Pistänpä
paremmaksi
31.12.2009
- 17:00 | hikkaj | merkinnät, Työelämä,
Politiikka, pahoinvointi, nokkeluus, hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, URHEILU, vapaa-aika, koti, Sijoitus/kauppa, liikenne, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, uutiset,
kertakäyttökamaa,
tilinpäätöksiä,
Local, lapsismi, KIRJALLISUUS, voe mahoton!, KILPI-Salama-LEHTONEN,
ällös
unta näe!, auringonpistot,
saldot
1
0
2
.
.
Hyvät maapallon asukkaat!
On vuoden viimeinen ilta. Pallo on taas kiertänyt auringon ympäri radallaan ja palannut lähtökohtaansa palloteltuaan pinnallaan kulkijoita monin kohtaloin. Pakkanen paukkuu, on pimeää, ja voi sanoa että monenmonelta pallo on hukassa. Vuoden tulosta laskiessaan moni jää pakkasen puolelle. Tinan sulatuskaan ei enää riittävää lämpöä tuo eikä rakettien räiske valaise.
Taloudellisesti pakkasen puolelle jääminen ei useinkaan ole omissa käsissä, joten sitä syntitaakkaa ei kannata kovin kannella eikä varsinkaan ottaa syyllisyyttä povelleen, vaan surutta saa syyttää ympäröivää yhteiskuntaa ja sen hallitsemattomaksi ryöstäytyneitä rakennelmia - ja lopulta siis päättäjien pitkää letkaa.
Henkisesti pakkasen puolelle jääminen sen sijaan on täysin oma syy. Vain sinä itse voit, kapasiteettisi rajoissa, päättää mitä oman pääsi sisällä liikkuu, mitä aivosi ajattelevat, missä mielen sfääreissä liikuskelet. Taide edustaa henkisyyttä jaloimmillaan - siis rientäkäämme yhdessä taiteiden kinttupoluille! Taaplatkaamme kukin omalla tyylillämme ensi vuonnakin, niin ei henkinen vilu pääse yllättämään.
Hyvät maapallon asukkaat!
Minkä me sille voimme, jos koulu lopetetaan, työpaikka lakkautetaan, blogeista annetaan huomautus - jos päättäjäenemmistön mielestä niin on parasta. Ei siinä muu auta kuin tyytyä - aikansa rimpuiltuaan - kohtaloonsa. Sama se on sairauksien kanssa: jos sydän reistailee tai jokin vakava sairaus runtelee, voi yrittää hoidoin parantumista. Ja jos ei hoito tehoa, on todettava tosiasia ja mukauduttava elämään toisenlaista elämää kuin mitä suunnitelmissa on ollut. Se elämä voi, yllätys yllätys!, olla entistäkin antoisampaa. Ei pidä pelätä.
Hyvät maapallon asukkaat!
Meille jää onneksi aina jäljelle oma mielikuvitus, ajatusten viidakko. Henkisen elämän generaattori. Eiköhän sen käynnistysnappulaa painamalla valoisampiin aikoihin taas päästä ja pärjäillä! Ja omanapaista mittakaavaa vähän, vaikkapa alun pallomittoihin, rukkaamalla yksilön ongelmat hyvinkin kestettäväksi supistuvat.
Hyvä maapallon asukas!
Lopuksi kiitän Sinua saumattomasta yhteistyöstä sekä toivotan Sinulle pallon asukkaana Vauhdikasta Uutta Vuotta 2010 - uskaliaasti uudelle kierrokselle! - Kyllä se siitä suttaantuu.
"...ovatkos
isännät hulluja vai; ei, laitatotia vain odotettiin saliin, ja sitä helinää ja
hilkansiukua silmään ja sydämeen, korvan kalvoon ja munaskuiden pohjiin, kun
ovi aukee ja täyden tarjottimen taakka lasien kimivää juhlaa ja karahviinien
kimalaa hehkua vaeltaa virkistyvän ihmislapsen editse ja elävien silmien
todistukselta taivaallisine kuorminensa pöydän avatulle siivulle, joka varmana
ja todellisena odottaa sivuseinän keskikohdalla valmiina akkunain väliin!"
Kilpi, 1933: Alastalon salissa
Työnohjausta/hoitoon
30.12.2009
- 15:00 | hikkaj | Työelämä,
pahoinvointi, hyvinvointi, rakkaus, vapaa-aika, voe mahoton!
10
2
.
.
Saate: Eipä näytä hääviltä SP:mme elonpäivät näinä loppuvuoden päivinä!
- TIP TAP TAP TIP kaikki
väki nukkuu, vääkii ...lauleli yöhoitaja iloisena ja heilutteli
pistopiikkejä hyppysissään kuin lepattavia kynttilöitä.
Suonenjoen pappa kiskaisi viltin korviinsa,
Vesannon mies oli muuten vain nukkuvinaan ja Karttulan kaveri säntäsi
käytävälle. (Työnohjauksen nimikkeellä tänne oli porukka hilattu, vaikka
selvää hoitoonohjausta tämä oli.)
SP ei ehtinyt reagoida, yöhoitajan katse
nauliutui häneen. - Mites ois pienet piikit, hoitaja
ehdotti. Kauhu valtasi SP:n. Hoitaja lähestyi uhkaavasti neulat tanassa.
Vesannon mies vilkaisi syrjäsilmin SP:n kimppuun käyvää hoitajaa;
nyt Suonenjoen pappakin halusi välttämättä nähdä mitä tuleman piti ja
kuis äijän käy, ja niinpä hän kiskaisi viltin naamaltaan. Hätäpäissään SP
tökötti sormella Suonenjoen papparaista ja hoitajaa ja heilutti sormeaan
suonenjokelaiseen päin. Hoitaja vilkaisi taakseen ja hymähti: - Riittää
näistä kummallekin.
- Jospa sitten aloitettaisiin ensin papasta,
vanhemmasta päästä, pyysi SP ja valmisteli pakomatkaa mikäli hoitaja
taipuisi.
Ovi narahti ja silmäpari kiilui oven raosta,
Karttulan kaveri sieltä tillisteli, tunnusteli, milloin vaara ohi olisi.
Hoitaja kääntyi kuin kääntyikin Suonenjoen pappaan päin, otti muutaman
ristiaskeleen, mutta pappapa oli nopeampi ja riuhtaisi peiton korvilleen ja
uikutti:
- Älkää hyvä hoitaja rakas näin yöllä
kiusatko vanhaa miestä...
- Pieni lääkeannos tekee eetvarttia, kikerteli
hoitaja pappaa lähestyessään.
Nyt oli hetki SP:n. SP ponkaisi vuoteeltaan,
kahmaisi pissipussin vuoteen reunalta mukaansa ja paineli ovelle. Karttulan
mies oli kuitenkin ovelampi: hän painoi oven lujasti kiinni, puristi rivasta
hellittämättä. Ovi ei auennut.
Pappa sai pätkyn kannikkaansa, retkahti ja
tuntui päästävän syvän helpotuksen huokauksen - hoitajan kanssa yhtäaikaa. SP
rämpytti ovenkahvaa, mutta ovi oli kiinni ja pysyi.
Sitten leimahti. Ei ennättänyt kääntyä huonetta
päin kun tunsi piikin lämmön takalistossaan ja kuuli hoitajan moitteet: - Hyi
isot miehet! Teidän parhaaksennehan tässä toimitaan, teidän parhaaksenne. Tämä
on niin sanottua hoitoonohjausta peitenimellä työnohjaus.
