Pietarin opas A-D

A = Ahmatova Anna
B = V meillä
C = CCCP
D = Dostojevski Fjodor

Piirityksen uhrien haudat löysimme, kuten eilen ilmeni.

Ahmatovan hautaa (1889-1966) Komarovosta eli Kellomäestä Karjalankannakselta emme löytäneet vaikka kuinka kuoppaista tietä kuljimme ja kolusimme, koska jouduimme Repinon kalmistoon.

Ahmatovan kääntäjä, Anneli Heliö, oli Ahmatovin haudalla saanut sysäyksen, oikean sähköiskun, Annan runoihin -90-luvun alussa. Samaa sysäystä haimme mekin. Huti tuli.
Onneksi sentään A.A:n runot Heliön kääntäminä ovat liki kaikki nyt luettavissa kokoelmassa Olen äänenne. 

Dostojevskin hauta (1821-81) olisi löytynyt sieltä Moskova-hotellin vastapäiseltä Aleksanteri Nevskin luostarin Tihvinän hautausmaalta. Se sitten seuraavalla kerralla kaikkine muine merkkihenkilöineen: Tšaikovski, Musorgski, Rimski-Korsakov, Rubinstein ...

Hautoja enemmän kiinnostavat kodit.
Ne löysimme. Kummankin kirjailijan aivan Nevski prospektin tuntumasta.

Ahmatovan kotikolhoosin, Liteinyi Prospekt 53, löysimme Fontankan talosta, Sheremetjevin palatsin pihasiivestä, sen missä runoilija eli vainotuimmat vuotensa 1924-1952, jolloin Iso CCCP ei hyväksynyt pienen ihmisen ääntä. Puolihulluksi nujersi puolue puolueettoman naisen - tosin muukin: Anna näet muutti tuohon kommunalkaan taidehistorioitsija ja avantgardeteoreetikko Nikolai Puninin luo. Harmi vain että samassa taloudessa asui myös Puninin ex-vaimo. jne. jne.

Dostojevskia ei CCCP ehtinyt vainota omalla vuosisadallaam, mutta tsaari Nikolai I kyykytti sitä perusteellisemmin, jopa niin että Fjodor jo seisoi ammuttavien rivissä, kunnes 'armahdettiin' puoleksi vuosikymmeneksi vankileirille Siperiaan.
Niin ja alituinen rahapula vainosi myös, pelimies kun oli.
Kodit vaihtuivat tuhkatiheään, mutta aina vaatimuksena oli kirkon läheisyys ja kulmatalosta kulmahuoneisto:

Dostojevskin koti, Kuznechnyi pereulok 5/2, Vladimirin kirkon lähettyvillä, on kotimuseona kaikille avoinna, se missä kirjailija kirjoitti Karamazovin veljekset ja missä asui kolme viimeistä vuottaan ja missä hän yhtenä aamuna ylös noustuaan totesi: "Tänään minä kuolen."

Isä kuoli tänään
kirjoitti tytär savukerasiaan

Vaan olkoon jo kosketeltava hipelöity ja konkretia kosketeltu.

On aika suunnata abstraktion ja fiktion puolelle, sinne Pietarin Heinätorille Rikoksen ja rangaistuksen maisemiin Raskolnikoviksi Raskolnikovin paikalle, vaikka ei siellä enää heiniä, eikä kai huoriakaan, kaupan ole, koska ei hevosiakaan, sillä koko kaupunki on muuttunut hurjiksi hevosvoimiksi:

»Jo ennen kuin hän ehti Heinätorille...

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7