsä: pää työstä tyhjä - mieli täynnä  arki-iloja ja mieluisia askareita. Levollista.

Housunpuntissa roikkujat ovat kaikonneet. Kukaan ei vaadi mitään, kenellekään et ole tilivelvollinen. Oppilaan äiti/isä ei voi tulla puistelemaan moitteensa kanssa kännykällään tai kaupan hyllyjen välissä. Riittää kun pidät itsestäsi huolta.

Työnantaja varovasti kolkuttaa ja kysyy, joko tulevasta syksystä sopisi vaivata, koska pian olisi aika sen suunnittelun.

- No tule, Kunta, ensi viikolla, niin katsotaan, määrään minä.

                    =====

Parahin Veljeni Siellä

   Varmaan Sinäkin nautit samankaltaisesta vapauden ilmapiiristä. Jotenkin juhlavaa tämä kaikki: saada puuhastella päivänvalossa omia asioita! Päivänvalonhan  me työntekijöinä olemme myyneet työnantajalle koko kukkeimman elämämme ajaksi! Ja vain siksi, että olisi varaa ostaa uusi plasmatelevisio, kiiltävämpi parketti, pehmeämpi sohva, monimutkaisempi kännykkä, pitempi ulkomaanmatka, auto, asunto...

Tuota ahneuden kehää tässä sapatillani koetan itsestäni karistella.

Suaphan nähä!

Monta tuon listan tuotetta olen jo menettänyt ansioni myötä.

Eikä tunnu missään!

Puupinolle, halkoliiteriin on niin ylellistä hiippailla - näillä pakkasilla, tällä päivänvalolla :) :) :)

                    =====

Ettei ahneus eikä yritys kokonaan lakkaisi, palataanpas warretukseemme: Voittokassamme arvo on 3412 € (ed. 3520 €). Siihen tuli viikolla 600 € voittoja, jotka sijoitin uusiin warreihin, uudet nyökkäsivät heti, kuten tavallista, mutta sieltä sitten nousevat jos noustakseen ovat, kunhan Sampo ja Fortum innostuvat kevään ihmeitä kurkistelemaan. Viikolla käväisi kassamme eka kertaa yli 4000 euron.

Vajaa satanen tuli takkiin siis männä viikolta. Saas nähä kuinka pitkälle vuoteen saamme sököttää ennenkuin pussinpohja paistaa ...

Voi hyvin PV (saat piilosanan ja lööppikamaa - joku outo Anna Nicole on kuollut - vasta  ensi viikolla; malta siihen saakka, veliseni.)

Välitti veljesi Hikkaj

- Minä en pidä kaupungista, en ylipäänsä huoneista. Niissä ahdistaa henkeä. Minä olen enimmän aikani oleskellut taivasalla. Minä en pidä joutavista säännöistä, enkä monista kaavoista. Minä en esimerkiksi suurin surmin pane kaulusta kaulaani. Miksi pitääkin ihmisen saada panta kaulaansa kuten koiran ... Haanpää, 1931: Noitaympyrä

0 kommenttia

Pörssipiilosanakisan matkapalkintona - harharetki

08.02.2007 - 13:39 | hikkaj | merkinnät, hyvinvointi, Sijoitus/kauppa, Politiikka, nokkeluus

(Veljeni - tämä ei ole nyt Sinulle)

Nostanpa nuo salaisuudet Merkinnöistä tänne, josko vastausten tulva yltyisi, volyymi kasvaisi. Kaikki oikein vastanneet saavat matkapalkinnon*  Eli mitkä pörssiyhtiöt kätkeytyvät seuraaviin piilosanavirkkeisiin:

1. "Hai kon on vilu!" manaili Manne luuriin.
2. Joskus tammalle piristävä lääkitsijä, ts. ukkoheppa=
3. Lompsa onkin rahantekoväline, kun otat viiskymppisen pois ja vatkaat.

     *matkapalkinto = harharetki (voittaja toteuttaa retken omine aikoineen sijoitus- tai kirjallisuusmaailmassa)

                    =====

Eduskuntavaalit  edessä, mahti takana: valtiopäivien päätökset voimattomia markkina-voimien väännössä. Eduskunta nököttää kuin pahainen kioski globaalimaailman torin laidalla.

- Ei sille mitään voi, kai tai muka, kun rahamaailma, liberalismi, tanssittaa demokratiaa ja valtiovaltaa mielin määrin mielensä mukaan nurkasta nurkkaan ja laidasta laitaan ihan hipputtipput ...

Noin ajatellaan ja sanotaankin käsiä pestessä. Ja kas kummaa: noin on ennenkin sanottu! Rehdin seitsemäkymmenen vuoden takaa, 1934, kirjoittaa silloin hyljeksitty ja vallasväen kieroonkatsoma Pentti Haanpää novellinäytelmässä Pulamiehet lähtevät liikkeelle:

"Hattu: Herrat sanovat talonpojan ajatusta puoskaroimiseksi. Talousjärjestelmä on muka luonnonilmiö, jumalainen koneisto, jonka toimintaan valtiovalta ei voi sekaantua. Tätä saarnaavat juuri ne piirit, virkakunta, pankit ja yhtymät, jotka juuri valtiovallan asioihin sekaantumisen kautta ovat saaneet yhteiskunnassa kadehdittavat olot, vapauden ja väljyyden."

PS  Anteeksipyyntö ja selitys: Jos kirjoitukseni ovat käsittämättömia, tai jos niihin sisältyy kummallisuusefekti, niin sitä ne ovat. Tiedän olevani täällä Kauppalehdessä vieraalla/väärällä foorumilla, mutta en näemmä kovinkaan kaukana kavalasta maailmasta. Olen joutunut kidnapatuksi outoon maailmaan, businesmaailmaan, jonka kieltä en taida ja jonka lait ovat kovat, mutta jonka käsittämättömyydessä on jotain  maagista, mukaansa imevää kiehtovaa paheellisuutta (passion) sekä valtaa, voimaa ja kunniaa.

0 kommenttia

Sutta vaille koko kuutamoyö (6.vk)

06.02.2007 - 12:40 | hikkaj | merkinnät, harrastukset, pahoinvointi, nokkeluus

Yö. Jo kolme ainakin. Täyspyöreä kuu ylätaivaalla. Valoisa kuutamo. Sininen piha. Sinertävä metsänreuna ulkosaunan takana. Tulipalopakkanen. Aitan päädyssä kuuraa. Ikkunallinen idylliä täysi. Keittiön hellan rautakansi viilentynyt haaleaksi. Kurkkua kuivaa ja kuristaa. Jääkylmää vettä purskahtelee astianpesupöydän hanasta mukin reunan yli.

Mikä on ettei tätä täydellisyyttä tohdi jäädä katsomaan? Vilkaista vain hetken voin. Jotain niskavilloja nostattavaa varjojen maisemassa ...

Säleverhojen viiruista työntyy kuunvalo väkisin vuoteeseen. Pakkanen paukauttaa nurkkahirttä. Sutta vaille koko kuutamoyö.

P.Veli

Fortumin warret sutena mielessä. Sitäköhän se on. Jokin kumma noituus tuossa osakkeessa kertakaikkiaan piilee: kun et osta, se nousee, taivaita hipoo, ja kun ostat, se hulahtaa porakaivon syvyyksiin - ja aina ja jokakerran! Päästömaksujen, optioiden, hinnanalennusten, hinnankorotusten milloin minkin ounastelun takia.

Paskempaa ns.varmaa osaketta on vaikea keksiä.

Ja aina lupaan ja vannon, etten tikullakaan koske. Ja kohta taas kontillani  ja kontillinen meillä!  Ensin sen pauloissa, sitten sen keltaisessa lirissä. Samoin kuin sen äpärälapsen Nesteen Oili-tytön kanssa. Nytkin 20000 FUMin kuukahtanutta E/F warrea odottamassa keväistä kukinta-aikaa ...

Senkin liliukset :( ;(

Kokeillaas Telsun warreja pienellä määrällä tällä viikolla; pistetään SAMien sekaan ootokselle.

                    =====

Piilosana kolmonen iltojesi iloksi:                                                                        Lompsasta otat viiskymppisen, valkkaat loppuja. Omistatkin rahantekokoneen.

Mikäpä osake tuossa tällä kertaa piileskelee? Edelliset kaksi ratkaisit kevyesti, mikäli taivaalta ne oikein tavoitin, sivumerkejäsi tajusin. Jännä muuten etteivät nuo ulkopuoliset kurkkijat osaa näitä ratkaista. Vain yksi kommentti on tullut ja siinäkin vastaus väärin!

Mutta niinhän se on: sukulaissielut harvassa. Ja Sinäkin Siellä. Onneksi meillä edes tämä kontakti, sivumerkkien sieppailu ja lähettely, pelaa kanssasi ;)

                    =====

Kirka muuten kuoli viikolla, Juicekin vast'ikään. Mutta eipä hätää:                                        Roman Schatz tanssii Kirkan tilalla (IS 16.2.)

Etköhän näillä eväillä taas  viikon pärjäile. Sitten syötän lisää.                                          Voi hyvin! Veljeni, sukulaissielu. Olet aina mielessäni.                                    

Paras veljesi                                                                                                                 Hikkaj

"Oma ura ja osakkeenomistajien palvonta on yli kaiken.                                  Kaikkien kansanriistäjien isä, tämä Fortumin optiomiljardööri Lilius totesi, kerrankin rehellisesti, että pörssiyhtiön tärkein tehtävä on tehdä osakkeenomistajat rikkaiksi."  Viikko Pohjois-Karjalan Vonkamies 18.1.07

18 kommenttia

Tammikuun saldo - hölmöntuurilla hulppeaa nousua

03.02.2007 - 13:00 | hikkaj | merkinnät, Sijoitus/kauppa

1. warranttivoitot     + 3322 €               (+pohjakassa 2000€ )
2. työttömyyskorv.   +  797 €
3. urheilut                + 122 km = 23 h  (hiihto, hölkkä, kävely)
4. romaanit              +  398 s                (Haanpää/Carpelan)
5. vaimot                  =       1 kpl

(Nettona kaikki)

                                                                    

Kallis Veljeni, K.L.

Ei liene Sinulla moittimista.

Hoidin yhteistä omaisuuttamme, kuten näet, ihan kiitettävästi. Nyt siirränkin tuon alkupääoman pois  Nortsun warrekassasta ja jätän sinne vain voitot, 3322 €.

Tästä lähtien warretamme pelkillä voitoilla niin kauan kuin tavaraa riittää ja tsekkaamme* ( ;) ) sitten tilannetta uudelleen, kunnes nuo voitot on syöty; siinähän ei välttämättä kauan kotkotella* - on tuo warrepeli sen verran arvaamatonta. Warranttituotto varsin puolittuu, koska uutta Nokian vuosikatsausta ei helmikuussa tule. Suurin osahan voitoista tuli Nokialla, Sammolla ja Fortumilla vähän.

Siis tulosvaroitustarvetta raha-asioissamme ei ole.

Pistän tähän sekaan myös nuo omat asiani, ne jotka Sinua kiinnostavat. Helmikuussa näyttää  olevan kasvua kohtien 3 ja 4 alueilla - tilauskirjat täynnä, mutta kasvua ei odotettavissa kohdissa 2 saati 5.

Voi hyvin!

Piirsi                                                                                                                      Kallis Veljesi                                                                                                          Hikkaj

"Istutus ja kylvö, sadonkorjuu ja puinti, siinä oli askareitten järjestys keväästä syksyyn, työn ympyrä vuodesta vuoteen.

Anno 1851 korjasin 18 pusselia Ruista, 11 pusselia Ohraa ja 32 pusselia Perunaa, kaikki kukkuramittoja; ..."   Moberg V, 1956: Maastamuuttajat

0 kommenttia