- Saattohoitoa pikemminnii, uikutti
pappa petiltään.
Siinä rytäkässä huoneen ovi avautui. Karttulan
kaveri hiipsi housujaan kohennellen vuoteelleen ikään kuin olisi
oikeasti vessareissulta palaamassa. Vesannon mieskin avasi silmänsä. Vaara
oli ohi.
- Johan tuli eloa, tuumi hoitaja, -
aamulla lätkitään lissää. Hyvät yöt vaan,
metsien miehet, nukkukaa makiasti! jatkoi hoitaja ja poistui laulellen
kuten huoneeseen tullessaankin, mutta nyt rallatellen
reippaanpuoleisesti: "Hei! Hei! heippatirallaa heippatirallaa
heippatirallallaa..."
Huoneeseen jääneet makailijat hymyilivät, eniten
hymyilivät osatta jääneet Karttulan ja Vesannon miehet. SP ja Suonenjoen pappa
puristelivat kipunoivia kannikoitaan ja pistivät lopulta lauluksi hekin: "...täähä
ei tunnu missään ... HEI ! öylyä lissää, löylyä lissää ... löylyä lissää
kiukaass."
Laulu leikkautui siihen paikkaan kun hoitaja
ilmestyi uudemman kerran ja jäi oven pieleen seisomaan.
JORTIKKA!
29.12.2009
- 12:48 | hikkaj | pahoinvointi, hyvinvointi, rakkaus, URHEILU, vapaa-aika, koti, LENNU,
voe mahoton!
10
2
.
VAROITUS! Sisältää K18 väkivaltavideon=jäkiekkoilijan teurastus VARNING!
”Tertsuja sinne!
Ei se Rusina erehtyny kun
heitti Aran pellolle ja otti Jortsun! Nyt tää Jortikka liehuu Kanadassa leijonapentujen
koutsina. Turussa ottaa kojautti vasta jokunen yö sitten semmoset kännit, ettei
kotio osannu eikä kieli kääntyny. Eilen huuti toisella erätauolla niin että
kolmannen erän alotusta joutuvat lykkämään, kun tsekkikopin kellokin pysähty ja
pelureille tuli kaikille kiire vessaan. (4-3)
No Venäjän poikaa ei ois nyt
yöllä sudenhuutokaan sekasi saanu. (0-2)
Virvonvarvon Sinulle Hyvät
Uudet Vuodet – piehän puoles!
Tuus Lennart”
Päästinpä Lennun pitkästä aikaa 'ääneen',
peukalohangallisen verran ennätti matskua lykätä joulukalenterin aikana.Näyttää hurahtaneen jääkiekkoon totaalisesti - senkö hiijestä katellee voita poikien MM-kisoja? Kaipa se raportoi jatkonkin jotta ajantasalla pysytään.
Vihjasi muuten ennen joulua linkin jossa Talvisodan hengessä Suomi poika ottaa ns. köniinsä: väkivaltavideo
Joulu jouten
28.12.2009
- 17:00 | hikkaj | pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, vapaa-aika, koti, lapsismi, KIRJALLISUUS
10
2
.
.
27.12.09 Olkoon näkyvissä
yksin viereinen päivämäärä, edustakoon se joulua, kattakoon koko
joulunseudun, koska näin kolmannen peräkkäisen pyhäpäivän jälkeisenä
maanantaina tuntuu että nuo kaikki joulunpyhät olivat yhtä ja samaa
yötäpäivää.
Aattotorstai oli ainoa erillinen, puskuri,
jolloin aika oikeasti oli jakautunut palasiin: Aamuvarhaisella
leivinuuniin tuli, kolme tuntia tulen huminaa ja liekin leikkiä, sitten kinkku
uuniin, mummon luokse joulurauhan julistukseen, kuusi sisään vakiovitsein (Kauppias kiinnitti joulukuusen jalkaansa),
kirkko, ja kynttilät haudoille. Sauna, kinkku ja muutakin pötyä pöytään,
mahapakolla voivottelut, lahjakääröt, kahvit. Iltamyöhään koronapelit ja Onnenmaa.
Siitä alkoi kolmen pyhän putki. Kolme pulskaa
mössöpäivää. kunnon könttä kinkkua
Alastalon salin osa yksi tulee
luetuksi, nekku nautituksi neljän kuukauden imeskelyn jälkeen, toinen
osa namu aloitetuksi sekä sormin lasketuksi: yli
pääsiäisen päästään, jonnekin vapun tietämille, eikä sittenkään vielä
hädänpäivää, koska pojan lahjana namu odottaa Hyryn Antti: yhtä
verkkaisen kypsää tekstiä odotettavissa Kilven tunnoin ja tempoin. kinkkua
- Mikä on Kutikuti? Mikä on EWC? Mikä on
"purkkiorja"? kyselee Mitä Missä Milloin 2010. kinkkuviipale
ja konvehti
- 'Ilman järjen häivää suhaan'
kysyy Kauppalehden Joulusauna. Vastaan: "Aivotta|ajan."
- 'Eikan roolissa henkilökohtaisesti panit
kanat hommiin' arvuuttelee seuraavaksi Joulusaunan lämmittäjä.
Ja minähän vastaan: "Itse|munit|Einona." Hassunhauskaa.
kaksi konvehtia
Peliin mukaan, kaikki! Kymppitonniin Ben, Sari,
Irina, Satu, Risto-Matti. namu Silmät kiinni ja
kuulolle. - Ja tässä on sana. Ja selitys sille: Uunon vaimona ja
Marimekkoon olennaisesti kuuluva. - RAITA! Riitta
Väisänen emännöi Kymppitonniaan uudella kanavalla Suomi-tv. namu
konvehti ja kinkkuviipale Austenin Ylpeyttä ja ennakkoluuloa
Teemalta. Välillä tyttären lahjaa Runnersia ja hänen piirtämäänsä Tizianin
jäljennöstä Skattepenningeniä ja ihmettelyä namu miten
luonnolliset kasvot on osannut jäljentää - ei ole ainakaan isäänsä
tullut. Koronaa keittiön namu namu pöydällä ja
koko ajan aina vaan suussa jos jotakin jauhautumassa. SK:n Jyvistä &
akanoista omena hörönauru: "Muuan rouva oli
liikkeessä asioituaan ja ostoksensa maksettuaan todennut zombimaiselle
myyjälle: eikös tässä vaiheessa pitäisi sanoa kiitos ja näkemiin. Siihen likka:
se lukee siin kuitis."
- Testailivat, mikä nykytyyli toimi, kysyy
SK:n Piilosana. Sen verran sentään suklaatia ähkyn seassa
älyän, että merkkaan staili.
Muuta surtavaa ei oikeastaan ole kuin
postinkantajan moka: jättää nyt aattona pähkinä kantamatta
Hesari, korvata se Karjalaisella! Kahden viikon Nyt jäi saamati, saamari.
suolamakkara
Tuon tuostakin putkahtaa mieleen miten
kirkkoherra kinkkuviipale aattohartaudessa
yhä jaksoi armoa painottaa eikä helvetin liekeillä pelotella niin kuin
entisaikojen pappi: "Mitä te tänne nyt tulette kun ette
muulloinkaan käy!" Silloin kun kirkkoa viinirypäle jouluaamuisinkin
vielä kamiinoilla lämmitettiin. Nyt lämmitti sana ja sähkö ja ainoat liekit
lähtivät alttarikynttilöistä. pipari
Oli kolme päivää ja kolme yötä aikaa viskellä
ajatuksia sinne sun tänne vailla torttu älynhäivää, ilman
logiikan painostavaa orjuutusta. Ajatuksetkin saivat liikkua pyjama päällä. täytekakkua
- Hiphei ja hurraa! huusin
kolmantena päivänä ja nousin ja pukeuduin! torttu suolamakkara
namu Sen verran sain niskasta otetta että
asettauduin kesken kaiken suksille ja survaisin vaimon perässä
metsään umpihankikympille pakkasen purtavaksi.
"Mäen Sampan mieleen
kohosivat ylen kirkkaina kuvina tuttujen ihmisten kasvot, kotoinen elämä, Mäen
harmaa talo ja avara tupa, jossa ehkä parast'aikaa haudikaspotut höyrysivät,
jossa ihmisen oli syötyään hyvä kellahtaa kupeelleen ja ehkä ylimielisessä
voimansa tunnossa kohottaa vähän koipeaan kotoisesti." Haanpää, 1969:
Juttuja/Joutavan jäljillä
sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi
Joulukalenterin
päälunkku XXV - Raamattu
10
2
.
.
Keskeneräisten
joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa
paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa
on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin
syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Mooses,
Jesaja, Jeremia, Matteus, Markus, Luukas jne.
Isän
kuoltua pian rippikouluikäinen poika päätti lukea Raamatun systemaattisesti
alusta loppuun lävitse Vanhaa ja Uutta Testamenttia rinnan edeten.
Kesken
on vielä urakka, vaan kesken en heitä, vaikka vuosia tauotankin. Jobit
posteineen on luettu ja lohduttavat iki-ihanat psalmit tutkaeltu: ei kauniimpaa
sanan solinaa ole kuin Psalmi 23 eikä lohduttomuudessa lohduttavampaa kuin
psalmi 51.
***
Rauhallista ja Iloista
Joulua toivotan teille koko joukolle, kuten jääkiekkoilija Urheilukanavalla,
sekä ehdottomasti armollisempaa Uutta Vuotta 2010!
***
”Herra
on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäisille niityille hän vie
minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. Hän virvoittaa
minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.
Vaikka
minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä
olet m inun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.”
Joulukalenterin
lunkku XXIV - Alastalon salissa
1
0
2
.
.
Keskeneräisten
joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa
paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa
on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin
syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Kilpi
Volter (1874 -1939) Kustavi
Kaikk’
ihanuus! Kaikk’ mukavuus! Ah lukemasta lakkaamasta en saata.
Alastalon
salissa ei valmistu koskaan luetuksi, luettua se kyllä tulee vaan ei luetuksi;
aina on palattava tuontuostakin, selattava sivuja taaksepäin ja ihasteltava sanaa.
Noh,
ehkäpä ensi jouluun mennessä …
”Amenen pappikin sanoo
lailliselle paikalle saarnaansa, kun puhumiset ovat poskista lopussa, ja amenen
paukutti entinenkin pappi varoiksi kohta saarnansa alkuun, jottei jäisi
seurakunnalta rästiin joulukirkossa ainakaan saarnan loppu, ennen kuin
kieriminen alkoi ja pastori kolinan jälkeen pääsi kunnialla tallustelemaan
takaisin työtä jatkamaan sinne, josta oli kotoa joulutodin vierestä talutettu
kainalosta pönttöön!”
Joulukalenterin
lunkku XXIII - Kansojen kirjallisuus
1
0
2
.
.
Keskeneräisten
joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa
paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa
on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin
syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Stangerup
– Jansen suomalainen laitos: Lauri
Viljanen WSOY 1979
Lunkut
käyvät vähiin tältä joululta – on aika valistuksen virityksen virikkeeksi
joululahjavalvojaisiin, mietintämyssyksi tuhdimpi paukku.
12-osaa
maailman kirjallisuuden historiaa. 30 vuotta sitten päätin 20 vuodessa lukea
tämän tanskalaisen sarjan; kahdestoista osa piti olla luettuna vuonna 2000. Ei
ollut, kun tuli elävämpää elettävää: nahkaselkäinen vaimo ja ajanoloon kaksi
nahkaselkäistä lasta. Siinä cervantesit ja dickensit saivat toisarvoisina
väistyä.
Nyt
tavoite on siirtynyt ensi vuoden 2010 loppuun. Saattaa onnistuakin: toiseksi
viimeinen osa on lopuillaan – Hiljaa virtaavalla Donilla 22-vuotiaan Solohovin
seurassa tässä meloskellaan.
Monet
ovat mestarit, jotka tämän sarjan kautta ovat löytyneet ja joiden tuotannon
kimppuun olen käynyt kaukolainoin koulun kirjastonhoitajaa vaivaten ja
ruutuvihkoon muistutukseksi, yllykkeeksi merkkaillut:
· Gilgames
· Euripides Herakles
(hulluuden teema)
· Aristofanes (hauskuttaja)
· Epiktetos Ojennusnuora (orja)
· Apuleius Kultainen
aasi (hauska)
· Petrarca Sonetit
Lauralle
· Chuangtse (tavoitteena
kehräämättömän silkin ja veistämättömän puun tila)
· Monogatari-kirjallisuus
· Mahiavelli Ruhtinas
(”Hyvien lakien säätäminen on sinänsä hyvä
asia, mutta hyvien aseiden hankkiminen vielä parempi.”)
· de Montaigne Esseet (Se
että hän kertoo itsestään, johtuu siitä että hän tietää itsestään enemmän kuin
muut)
· Corneille (tragedian
isä)
· Martin Opitz (teurastajan
poika, kuoli ruttoon, Saksan runouden isä)
· Swift Jonathan Gulliverin
retket (irlantilainen ihmisvihaaja; hautakivessä
kaiverrus: ”Siellä missä Jumalan villi harmi ei enää voi raadella hänen
sydäntään”)
· Diderot (vastustuksen
hengessä toimi lähes kaikessa)
· Tegner Fritjofin
taru (Ruotsin kansalliseepos)
· Eliot Georg (”Ellet
sinä ole hyvä, ei kukaan ole hyvä.”)
· Thoreau Henry Elämää
metsässä (”Yksinkertaistakaa, yksinkertaistakaa!”)
· Zola Germinal (
sosiaalisesti nöyryytettyjen joukkojen käärmeellinen luonne)
· Nietzsche Iloinen
tiede (taistelu on maailman ainoa laki)
· Tolstoi Kasakat
– Luzern-kertomus, Tunnustuksia (sivilisaatio
on hyvän elämän este) Mitä on taide? (tutkielma kulttuurin
tarpeettomuudesta)
· Strindberg Palkkapiian
poika (savuverhokertomus omasta elämästä)
· Ooka Shohei Tulia
tasangolla (kuvaus
sotilaan raaistumisesta)
· Erskine Caldwell Tupakkatie
(ihmiset loassa, jäljellä alkeellisimmat
vietit)
· Breton André Nadja (”Ei
pidä antaa ruohon kasvaa halun poluille” - surrealistisin kaikista
surrealisteista)
· Jean Giono Maailman
laulu, Husaari katolla (”Viimeiset 30 vuotta olen elänyt täydellisen
katkeamattoman onnen tilassa” - alkukantaisuuden
runoilija, luonnon ylistystä)
· Céline Louis Ferdinand (”Elämä on vain päihtymys, totuus on
kuolema”)
· Jevgeni Zemjatin ja Serapionin veljeskunta (D-503
alistetaan Suureen Leikkaukseen: mielikuvitus leikataan pois, minkä jälkeen hän
on tottelevainen numero valtion
armeijassa)
· Melville (”Olen
saanut korkean käsityskyvyn, mutta jäänyt vaille alempaa iloitsemiskykyä.”)
