Mustan aukon
 |
| Kuva: Susanna Kekkonen |
Varsin vieraassa maailmassa jouduin liikuskelemaan:
- En ole käynyt AA-kerhon kokouksissa - nyt pääsee.
- Elokuvamaailma sisältäpäin täysin vieras - 'ukko'touhuilulle vahvistus.
- Raiskaus - kokematta.
- Homoystävyys - myös.
Ainakin nuo nyt raottuneet Reetta Aallon, 47, Mustan aukon myötä.
Kansainvälinen on kirjan naisen maailma ystävineen, arkikin kaikkea muuta kuin entisen kaltainen, saati agraarinen: yhteydet eivät puhelinlangan varassa kotona eivätkä maailmalla.
- Universaalista meininkiä, huokaisen ja vertaan:
- Venetsiassa en pystyttänyt taidenäyttelyä, niin kuin tämä nainen toisen ystävänsä kanssa, minä huokailin vain sillä sillalla ja ajelin gondolilla kepein mielin silloin joskus.
- Berliinissä en viettänyt levotonta ilotteluiltaa Warschauer Strassella, vaan heti aamusta raitista maratonrupeamaa pitkin kaupunkia ja maalissa Ku'dammilla.
No tuo Ukrainan sota sentään samoin tuntemuksin, muuten paitsi: naisella konkreettinen ystävänpelastusoperaatio, samalla myös oma, käynnissä.
Niin muuttuu mualima globaalimmaksi - niin kuin pitääkin. Kai.
omat KIRJA-ARVOSTELUT
Kirjavinkeissä
tänään
Oskarsson & Bergendahl: Jalkapalloa ja jälkipeliä
Tämmöinen kirja saattaisi olla 1980-luvulle jumahtaneelle ukolle terveellinenkin. Ja mietin, että senköhän takia luen mieluiten nuoren aikuisuuteni aikana julkaistuja kirjoja, kun en oikein buumerina pääse mukaan nykyihmisen maailmojasyleilevään ja äärisuvaitsevaiseen (pois lukien se, jos tätä suvaitsevaisuutta uskaltaa haastaa tai tuoda maltillisestikin toista näkökulmaa) idealismiin.
VastaaPoistaMutta jospa kokkeilis…. Eenä kylläkin, paperista en osta. Luultavasti.
äej
PoistaSe on juuri nuin kuin sanot. Vanhassa vara parempi, siis.
Tässäkin kirjassa meno on kovin marinmaista: päätä seinään hakkaavaa.
Toki näitäkin on luettava, jottei kelekasta aivan putoa.
Hikkaj… aloittelin kirjaa, ja tuli mieleen soittokaveri kymmenien vuosien takaa, sekoilua ja väärästä paikasta heräämistä nyt alkuun. Vaikka niinhän se Kallekin, eipä silti.
PoistaLienee kuvausta monen nykyihmisen touhuista.
Vierasta touhua itselle, kaiken kaikkiaan. Mutta luvetaan, luvetaan, silläkurinhan sitä luulee vähemmän.
Enkä sano tätä yläpuolelta, minun kipupisteet on vain erilaiset.
Ja taasen minä anonyyminä. Liekö tuo kipulääkitys vai kehvelikö?
Poistaäej
Poistakipuilehan itsesi ja kirjan kanssa. Kumpi ärsyttää enempi? d
Nyt se on kuule luettu, asiakseni otin. Kyllä sen luki, ja löysin tasoja, joiden kanssa immeiset välillä joutuu kipuilemaan. Niinku vaikka täyskäännös aatteissa sotien jälkeen oli monelle kova pala, samoim NL:n romahdus innokkaimmille kommunisteille -90-luvulla, ja nyt sitten tämä kun naapurimaa luisui diktatuuriin ja terroristivaltioksi.
VastaaPoistaNykypäivänähän ei ole semmoista tv-sarjaakaan, jossa navanalusasioiden variaatioita ei alleviivailtaisi, semmoinen valistustehtävä niillä tuntuu nyt olla.
Tuommoista se minussa herätti.
äej
PoistaTosiaan: tasoissa löytyy - monenkin kirjan aineksiksi.
Levotonta. Niin kuin monen elämä on.