Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, exänä: ope, lautamies + vähän sitä sun tätä ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

perjantai 2. helmikuuta 2018

Seikkailu Suezilla ja Sääksmäellä

Tuplafiktiossa tässä menee meikäläinen, vaikka ehkä olisi jo viimein aika aikuistua ja laskea jalat maahan tukevasti.
Kätösessä nuorten kirja, Karl von Schoultz: Seikkailu Suezilla, WSOY 1958, sarjassa Punainen sulka.


Ystävämme Sultsin mukana seikkaillaan YK:n väreissä rauhaa puolustamassa Suezin Port Saidissa ja Sääksmäen Rapolassa. Sääksmäen poika, kersantti Kari taistelee hengestään kaupungin viemäreissä ja sen päälle unikuvissaan puolustaa paikallisasukkaita Rapolan harjun muinaislinnaan ryntääviä uskonkiihkoisia vainolaisjoukkoja vastaan - YK:n sininen kypärä päässä.

Miljööt ovat totta, tapahtumat lööperiä.

Luen siis kaksikerroksista valhetta. Ja mikä ettei: hyvin uppoaa sujuva teksti lukijaansa, joka ei joka hetki edes huomaa olevansa höynäytyksen alainen.
Siksikin, koska en lukijana siitä juuri piittaa, noteeraa noita tapahtumia siis, vaan etsin, kaivan ja kaivelen koko ajan kirjoittajan persoonaa, niitä jäyniä ja menetelmiä, joita hän käytti opettajana ollessaan.
Etsin, onko Sultsi sama oikukas Sultsi opettajana ollessaan ja kirjailijana ollessaan - semmoinen temppuilija. Vähän kiero ja ovela.

Vastaan lopuksi että kyllä ja joo. Ja sen että mitä ne väittävät ettei kirjailijan persoonaa tarvitse tuntea ja tietää!
Tarvitsee, niin saa vivahteista enemmän irti.

Itse juttuhan on mitä ajankohtaisin kun katsoo maailmaa: muslimimaailma vs. länsi.

Sultsilla jylläävät uskonkiihkoiset musulmaanit, jotka aikovat räjäyttää koko kaupungin, kunhan miehittäjät lähtevät ja kaupunki jää YK-joukkojen valvontaan.
Musulmaanit, niin. Pilkkanimi, jonka käyttö kiellettäisiin nyk. välittömästi.

Entä kirjan loppukappale joulunvietosta?
"Mutta juuri sillä hetkellä, kun se uhkasi käydä  liian surunvoittoiseksi, sieppasi Tiirala Ahmedia kainalosta ja nostaen hänet yhdellä väkevällä nykäisyllä istumaan pianon päälle alkoi hoilata iloista pätkää tiernapoikien laulusta.
- Ja katsokaatte nyt tuota murijaanein kuningasta, kuinka sen pitää kumartaman kuningas Hee-roo- ... ja-aaa lankeemaan hänen etehensä po-lo-villensa aivan!
Kaikki nauroivat ja joku hihkaisi --- "
Ahmed on se nappisilmä arabipoika, joka tekee tästä nuorten kirjasta nuortenkirjan.

Mautonta huumoria, nykymitoilla nykylukijoille.
Meille meidän ikäluokan törhösille ei niinkään, hurtiksi huumoriksi sen edelleen luokitsisimme, sultsimaiseksi -  jos sallittua olisi.
Yliampuvaksi tuplafiktioksi.

Sultsi   1 - 2 - 3 - 4 - 5  - 6 - 7 - 8
 
hiihdot 6/336 km = 54 h
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös


4 kommenttia:

  1. Kotvasen piti ehtiä Sultsin Suetsia kirjahyllystäni. Sieltähän se lopulta löytyi Kalevalan ja Vänrikki Stoolin välistä.

    Selailin kaikkia kolmea kirjaa ja katsoin vielä telkkarista elokuvan Opettajatar seikkailee. Se oli semmoinen kulttuuripläjäys, että kestää taas helmikuun ja olumpialaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ

      varsinainen helmitaulu sulla nyt näpelöitynä!

      Vaan eikös ollu jo paljon jalatmaampi juttu noihen parnassoihin sun muihin haahteloihin verrattuna. :)

      Poista
    2. Tottapuhhuin, vähän tönkköä luettavaa on Sultsi tässä iässä, ja tuskin olisin innostunut nuorenakaan. Kyllä Haahtela kirjottelee paremmin.

      Minusta tuntuu, että Sultsi ei oikein viihtynyt enempää kirjalijan kuin opettajan hommissa. Hänen levottomalle luonteelleen olisi kai ollut parasta pysytellä vapaana reportterina. Hänen tekstinsä lehtijutuissa oli vetävää.

      Poista
    3. EJ

      samma mening!

      Sultsin Suetsi ei oo oikein kelvollinen nuorille eikä aikuisille: nuorille ampuu yli ja aikuisille ali.
      Pitää vielä katella tuo Siinai. Näkyy samat soltut siellä seikkailevan: saunan rakensivat juuri Sharm el Sheikkiin ja kamelin lannalla lämmittivät

      Poista