Vihdoinkin on ekososiaalisen sivistyksen ajatus läpäisyvoimana uusimmassa peruskoulun opetussuunnitelmassa eli tuossa otsikon OPSissa, on sitä odotettukin, kun parikymmentä vuotta on menty surutta teknologisen markkinavoimaisen maailmankuvan mukaan - halu edellä. Toisaalta sitä ennen mentiin sosialismi tanassa Tampere edellä - silmät ummessa ja kädet sidottuina. Kumpikaan ei hyvä.
Tampereen yliopiston kasvatustieteen professorin kirjaa tässä mielenkiinnolla lueskelen, havaintoja tehden, vaikka mitä sitä turhaan: ikään kuin ne vanhalta opelta mitään kyselisivät.
Nyt kuulostaa jo vähän sinne päin, vaikka taas tieto tipahtelee Tampereelta.
Ihmiskunta aikuistumassa?
Yllätyin, että joko vihdoinkin muutkin ...
Kai ja ehkä nykyisin kuitenkin helpompaa, tiedon ja valistelun lisäännyttyä, kaikki halut ruokittuina ja toteutuneina, vatsat pullollaan käännellä kelkkaa. Toista se oli neljännesvuosisata sitten kun kollega Matsbuun kanssa me kaksi maailmaparantajaa aamuin illoin kympin pyörillä kouluun poljimme maailmantilaa pohtien: ihan piti kuiskutella, kun ensin oli katsonut vasemmalle ja sitten oikealle, jottei vain kukaan olisi päässyt sanomaan jotta nuo ruojat taas asialla! Talouskasvun vastustajat! Vähänkin jos yritti venyttää sanojaan toiseen suuntaan, saattoi joku lastaan hakeva iskä moottoripyöränsä päältä koulun pihalla iskeä takaisin. Linkolaa ei juuri kannattanut nimeltä mainita, muuten viimeinenkin vanhempainillan istuja olisi herännyt ja häipännyt pois ...
Kalkkiksiahan me jo silloin: - Nuita nyt tarvii tosissaan ottaa. Tuh!
Pidettiin sitten jutut omina tietoinamme lapsia niillä kiusaamatta, manipuloinnin pelossa, kun tiedettiin miten ottavainen olisi lapsonen monenlaisen tiedon.
Veli-Matti Värri, Kasvatus ekokriisin aikakaudella, Vastapaino 2018, laittaa näkyville oman 'maailmaparantamisprojektinsa', jossa on ytyä jos nikottelemistakin. Mielenkiintoista sekin, ettei oppimaton Linkola pääse edes mainintaan 15-sivuisessa lähdeluettelossa.
Asiantuntemus kirjassa on siis vain virallisesti kirjanoppineilla - ja kyllä sen paikoin kankeasta kielenkäytöstä huomaa. Semmoisia monimutkaisiahan ne tieteilijäluennoitsijat tuppaavat olemaan. Ei tuo haitta estä lukemista, sillä kyllä sieltä välttämättömän muutosidean ydin löytyy.
Tätä kirjaa pitää kyllä suositella kollegoille kaikissa kouluissa ja yksi kappale lahjoittaa kollega Matsbuulle, sille muinaiselle polkijalle, tai ainakin nämä kirjan sanat:
"Epävarmuuden, hämäryyden, ymmärryksen fragmenttien, fanaatikkojen, kaupustelijoiden ja rahanvaihtajien keskellä on puolustettava sellaista julkista kasvatusta, joka pyrkii luomaan sivistyksellistä merkityshorisonttia ja moraaliresursseja elämän ehtojen pelastamiseksi."
ps
sillä 💰
'hitostako sen tietää etteivät attendot ole jo kasvatusvastuutakin ostamassa myyntituotteeksi, samal viisii kuin terveys- ja sosiaalitoimi jo monin paikoin!' paheksuu ambivalentti - mies joka päivittäin kärkkyy pörssikaupoilla. 💸
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
