Ja yhden äkin takakannen valokuvan näin.
EI HITTO!
Tämähän on se psykiatri, jota lukioaikoina innolla tutkiskelin, että löytyykö ihmisestä sisäisempää luettavaa kuin romaanien ulkonäkökuvaukset: silmät lähekkäin, korvat höröt, ryhti kuin kuhilaalla!
Ja katso: johan alkoi mielen liikkeitä löytyä kun Juuan papin pojan Armo Hormian
(1928 – 1988) tuotantoon tutustui.
Vaan ei mitään muistikuvaa jäljellä enää tästä - Älä pelkää, Tajo 1963 - jos ei muistakaan hormioista. Ettäkö ihanko omaksi kirja hankittu? Ei aavistustakaan: millä rahalla lukiopoika muka!
Mitäs puhuu takakannen teksti mustanpuhuvan kuvan alla:
Entä sisällysluettelo?
1. Onnettomasti rakastunut 2. Lihavuus sielullisena oireena 3. Laiskuudesta 4. Alitajunta - sielun kellari 5. Miksi itsemurhia tehdään 6. Vietit ovat voimanlähteemme 7. Huumorintaju 8. Määrättiin mielentilatutkimukseen 9. Homoseksuaalisuus 10 Mielenterveydentyömaa on loputon 11. Mistä sairaat naurut tulevat 12. Tarkastetaanpa sotaväkemmekin 13. Epätodellisuuden tunteesta 14. Tunnen äkkiä muuttuneeni 15. Yhdyskuntasuunnittelu ja mielenterveys 16 Aiheuttaako avioliitto mielisairautta 17 Opettaja ja oppilas
Sillä tavalla yksinkertaista psykiatrin tekstiä, ettei alan termeillä kruusailla, kokematon lukiopoikakin on päässyt sisään, kärryillä pysynyt.
Nyt nuo lähes kaiken kokeneena konkarina on aika istuutua taas Armon kelkkaan toteamaan, onko noissa mitään perää eli laitaa.
Olisi myös kiva tietää mikä asema A.H:lla on nykypsykiatrian silmissä, vai onko mies mustanpuhuvin henk.koht. menneisyyksin pyyhkiytynyt kokonaan lääketieteen muistista pois.
Ainakaan vaimo ei ole unohtunut, tuo kaikkien aikojen pottutilaston kakkonen:
Aiju – Aiju von Schöneman.
Kirjavinkeissä tänään:
Eddy de Wind
8 km/1100 km/€ = 166 h
