auringon punervaa, sitä costarica-väriä taivaanrannassa, viimeiset valonkajeet - vielä näkisi - hiihtää. Hiihtää, no niinpä tietenkin! Mitäpäs muuta.
Vasta oli päivä jolloin valo oli luukuttanut silmänsä jo reilut puolituntia sitten.
Että kevättä kohti, sano! Kevättä se tietää tässä 17 asteen C:ssa.
Ja viikonlopun saalis eli lisäystä edellismerkintään: Jäljellä - H: 846 km, KK: 347 s.
Vielä sietää ponnistella.
Hiihtämisestä ei opi enää mitään, ehkä tajuaa paremmin luonnon kauneuden, tai ainakin katselee sitä enemmän ja kauemmin kuin nossipoikana.
Kansojen Kirjallisuudesta ei taas muuta kuin opikaan: nytkin - Ranskan kirjallisuudessa, eksistentialismin surrealismin jälkiaalloissa keikutaan - vaikka sen että, erityisesti Raymond Queneauta(1903-1976) kiehtoi sanoilla leikkiminen. Tyyliharjoituksia on leikittelevin teos: 99 kertaa sama tarina 99 erilaisella tyylisävyllä.
Juicehan oli Suomessa sanoilla leikittelyn kingi, jonka yhtenä aarreaittana toimi Päätalon Kalle. Juice Leskinen luki Päätalon tuotantoa varmaan vielä 'hartaammin' kuin Kai Hirvasnoro.
Eikä poisluettavissa ole tuokaan André Pieyre de Mandiarguesin synkän eroksen sisältävä Tyttö ja moottoripyörä: nuori nainen, kuulemma, ajaa pelkkään lentäjäpukuun sonnustautuneena aviomiehensä luota rakastajansa luo.
No tuskin noihin sarviin ennättää enää tässä elämässä tarttua! Onpahan varalla jos lukeminen loppuu.
Rikasta, rikasta on elämä! Ja ainakin kirjallisuus.
Ja murtomaahiihtäminen. ;)
Tietenkin.
ps
huomenna kun muut menevät töihin, me latuselle pujahdamme... oikein hyvää työviikkoa vaan kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti