Tietoja minusta

Oma valokuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope, lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

torstai 30. huhtikuuta 2020

Taasko

alaikäisen hyväksikäyttöjuttu kirjana?
Kolmas - 1. , 2. - peräperään ajautunut käsiin. Vai joko sitä näkee piruja sielläkin missä niitä ei ole.

"Olen lähdössä hakemaan rintaliivejäkin takaisin laatikkoonsa, kun Jyrki ilmestyy makuuhuoneen oviaukolle.
---
Jyrki kaivaa nahkatakkinsa povitaskusta pullon.
- Haluatsä maistaa?
- Mitä toi on?
- Minttusuklaata."

Jyrkillä on jo ajokortti, Pauliinalla ei vielä kuukautisiakaan, kahdentoista.

Siinäpähän tuo sitten nähdään kun edetään. Ainakin teksti on pätevää, tartuttavaa. Seuraamme hammalääkäriperheen yksilöityä elämää, missä äiti on se hammaslääkäri, isä sähköyhtiössä se joka sammuttaa ja sytyttää Hämeenlinnan valot lakon aikana; lapsista Marko kirjoittaa ylioppilaaksi ja Pauliina on se joka tässä keskipisteenä kamppailee aikuisuutta kohti. Peilikuvana heijastelee lääkäriperhe, jossa kipuillaan myös.

Selkeää luettavaa tai tirkisteltävää salaisuuksista, joita perheessä on. Kirjan kansiin onkin ovelasti leikattu avaimenreikä jo ikään kuin valmiiksi helpottamaan tirkistelyä.

Johanna Vuoksenmaa, tv-sarjojen käsikirjoittaja, on kirjoittanut esikoiskirjan vuoden 1977 sähkölakkokevään ajoilta: Pimeät tunnit. Otava 2020.



Mukava pitkästä aikaa lukea kirjaa, jossa on mukana kaikkitietävä kertoja: lukujen alussa käväisee vihjaisemassa ja yhteenpunomassa tulevia tapahtumia avaruudesta milloin tuulen, milloin Jeesuksen, milloin lumihiutaleen, milloin harakan, milloin minkin siivin ja silmin.

Jostakin syystä miellän kaikennäkevän kertojakirjailijan droneksi!
Tekniseksi vempaimeksi, enkä tunne mitenkään halventavan kumpaakaan, päinvastoin.
↓ Ja loput taas tuolla Kirjavinkeissä myöh. - pah!

KIRJA-ARVOSTELUT

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti