Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ingalls. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ingalls. Näytä kaikki tekstit

maanantai 31. tammikuuta 2022

Larkinin perhettä koronaan

 Ingallsin perhettä viime vuonna


Kaksi vuotta, vasta, omikroniksi mutatoitunutta koronaa. Sota-ajan kestoon vielä huitkotva. Jotta mikäs tässä. Uuneja lämmitellessä, lunta kolaillessa, sottaillessa, mahtaisiko Taipaleen Ilkalta onnistua tämmöinen paikalleen jämähtänyt maatiaiselämä. 
Hiihdellään hankia hiljokseen ja katsellaan telkkua iltojen iloksi. Yöt luetaan kirjoja. 

Hyvinhän kaikki kaiken kaikkiaan - muu maailma muualla. 

Varsinkin kun vielä Olympian kisat edessä: kaksi viikkoa yhtä Kiinaa!
Harmi etten vieläkään ole onnistunut päättämään voittajasuosikkia miesten kaun  Ässhh! taitoluistelun voittajan nimeä - kumpiko: Vincent Zhou vai Mark Kondratjuk? Enkä lumilautailun naisten slopstylen voittajaa, kun en löydä yhden yhtä ehdokastakaan - liekö lajissa mukana meidän Enni? Kiireen pukkaa, sillä Urheilutietäjien kisaveikkaus on palautettava viimeistään ylihuomenna, tarkemmin 2.2.2022 kello 23.59.59.

- Hätänsä kullakin! kuuluu kuiske.




Ei noista Larkeneista ole Pieni talo preerian korvaajiksi lähimainkaan; eikäpähän noita ole kuin kuusi jaksoa, joista kaksi jo katsottu kahtena perjantaina yhdessä kaksin, ei nyt sentään käsi kädessä - pois moinen hempeys meistä!  😍  😍
Arvostelumme: Siinä ja siinä.
 
Itkut kaukana ja riemut revenneinä sarja etenee. Tahti tuima. Semmoista kiireistä hössötystä, romukauppiaan perhe-elämää Englannin maaseudulla 1950-luvulla. Tuo vuosikymmen tässä viehättävintä tapoineen, taloineen ja kyläelelyineen. 
Monenlaista juonimista.
Hyväntahtoista periaatteessa. Ajantapoksi sopivan väkivallatonta.

Ettäkö Areenassa jo kaikki osat, kuuluu sieltä.

- No ne on hättäisille, ei meille.
Kirjavinkeissä
tänään
Z.Topelius: Suomen herttuatar

-6°C  7 km  457 km/€ 73 h

lauantai 19. syyskuuta 2020

4 x Laura

Kiinnostavat Laurat

I Laura

Petrarca kirjoitti sonettinsa rakastetulleen; mikäpä kaunista tekstiä lukiessa.

II Laura

Voutilainen laulaa sydänjuuriaan myöten kaikki pelissä; mikäpä eläytymistä katsellessa kuunnellessa.

III Laura

Huhtasaari, poliitikko, europarlamentaarikko intohimolla mukana; vähänkö empien pitkin hampain kirjan tekstiin tartun = Muurinen/Ståhle: Missä Laura, siellä ongelma.

  • Kun Soinikaan ei tohdi oikein 'harjata': "Lauralla on kummallinen geeni. --- Laura sanoi, että minähän kirjoitan, mitä minä haluan."
  • Ja Sampostahan ei ollut harjaajaksi nuivia puhutellessaan. Näin kuvailee eräs tilannetta läheltä seurannut: - Kun ne ihmiset tulivat ulos sieltä, ne näyttivät pieniltä koulupojilta, jotka tulevat rehtorinkansliasta ulos  Naama punaisena ja katse lattiassa. Huhtasaari oli erilainen. Hän ei taipunut.

IV Laura
Ingalls
Paras Laura. 
Laura Ingalls (1867-1957), kirjailija joka kirjoitti elämästään Pieni talo -kirjasarjan lapsilukijoille (opettaja kun oli?). Sarjasta on suomennettu kymmenkunta teosta. Tai oikeastaan se tyttönen, joka esittää Lauraa, Melissa Gilbert, sarjassa Pieni talo preerialla, johon puolestamme olemme pitkin koronakevättä ja koronakesää ja alkanutta syksyä antaumuksella paneutuneet ja väliin jääneitä tallentaneet tulevien koronapäivien varalle.
Herttaista kaiken kaikkiaan, hyvän mielen antavaa, vastakkaista koronauutisille.

PS Mitä näyttelijöiden omassa elämässään kävi? 
Ks. IS


Kirjavinkeissä tänään: Maitoa ja alkoholia

KIRJA-ARVOSTELUT


keskiviikko 13. toukokuuta 2020

Itkuhetki

"Se kun se pikkutytönpirpana juoksee toisten perässä rinnettä alas ja kaatuu ja kömpii ylös."

Se siinä parasta, muistan, äit-Ainon kertoneen.
Ja nyt tässä ollaan itse samassa tilassa. Vanhana nuoruuden ketteryyttä sympatiseeraamassa.
Niin se aika kiertää.

Korona pistää istumaan television ääreen joka arki-iltapäivä klo 16. Sieltä ne Teemalle vankkureillaan ilmestyvät, ja tyttö huiskahtaa helmat heilahtaen joka kerran mukkelismakkelis. Jäkki-koira rynnistää rinnettä alas ekana, isot siskot kintereillä ja pikkinen Kärri vihon viimeisenä pyllähtelemässä.


Riitelevät mutta eivät tappele, tai jos tappelevat eivät ammu pyssyillä tai jos ampuvat eivät ammu toisiaan hengiltä. Isot ihmiset, aikuiset meinaan.

Hermolepoa parhaimmillaan. Paitsi että joutuu melkoiseen empatiakylpyyn tunnin ajaksi, mikä sekin omalla tavallaan raskasta: ei herkkänä olo helppoa ole, kevyttä ei ainakaan. Puhdistavaa kyllä.
Nieleskele siinä sitten aikasi, kun pyhäisä perhe haihtuu tunnin päästä ruudulta, ja iltapäivän liikuttava lepo- / itkuhetki ohi on. Palaveri päättynyt.
Päivittäinen mielen minireinkarnaatio tapahtunut.

Voisihan tietysti nämä kaikki 208 jaksoa ennakkoon hotkia täältä Areenasta:


Toivottu lämminhenkinen klassikkosarja uudisraivaajaperheestä - kaikki jaksot Areenassa.
Laura Ingalls Wilderin elämäkerrallisiin kirjoihin perustuvassa draamasarjassa isä Charles, äiti Caroline ja heidän kolme tytärtään - Mary, Laura ja Carrie - vaeltavat halki preerian ja aloittavat uuden elämän 1870-luvun Minnesotassa. Maanviljelijäperheen arki Walnut Grovessa on armotonta, jokapäiväistä kamppailua luonnonvoimia ja epäonnen iskuja vastaan, mutta myös ilon hetkiä ja yhteisöllisyyttä. 

Vaan mikäs hoppu tässä: tiedä vaikka korona-aika kestää saman kuin viime sota-aika - sen viisi vuotta, tuonne vuoteen 2025.


KIRJA-ARVOSTELUT