· Pierre Carlet de Chamblain
de MARIVAUX (1688-1763) (”Mitä hyödyttää kirjoittaa kirjoja opettaakseen
ihmisiä. Intohimot eivät ole koskaan mitään lukeneet, ne eivät kykene
hankkimaan kokemuksia; toisinaan ne vain väsyvät, mutta elpyvät taas nopeasti.
Ja tästä johtuu, että niin monet tapahtumat toistuvat.”)
· jne
jne.
Tähän lopetettakoon –
valvojaislahjat lienevät jo paketoitu ...
Joulukalenterin
lunkku XXII - Kalevala
10
2
.
.
WSOY Kansi: Marjaana Virta
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä
jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on
jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika
pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa
pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten
joulukalenteri.)Lönnrot Elias (1802 – 1884) Sammatti
Tästä soutelukirjasta ei loppua tule vaikka kuinka lukisi, huopaisi ja soutaisi. Peruskirja 160-vuotias Kalevala (1849) on ja makuisa pätkittäin kokea lukea sieltä täältä hampsia. Jotkut kohdat jäävät aina lukematta väliin, syrjään, ikään kuin tulevaa varten jemmaan, mutta niin parempi lienee, niin on ohjekin annettu loppupuolella eeposta:
· ”Eikä koski vuolaskana/Laske vettänsä loputen,
· Eikä laulaja hyväinen/Laula tyynni taitoansa.
· Mieli on jäämähän parempi/Kuin on
kesken katkemahan.”
Syksyllä
Kajaanissa yöpyessämme luin Raatihuoneen portin kyltistä tanssivaa
poikamieselämää viettävän piirilääkärin elintavoista luonnehdinnan, joka sitten
kotimatkan navigointiriemussa unohtui mielen päältä. Vaan eipä mitään hätää
nykyaikana, kun ovat nämä mailit: kysymys kaupunki-infoon ja kohtakos
pikapikana tuli vastaus:
”Moi!
Kävin katsomassa äsken portin pielestä mitä siellä lukee niin löysin tällaisen
että: Elias Lönnrotin nimipäivänä kajaanilaiset olivat laulaneet mm. näin: " Ei
ole Ellulla hevoista, emäntät ei ensinkänä.
Terveisin,
Matti Luhtaniemi
_______________________________________
Kajaani Info Kauppakatu 21 FI-87100 Kajaani
Ei ole Ellulla hevoista,
emäntät ei ensinkänä.Kävin katsomassa äsken portin pielestä mitä siellä lukee niin löysin tällaisen
että: Elias Lönnrotin nimipäivänä kajaanilaiset olivat laulaneet mm. näin: " Ei
ole Ellulla hevoista, emäntät ei ensinkänä.
Terveisin,
Matti Luhtaniemi
_______________________________________
Kajaani Info Kauppakatu 21 FI-87100 Kajaani
Siinä se kielen päällä pyörinyt! Oli kiitosmailin paikka:
”Matti L.
Suurkiitokset.
Opettajana annan siule 10.
Hyvää jatkoa!
Tulemme toistekin. H-j”
SKS
Joulukalenterin
XXI lunkku - Arktinen hysteria
10
2
.
.
Tammi Kannen tekijä: Layra Lyytinen
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä
jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on
jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika
pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa
pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten
joulukalenteri.)Marko Tapio alk. Tapper (1924 – 1973) Saarijärvi
Alpo Heiskasen viikatetanssia suositteli historianopiskelukaveri Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen rinnalle. En saanut sitä nostettua niin ylös.
Kokeilin Arktisella hysterialla – jo paremminkin tärppäsi, vaan loppuun saakka en päässyt, koska Tapiokaan ei päässyt. Kuoli pois kesken pelin.
Ainoastaan kaksi osaa, Vuoden 1939 ensilumi ja Sano todella rakastatko minua, sai sunnitellusta neljästä osasta kokoon. Sitten loppui kirjailijalta voima sekä virta kun viina vei miehen. Väinö Linnalle vastavoimaksi suunnittelemansa yhteiskunnallisesti toisenlainen näkökulma jäi siihen.
”Tapio ei halunnut paljastaa oikeudettomuutta tai harjoittaa kansallista terapiaa, vaan korostaa kulttuuriantropologisissa kehyksissä pahan ylivaltaa”, tulkitsee Pekka Tarkka Marko Tapion ajattelua.
Vaimo Tuulikki Valkonen tulkitsee elämästä Mäyhänsä kanssa 2003 ilmestyneessä elämän- ja kuolemankerrassa: Mäyhä. Lähikuvia Marko Tapion elämästä. Tarrautumisen arvoinen taiteilijaperheen elämäkerta, luulisin.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Tietokirjallisuus&rid=822
Joulukalenterin
lunkku XX - Pielisen profeetta vai Don Quijote?
10
2
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä
jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on
jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika
pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa
pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten
joulukalenteri.)Nikki Kalevi 1999, Heikki Turusen elämän ja kirjailijan kaari
Jostain kumman syystä, ei ainakaan mielenkiinnon puutteesta, tämäkin tutkielma on jäänyt lojumaan hyllyn kätköihin, vaikka sen tuolloin ysiysi varta vasten tilasin Jyväskylän yliopistolta.
Muistanpa kun Vilho Viksten puheli 70-luvun alkupuolella Joensuun korkeakoulun kesäseminaarissa, miten täältäpäin pian ilmestyy väkevän miehen väkevä teos, joka on hiontaa vaille valmis. Sittemmin mies mustasamettisessa pikkutakissaan olikin monenlaisissa kaupunginriennoissa väkevästi mukana. Simpauttaja oli ilmestynyt eikä kustantajalle Heikin lähettämä ensimmäinen romaaniyritelmä Kellot soivat Helleville.
Siitäpä niitä sitten alkoi sataa kuin sontaa talikosta. Anneli Saulin kanssa näyttää kinanneen neljännesvuosisadan siitä että onhan hän parempi kirjailija kuin Waltari ja Linna.
Tähän olen päässyt luennassani. Tästä sitten jatketaan Turuseen tutustumista Nikin herraskaisessa komennossa: ”Käytän tässä kriittisesti biografista tutkimusotetta sitoutumatta ns. positivistiseen, psykologiseen tai strukturalistiseen tarkasteluun.”
Toisen karhumaisen joulukalenterikirjailijan Katzin kanssa linkki näyttää reissuilla olleen railakasta: ”Kirjailija Daniel Katz oli usein Heikki Turusen kanssa kirjamarkkinointiturneilla. Vikstenin mukaan he olivat sukulaissieluja, veljiä keskenään. Heissä on samaa lempeää rähinäperinnettä kummassakin. Molemmat osasivat ottaa yleisönsä, mutta ukstantajan kannalta heillä oli yksi ongelma. Siinä oli moni hotellihuoneen sohva särkynyt ja pikkutakit ja lompakotkin joutuneet vääriin paikkoihin.”
