Osa II
suomalaisia kirjailijanaisia 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin - Kynällä raivattu reitti
- Voi veljet missä mennään! huudahdan ilo irtonaisena, into piukalla.
Johan ovat luoneet upean reitin samottavaksi Anne Helttunen ja Annamari Saure yhdelle välitietäjälle/ välittäjälle kokoamalla kirjan 35 suomalaisesta kirjailijanaisesta, joista suurin osa on autuaasti jyräytynyt miesten tieltä unhojen yöhön.
Runebergin naisilla aloittelin, vaimo-Frederikalla sekä Emilie-rakastetulla.
Nyt mieli halaji listan kärkeen: kuka on tuo ensimmäinen suomalainen kaunokirjaileva nainen 1600-luvulta - Christina Regina von Birchenbaum?
Lähteille lähteille! Lähteissä on välitietäjän kiva kahlata:
📚
stor kierleek till mig draga,
then ädling mon förwist,
dock lät han sig intaga,
aff arga tungors list.
Christ hur falska wänner,
haa giordt mig till förtreet,
fast thet mitt ♥ta bränner,
i sorg och ifrigheet, …
Vuodelle 1651 päivätty laulu on otsikoitu uudeksi lauluksi (En annan ny visa).
Täytyi loikata todellisen tietäjän prof. Anu Lahtisen tykö hänen Vita Historica -sivuilleen, kas tänne.
Sieltä kopata mukaansa tuo Christina Reginan runo sekä sieltä ja täältä poimia hänen vähäistä elämäkertatietoa:
"Kertoja menettää kaksi lastaan ja miehensä, joka katoaa Saksassa ja jonka kerrotaan myöhemmin kaatuneen taistelussa. Myöhemmin hän rakastuu nuorempaan mieheen, mutta juorut tekevät lopun heidän suhteestaan."
Alkupotku on annettu nelisensataa vuotta sitten: Christina Regina von Birchenbaum aloittaa 1600-luvun puolenvälin tienoilla ensimmäisenä suomalaisena naisena painetun kaunokirjailun, ruotsinkielellä naturligtvis.
Tosin vain yksi runo on häneltä tallella.
 |
| FINNA.FI |
