Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaisa Mäkäräinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaisa Mäkäräinen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Taulun ja laulun vierestä

Ampumahiihdon Katri Helena, ihana Kaisa Mäkäräinen, sekä ampuhiihdon Paula Koivuniemi, vaikuttava Mari Laukkanen, epäonnistuivat ensimmäisessä kisassaan pahemman kerran. Sössivät. Ei ollut ns. jyvä kohillaan. (tulokset kuvineen)

Yks pointti tähän puolustukseksi ja taustaksi.

Pienikin virhe näkyy ja kostautuu heti urheiluesityksessä, vaan ei musiikkiesityksessä.
Vai oletteko kuulleet konsertin jälkeen Katri Helenan tai Paula Koivuniemen murehtineen epäonnistunutta suoritustaan, jolloin ko. KH ja PK olisivat olleet kuin maansa juoneita.

Toisin on ampumahiihdossa, joka voi mennä totaalisesti pieleen so. persiälleen jos jokunen kuti ei osu ollenkaan. Menee taulun vierestä. Ja esitys on floppi.
Ja kuitenkin harjoiteltu on tosi rankasti, rankemmin kuin iskelmälaulussa, jossa muutama veto laulun vierestä ei haittaa kokonaisuutta. Päin vastoin, esitys inhimillistyy.

On se niin väärin ja epistä.


KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

maanantai 16. tammikuuta 2017

Pirttihirmu

 
fanin pettymys ja toprakoituminen

Piti kirjoittamani pyhäisistä iloista iloisin ja kiitollisin mielin, siitä miten kylävierailulla lanttukukko taas maistui viimeisen päälle, ihan oikeasti suussa suli niin kuin lakkakiisselikin, ja hiihtolenkistä niin maan syötävässä säässä sekä lempeälöylyisestä lenkkisaunasta johon Lempi näin talvisaikaan väkisin tahtoo työntyä ennen aikojaan ja siitä että vihdoinkin pääsi eroon neulasiaan karistelevasta joulukuusesta ja miten hyvän romaanin viimeisen sivun lukemista pitkittää ja pitkittää jottei kirjaa tarvitsisi käsistään heittää,
ja ennen kaikkea yhä iloita Kaisasta ja täydellisen suorituksen mukana elämisestä kirjoittaa.

Niin mitä vielä!

Siihen tulee joku hapannaama santtusilvennoinen ja otsikoi lehtijuttunsa halventavasti:

Madame Mäkäräinen


Antaa ymmärtää miten kaikki hyppivät Kaisan pikkurillin eli liipasinsormen tahdissa - paitsi jylhä Jylhä.
Pyh!

Ei meijjän Kaisa semmoinen pirttihirmu ole! senkin santtusilvennoinen!


Eihän KR? 

__________
*** myös 

lauantai 29. joulukuuta 2012

Kakssatanen puhki

Käytännön ongelmia: viime talvena kirpputorilta kolmella eurosella ostetut siniset karhut oikkuilevat. Tai oikeastaan toinen ainoastaan: piti jättää liimapuristukseen irtoava pohjamuovi ja ottaa hangen hangattavaksi neljänsadan euron itse itsensä voitelevat voitelemattomat sukset.

Täällä itäisellä maalla tuota lumenkehnoa vielä niin turkasen vähäisesti että metsäteillä hiihdättää, rantatietä saaresta saareen päähän puomille. Auramiehen linko muutaman kiven heittää näkyviin, ja siitäkös itku kalliiden suksien tärveltymisestä.

Mutta niin vaan täyttyi, kun viisipuoli kilometriä hiihti yhteen suuntaan ja tullessa kiepautti korkean mäen taakse ja lasketteli saman takaisin, tusina kilometrejä lakkariin ja samalla ylittyi kahdensadan etappi kilsoissa eli samalla siis euroissa. Sehän on euro per kilsa, you know.

Lauantaipuhteeksi ihan nokko. Sitten muuta kuin odottamaan ase-Kaisaa telkkuun rinkiä kiertämään ja jännittämään: hutiko tulee vai osuma.

Sen verran Lehtosta toki ettei ihan dilliksi luultaisi, tietämättään muuttuisi.
la  -7  12/209 km/€