WSOY e-net
Palkinnot Helsingin Sanomien esikoisten esikoinen, yleisöäänestyksen voittaja 1999
Heikki
Turunen on syntynyt 9. joulukuuta 1945 Pielisjärvellä. Hän asuu Joensuussa ja
kirjoittaa enimmäkseen maalla Juuan kunnassa Pielisen rannalla. Hän on toiminut
lehtimiehenä vuosina 1964-74.
Joulukalenterin
lunkku XIX - Unkarilainen taulu
10
2
.
.
Tammi Kannen tekijä: Uotila
Janne
Karppi Mikko
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna
kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt
tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden,
joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä
vaeltaville: Keskeneräisten
joulukalenteri.)Mikko Karppi (1978 - ) Vähäkyrö
· poliisi
Niitä lumoavimpia kansia mitä
viime vuosina on eteen osunut - tässä Karpin dekkarissa.Mutta mutta, hitto kun en taaskaan syty, pääse mukaan seikkailuun, vaikka nyt jos koskaan parhaani yritin, velvollisuudentunnosta, koska tämä on lahjakirja. Kiitos tuntemattomalle Kauppalehden-lukijalle, joka lähetti alkusyksystä tämän historiallisnykyaikaisen Unkariin ja Suomeen sijoittuvan seikkailun.
Sairaalassa katetriablaation kynsissä maatessani päätin vääntää tältä dekkarilta niskat nurin, vaan ei taaskaan onnistunut; satasen sivua etenin. Kotona siirsin sen hyllyyn toisten lukemattomien dekkareiden joukkoon, Tehtävä Tirolissa, Kuolema korjaa kokit, Kaasua komisario Palmu jne.
Surren avuttomuuttani, yksipuolisuuttani lukijana. Syvästi tietäen että samanlaisia ymmärryskykyni ulkopuolella olevia antoisia asioita jää pilvin pimein ulottumattomiini ja tajuamattomiini muunkin kuin kirjallisuuden ulkopuolella. Kompetenssi on rajallista.
En kyllä ole Pyhimyksen jälkeen televisiostakaan murhan jälestämisiä katsonut. Yksipuolinen idiootti – voi hyvällä syyllä sanoa.
Joulukalenterin
lunkku XVIII - Stella
10
3
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä
jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on
jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika
pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa
pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)Anaïs Nin (1903 - 1977) Pariisi
Kerrankin helppo selitys keskenjääneisiin.
Vaikka Anaïs Nini on mielenkiintoinen eroottisuudessaan, ei kielitaito pitkän saksan lukijalta riitä, lyhyellä englannilla ei pärjää lyhyttäkään kirjaa lukiessa. Kirja on korttipakan levyinen, kämmenen kokoinen ja 40-sivuinen piparkakku. Vaan minkäs teet kun ei käänny!
Pitäisiköhän Googlen kääntäjällä käännättää, päästäisiköhän asiassa perille? Kokeillaas takakannesta:
"Anaïs Nin, famed for her erotic stories, here
offers an exquisite exploration of a woman's inner life which has the
authenticity of lived experience."
= "Anaïs Nin, kuuluisa hänen eroottisia tarinoita, tässä
tarjoaa erinomainen tutkiminen naisen sisäistä elämää, joka on aito eli
kokemusta."
Ja
väliltä:
"He spent his time in a struggle to reassure her, to
reconquer her, to renew her faith, and she in resisting. She considered the
demands of reality as something to be entirely crushed in favor of love, that
obedience to reality meant weakness in love."
=
"Hän vietti aikaa taistelua vakuuttaa hänelle, että
reconquer hänen jatkaa uskonsa, ja hän vastarintaa. Hän katsoi vaatimukset todellisuuden
jotain täysin murskata puolesta rakkauden, että kuuliaisuus todellisuus
merkitsi heikkoutta rakkautta."
Olokoon, ei vaikuta kovin sensuellilta - pitää tarttua
Moraviaan.
Joulukalenterin
lunkku XVII - Vaarallista kokea
10
4
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Aila Meriluoto Pieksämäki (1924 - )
Päiväkirjat vuosilta 1953-1975
Lauri Viidasta, Harry Martinsonista sekä Ruotsin Lapin papista ja pappilasta, jonka yläkerrassa asuu Aila papin (CeGe) rakastajattarena, alakerrassa papin oma vaimo oikeana vaimona.
Aila kyntää syvältä itseään, nukkuu unipillereiden voimin ja ahdistuu. Kukapa tuommoisessa olinmuodossa ei!
Aluksi kirja jäi kesken naurettavasta, perin inhimillisestä syystä: niin pientä pränttiä, etteivät huononäköisen rillit riiittäneet. Nyt kun riittävät (spacesavers) oikein pelottaa paneutua Ailan syvältä kääntävään kyntöön, maata viiltävän vältin alle.
"Bachia
radiosta, kello 22.30, ommellut potkuhousuja Aijan joulunukelle, lukenut
Idioottia (kaikki muu kalpenee sen rinnalla, aivan hölmistyy että on viitsinyt
muuta lukeakaan...), käännöstyöt odottaa yhä, se vaikea joulukuunnelma
Aniarasta puhumattakaan." 24.10.1961 AM
Joulukalenterin
lunkku XVI - Mitä Lenin todella sanoi
10
5
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin
lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai
jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden,
joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä
vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)Julkaisematta jäänyt kirja-arvostelu suomettumisen ajoilta
1980 lehti lähetti arvosteltavaksi. Arvostelija arvosteli. Lehti ensimmäisen ja viimeisen kerran eväsi jutun julkitulon - elettiin finlandisierungin kulta-aikoja. Vaan pannaanpa se nyt tähän keskeneräisiin, kun kerta kirjan välistä kirjeenä löytyy, ja mietintään mitä YYA-sopimusta loukkaavaa jutussa olisi ollut:
"Miksi
kommunistivaltiot sulkevat rajansa?
Marek & Fischer: Mitä Lenin todella
sanoi. Suom. Erkki Murto. WSOY 1980.
"(Kostamuksen suomalaisilta) rakentajilta on
kielletty kaikki epävirallinen kanssakäyminen paikallisten asukkaiden kanssa.
Karjalaksi sävyttyneellä suomella se olisi kovin helppoa." - Karjalainen 12.9.1980
"DURIS LOIKKASI RAHAKAUKALOIHIN Jo
kolmas Tshekkoslovakian jääkiekkomaajoukkueen pelaaja on siirtynyt tämän syksyn
aikana Kanadaan kokeilemaan menestystä ammattilaiskaukaloissa." - Karjalainen 10.9.80
"Tästä olis niin näpäkkä tökkäytyä pyhänseutuna
autolla Sortavalassa ja Viipurissa ihan niin kuin Ruotsin-rajalla asuvat
pistäytyvät tosissaan, mutta mänepäs!" - P-Karjalan asukas 1980
Kommunistisessa
yhteiskuntajärjestelmässä minua on iätajat ihmetyttänyt eniten sen
sulkeutuneisuus, eristäytyneisyys: pannaan puomit kiinni ja eletään omissa
oloissa malliin 'tänne ei ole tuleminen eikä täältä lähteminen'.
Kukaan
ei ole halunnut selittää, minkä ihmeen takia ihmisten kanssakäyminen ja
maastamuutto on noin hankalasti järjestetty. Mitä muka Tshekkoslovakian
yhteiskuntajärjestelmä olisi menettänyt, vaikka loikanneet kiekkoilijat
olisivat saaneet laillisesti poistua maasta? Ja mitä Neuvostoliiton
yhteiskuntajärjestelmä menettäisi, vaikka suomalaiset Kostamus-työläiset
tapaisivat karjalaisia muutenkin kuin virallisesti?
Jos
V. I. Lenin olisi vastaamassa, hän vastaisi: - Ei mitään.
Vai
olisiko vastaus sittenkin Leninin kirjoitelmassa Proletaarinen vallankumous ja luopio Kautsky:
"Jos riistäjät on lyöty ainoastaan yhdessä maassa,
mikä on tietysti tyyppillinen tapaus, koska samanaikainen vallankumous useassa
maassa on harvinainen poikkeus, he jäävät sittenkin voimakkaammiksi kuin
riistetyt, sillä riitäjillä on tavattoman runsaasti kansainvälisiä
yhteyksiä."
Länsimaisen
propagandan leviämispelko - siinäkö siis eristäytymisen syy? Oli miten oli,
kaiken muun kommunismissa käsittää, vaan ei sen liikkumisvapauden ja
kanssakäymisen rajoittamista.
Leninin
marxilaisuuden pohjalta suunnittelema kommunismi ei alunperin ollut aivan yhtä
sulkeutunutta kuin millaiseksi kommunismi nykymaailmassa on muokkautunut.
Ainakin kirja Mitä Lenin todella sanoi antaa huomattavasti vapaamman kuvan
kommunistisesta järjestelmästä. Toveri Lenin on kehitellyt kommunismin,
joka on hyvä ja demokraattinen eli kuten hän itse sanoo: "Proletariaatin demokratia on
miljoona kertaa demokraattisempaa kuin mikä tahansa porvarillinen
demokratia."
Sitä
ennen tarvitaan vain aseellinen vallankumous!
Siitä
mitä on tehtävä ennen tuota vallankumousta, mitä sen aikana ja mitä
vallankumouksen jälkeen, kertoo 160-sivuinen sitaattikirja Mitä Lenin todella sanoi. Siinä
on kaikkiaan kolmisensataa lainausta venäläisen vallankumousjohtajan ajatuksia.
Kirjan itävaltalaisilla kokoojilla on ollut mistä valita, sillä Lenin puhui ja
kirjoitti todella paljon: Petroskoissa on julkaistu 45 osaa Leninin Teoksia.
Tiedä sitten tavoittaako tällainen pätkivä kirja Leninin pääajatukset oikein
painotettuina, nimen lupauksesta huolimatta.
Sitaattikirjat
ovat usein työlästä luettavaa. Lainaukset olisi riittävän selvästi erotettava
kokoojien kommenteista. Tässäkin kirjassa kaikki on yhtä pötköä, lukeminen
hidastuu turhan paljon: saa olla tarkkana lainausmerkkien kanssa, joita on
viskottu sinne tänne. Muuten sotkeutuvat kokoojien välistävedot Leninin
ajatuksiksi ja Leninin ajatukset sen kuin entisestään vääristyvät.
Summa
SummarumEle Alenius tuomitsi vastikään kuten on aina tuominnut neuvotoliittolaisen järjestelmän: "Se ei ollut sosialismia, vaan diktatuuria. Neuvostoliitto unohti humanismin ihmisen arvon." HS Kuukausiliite 12/2009
Joulukalenterin
lunkku XV - Elämän estradilla
10
6
.
.
"Linnut jo lentäkää pohjoiseen, mun teitä ikävä on ja sydäntä paleltaa. Linnut tehkää pesä sydämeen ja sulattakaa tämä...routainen..."
Keskeneräisten
joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun
takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin
tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos
jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten
joulukalenteri.)Rainer Friman (1958 - ) Pori
Muistan
katsoneeni joskus ammoin telkkua, jossa masentunut, selkäsairas Friman
tyttärensä tukemana keskustelee vakavia kasvot tuskaa täynnä.
Tämä
kirja selvittää tuskan ja selvittää myös Syksyn sävel -tuplavoittajan
Pelimannet-duon katoamisen julkisuudesta.
Ernolla
(Enroth)
ja Kyöstillä (Roth) ei mene hyvin. Viinaa ja masennusta,
pillereitä, unettomuutta ja turhuuden turhuutta päällä maan. Rottien
vilistellessä päänupin kaatiksella.
"Olin
kilpailuaamuna täydessä kännissä." (Erno) Silti voitto tuli, toinenkin.
Sittemmin käsiraudoissa
mielisairaalaan, missä oli äärettömän kiusallista olla tunnettu.
"Ilmeisesti olin
jossain kapakassa ollut, koska myöhemmin taskustani oli löytynyt veitsiä ja
haarukoita."
"Lisää
viinaa, niin kauan kuin silmät liikkuu." (Kyösti)
Sitten
tuli Jumala kylään aamulla 05:00, ja on aika heittää hyvästit
julkisuudelle: "Esiintymisellä
ei ole mitään arvoa: itsensä olemisella on."
Erno
ja Kyösti poistuvat kirjasta Jumalansa tykö. On Rainerin vuoro kertoa. Jätän
kirjan tähän vuonna 2005; luen sitten joskus eläkkeellä... Sen verran
kurkkaan eteenpäin ja kirjoitan muistiin: paniikkihäiriö pahinta laatua iskee
Raikkuun - hiukkaakaan ei auta 700000 levyn myynti, eikä sekään vaikka Suomen
nuorimpana laulajana Raikusta, 37 v, on ollut aihetta julkaista elämäkerta
(Tähti etsii taivasta).
Nyt
on kohta näyttää koittavan aika paneutua Rainerin kipuiluun.
"Yhtäkkiä sanat katosivat
muististani ja sali alkoi pyöriä silmissä."
Joulukalenterin
lunkku XIV - Tyhjä kirja
10
7
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt
tai jollakin tapaa on yhä kesken:
joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia.
Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Kaikkien kirjoitettavaksi 160 vielä avointa sivua
Kirja tulee täyttymään itkulla, surulla ja murheella
– kuin myös ilolla, toivolla ja rakkaudella.
Elämällä.
Illalla valtuusto lunkuttaa 111-vuotiaan kouluvanhuksen.
Onneksi sen 70 oppilalle löytyy syksyllä paikka kirkolta;
henkilökunta jää odottamaan kohtaloaan.
Toimikoon kirja aluksi surunvalittelukirjana iltaisen tapahtuman muistolle.
Nimiä, olkaa hyvä!
”… kuin katras loikkii kesynä karsinassa ja uuhta kuhisee vierillä
altisna vuoroltansa polville niin villavana kuin saksilla
on keritsemenpieltä purra:
määkytään muinaisia
laitumilta, niin heruvat suut hyville märehtimisille keritessäkin!
ajatteli hän, Alastalo.”
Volter Kilpi, 1933: Alastalon salissa
Joulukalenterin
lunkku XIII - Käsi kädessä
10
8
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin
lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai
jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden,
joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä
vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)Tauno Yliruusi (1927 - 1994) Tampere
- Kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia
näytelmäkirjailijoita.
Pakko, koska arvostelijalle oli annettu tehtäväksi. No tässäpä tämä:
"Masentavaa
luettevaa
Tauno Yliruusi:
Käsi kädessä. Kustannus Oy Myrskylintu 1979. 93 s.
Yhteiskunnan
jakama oppi moraalista, humaanisuudesta ja lähimmäisenrakkaudesta ei pidäkään
paikkaansa. Tauno Yliruusi antaa uudet ohjeet: Älä rakasta! Älä kiinny! Ole
yksin!
Näin
petyt vähiten. Näin
valmistat pehmeämpää, helpompaa laskeutumista kuoleman kentälle.
"Ja
kun väistämätön loppu kerran lähestyy, yksinäiset ihmiset, surun narraajat,
saavat runsaan korvauksen siitä mitä he näennäisesti ovat menettäneet."
Ystävien,
rakkaiden kuolemassa on aina myös omaa kuolemaa - yksinäisen ei tarvitse kestää
kuin yksi kuolema, omansa.
Voihan
elämisen ja olemisen mallin ajatella näinkin, Yliruusin tapaan: olla sosiaalisesti
sopeutumaton individualisti. Ihmiskunnan ja kultturin jatkuvuutta tuo malli
tuskin takaa.
Yliruusin
rakkaustarina vanhasta avioparista on masentavaa luettavaa. Joskus kuitenkin
tulee hetkiä, jolloin ajattelee niin kuin tässä kirjassa on ajateltu."
Joulukalenterin
lunkku XII - Ollin oppivuodet
10
8
.
.
Keskeneräisten
joulukalenteri
(Tänä
jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on
jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika
pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa
pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten
joulukalenteri.)Anni Swan (1875 – 1958) Helsinki
Pienenä poikana kolmannella Maija-opettaja avasi koulun putkiradion. Vihreän valon sytyttyä alkoi kerronta: Ränni-Pelle seikkaili merellä yhdessä kotoaan vääryydellä karkuun joutuneen Koivumäen Ollin kanssa. Ränni-Pelle on reiluista reiluin, se nauratti, Olli oli orvoista orvoin, se itketti.
Nyt luemme koulussa samaa kirjaa, se pieni poika opettajana lukee.
Olemme vasta alkutaipaleella, juuri Delfiini-laivaan luiskahtaneina salamatkustajina Kööpenhaminaan seilaamassa. Olli toivoa täynnä päästyään irti Tukholmasta ja suutari Simolinin kourista.
Tänään tunnin päästä klo 13.10 Teemalta tulee Olli elävänä. Ollin oppivuodet ensimmäisenä suomalaisena pitkänä mykkäelokuvana vuodelta 1920; elokuvan musiikki on tältä vuodelta 2009, Harri Vuoren säveltämää.
La 12.12. klo 13.10 - 14.20 Teema
Teuvo Puro: OLLIN OPPIVUODET (Suomi 1920).
Anni Swanin nuorisoromaaniin pohjautuva mykkäelokuva, johon
säveltäjä Harri Vuori on säveltänyt uuden musiikin. Orkesterina toimii RSO.
YLEn Mykkä valo -sävellyshankkeessa nykysäveltäjät RSOn säestyksellä herättävät
uuteen eloon 5 kotimaisen mykkäelokuvan valiota 1920-luvulta.
Elokuva kertoo Koivumäen kartanonherran hemmotellusta Olli-pojasta,
joka kotoa karattuaan päätyy kieroilevan suutarin hoteisiin.
Pääosissa: Jussi Snellman, Ertta Virtamo, Sirkka Puro,
Alfred Idström, Eero Kilpi, Mimmi Lähteenoja ja Erkki Karu. Kesto n. 68 min. Mv.
Joulukalenterin
lunkku XI - Kun isoisä Suomeen hiihti
10
8
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin
lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai
jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden,
joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä
vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)Daniel Katz (1938 - ) Helsinki
Kähäri, Kuronen, Kejonen, Kariniemi, Kafka - KATZ! Plätz! Siinä. Tuo sininen kirja on kummitellut mielessä tasan neljäkymmentä vuotta, vuodesta 1969, jolloin se ilmestyi ja lanko käteen kantoi - paraskin hiihtäjä! Humoristin ilkamoiva sukukronikka lukee etukannen kulmassa ja toisessa SiniSet.
Minä hullu kalmukki! Miksen minä ole aikaisemmin jaksanut pureutua suomenjuutalaiseen Katziin, Danielin kirjaan? Siihen Stalinin oloiseen mieheen. Näönkö vuoksi olen karttanut? Ääliöhän olen ollut! Olen silmiäni, korviani ja katetriablaatioitua sydäntäni myöten vaipunut miltei transsiin Juhani Peltosen venäläis-tsehovilaisen mielen maiseman edessä ja sisässä. Peltosen kielenkääntöön ihastunut ynnä mielistynyt, mutta Katzia katsonut karsaasti. Hölmö minä-mies!
Vihdoin olen pääsemässä isoisä-Bennon suksen kantoja kolkuttelemaan - 40 vuoden jälkeen! On totta vie aihetta sadatella omaa lahjattomuutta tässäkin lajissa.
Tässähän on äijää! Taitoa! Huumoria! Ja yhtäläistä alakuloa Peltosen kanssa. Pidät Peltosesta, pidät tästä. Niin se menee. Niin alku ainakin näyttää nyt kun hiihtää viilettelen jo sivulla 11:
"Isoisä-paralla oli vaikeuksia yllin kyllin: ensiksikin
hän oli kaikista lyhin., toiseksi hän oli juutalainen, kolmanneksi hän oli
kaikkein lyhin juutalainen. Häntä pideltiin pahoin. Kalmukit ratsastivat
hänellä, ukrainalaiset ristiinnaulitsivat hänet, inkeriläiset uhkailivat
puukoilla ja tataarit taputtelivat häntä takapuolelle. Jopa dagestanilaisetkin
mulkoilivat häntä epäystävällisesti ja paljastivat muristen hampaitaan.
Isoisällä, Pikku-Bennolla oli paha olla." DK
WSOY extranet
Daniel Katz syntyi 25. marraskuuta 1938 Helsingissä. Hän on
valmistunut Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi. Katz
on työskennellyt muun muassa uskonnonopettajana, tunnelinporaajana ja tulkkina.
Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, yksi epäromaani, novelleja, näytelmiä,
radiokuunnelmia, tv-sarjoja. Hänen kirjojaan on käännetty mm. saksaksi,
ruotsiksi, viroksi, unkariksi ja tshekiksi. Nykyään kirjailija asuu Loviisassa.
Joulukalenterin
lunkku X - Taiteen välttämättömyydestä
10
9
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä
jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on
jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika
pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa
pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)Jaana Venkula (1941 - )
Tämä tohtori kirjoittaa samankaltaista eilisen tohtorin kanssa. Venkula näkee, Liehun lailla, tieteen todellisuuden selittäjäksi turhan kapea-alaisena, ei-riittävänä.
Venkula piirtää eteemme tornin, elämän, ja nuppiin puhkaisee kolme reikää, joista kustakin loistaa valo: tiede, taide ja etiikka. Tuolla kolmiyhteyden kombinaatiolla olemisen todellisuus on paremmin selvitettävissä. Kullakin oma mittarinsa. Ne kuvaavat maailmaa eri tavoin, omanlaisella valollaan. Ne mittaavat todellisuudesta keskenään yhteismittaamattomia asioita: kolmeen todellisuuden ilmenemistapaan ei voida soveltaa samanlaisia mittareita tai kriteerejä.
Siinä missä Liehu tarvitsee tuhat ja sata sivua, Venkulalle siinä on tuhat sivua liikaa. Sadalla sivulla on selitettävissä perusidis: tiede on yltiörationaalisuudellaan kaukana ydintodellisuudesta.
Kesken heitin: pitäisi lukijana olla eri mieltä, jotta syttyisi! Mitä sitä nyökkäilemään, koska se ei kehitä.
"Niin taiteen kuin
etiikankin on tieteen piirissä ajateltu kuuluvan ihmisen
subjektiiviselle ja siis vähemmän tärkeälle 'tunteen alueelle', tieteen taas
objektiivisen 'järjen alueelle'... Jos kuitenkin pidämme auki vain yhtä ikkunaa
todellisuuteen, ymmärryksemme kapeutuu ja toimintamme vääristyy." JV
Joulukalenterin
lunkku IX - Perhosten valtakunta
11
0
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä
jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on
jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika
pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa
pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)Heidi Liehu (1967 - ) Helsinki
Manifesti viimeisestä tulevaisuudesta - 1137 s.!/1998
Yksi parhaista tiiliskivistä, joilla olen itseäni muurannut, vaikuttaa vielä enemmän kuin Pekka Kuusen Tämä ihmisen maailma.
Heidi Liehu, nuorena väitellyt (Kierkegaard-Hegel), käy tieteen yksipuolisen mittausjärjestelmän kimppuun, mittatouhuissa unohtuu puolet elämän mitasta mittaamatta: tunne. Emansipaatio, naisen alistaminen, patriarkaalisuuden ylivalta, matriarkaalisuuden vaje ja sen toisarvoisuus - kiinnostavaa. Mutta silti tuhannestasadasta sivusta yli puolet lukematta. Tuntuu että kaikki tarpeellinen on jo siihen mennessä sanottu, paljon toistoa toiston perään.
Yksi parhaista keskenheitetyistä kirjoista. (Kustantaja saa käyttää slogania vapaasti myyntipuuhiin. )
"Todellinen älyllisyys on todellista
uteliaisuutta, joka hyväksyy tunteenkin tuomat uudet ajatukselliset
maisemat." HL
Joulukalenterin
lunkku VIII - Huckleberry Finnin seikkailut
11
1
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna
kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt
tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden,
joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä
vaeltaville: Keskeneräisten
joulukalenteri.)Mark Twain (1835 -1910) USA
Eivät tartu nimet / ei toimi Mississippin siipirataslaiva, minun ajatuksiini / ajatuksissani.
Puheen puolihuolimattomuus, Jarkko Laineen suomentama, ja seikkailu seikkailun vuoksi - ei iske ei.
Sen kolmet kerrat yrittänyt olen, mutta ei kun ei. Ihan harmittaa, koska niin monet kehuvat.
Saattas purra lapsiin, josko alaluokilla koklais ...
"-
Entäs Huck Finn, ei sillä oo mitään perhettä - mitä te sen kanssa teette?
-
Eiks sillä oo isä? Tom
Sawyer sanoi.
-
Joo. Kyl sillä isä on, muttei sitä nykyisin löydä koskaan mistään. Ennen se
tavallisesti makas sikojen joukossa parkkihuoneen luona, muttei sitä oo näkyny
näillä kulmilla ainakaan vuoteen." (MT)
Joulukalenterin
lunkku VII - Kidutusraportti
11
2
.
.
Irene KhanKeskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Amnesty International
Tämä kirja on kaikkien luettava, jotta joulunsanomalle tulisi tilaa sydämissä.
Mutta ei. Kesken on ja pysyy. Meni minne meni maailmassa, oli maa mikä tahansa, pahansa kohtaa niin että iljettää olla ihminen, ilettää lukea dokumenttia itsestään - tästä turmeltuneisuuden, ahneuden esikuvasta.
Kidutusraportti on vuodelta 1976. Mitenkähän paha olisi vuoden 2009 raportti: tuskin trilogiaankaan mahtuisi?
Asiaa liipaten: Hobby Hall oli luovuttanut nimelläni parikymmentä vuotta sitten parinkymmenentuhannen markan arvosta tavaraa joillekin kadun tamppaajille ja toimitti laskun minulle. Polliisi aikanaan kysyi kuulusteluhuoneessa korvausvaatimuksista. Sanoin: "Jos rahaa tulee niin pistä Amnesty Internationalin tilille." Polliisi keskeytti kirjoituskoneella rapelluksensa ja kysyi 'että täh?'. "An' ol'", sanoin ja läksin läpyttelemään laitokselta. (Hobby Hall on yhä näreissään minulle: ei toimita tavaraa, tarpeellistakaan.)
Kansainvälisen AI:n pääsihteeri Irene Khan avoimessa seminaarissa Helsingin yliopistolla ylihuomenna 9.12.09 klo 15.00 - Khanin kirja "Kohtalona köyhyys? Miten oikeuksien puute syventää köyhyyttä" ilmestyy näinä päivinä.
Joulukalenterin
VI lunkku - Tuntematon sotilas
11
3
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä
jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on
jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika
pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa
pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)Väinö Linna (1920 – 1992) Urjala
Mustan rakkaudenkin luin ja Päämäärän. Täällä Pohjantähden alla pääsee topteniin.
Mikä ihme siinä mättää, että Tuntematon jää tuntemattomaksi ja kesken vaikka kuinka tsemppaan ja yhä uudelleen yritän? Eihän siinä mässäillä väkivallalla, ei silpomisilla eikä tappamisilla.
Jotenkin vain ahistaa.
Elokuva on kyllä katsottu sen kymmenet kerrat ja Laineen elokuvan mustavalkoisuudessa on se jokin.
Mutta ei kun ei!
Su 6.12. klo 14.20 - 17.10 TV2
Edvin Laine: TUNTEMATON SOTILAS
(Suomi 1955).
Väinö Linnan romaaniin pohjautuva
klassikkoelokuva konekiväärikomppanian
vaiheista jatkosodassa. Eletään kesää
1941. Itäsuomalaisen korpivaruskunnan
konekiväärikomppania saa lähtökäskyn
kohti tuntematonta.
Pääosissa: Kosti Klemelä, Heikki
Savolainen, Reino Tolvanen, Veikko
Sinisalo ja Åke Lindman.
Kesto n. 169 min.
Joulukalenterin
V lunkku - Maa ilman vettä
11
3
.
.
kuva:
Kari Hyttinen
|
Pimenoff_Veronica_2005
Tammi Lataa kuva » |
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä
jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on
jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika
pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa
pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)Veronica Pimenoff (1949 - ) Helsinki
antropologi, psykiatrian erikoislääkäri
Niin viisasta, niin älykästä, niin intensiivistä. Ja niin paljon asiaa kahden aikoinaan Berliinissä opiskelleen naisen uudelleen kohtaamisessa lissabonilaisessa sairaalassa. Toinen niin musta, toinen niin valkoinen. Mustavalkoiset kohtaavat.
Tässäkin väkivaltaa, silmitöntä silpomista kuten Uriksella. Mutta ei Pimenoffillakaan väkivaltaa kosiskelun vuoksi. Kymmenen vuotta pulpetti veressä olen tätä toivomaani joululahjaa lukenut lähinnä koulussa romaanitunneilla itsekseni; nyt loppumetreillä ollaan, pari vuotta enää.
"Oikeus on aina samalla
puolella liipaisinta kuin sinä..."
"Paljasjalkaiset
eurooppalaiset eivät halua joukkoonsa paljasjalkaisia afrikkalaisia. Riittää
että Helsinkiin muuttaa kaiken maailman lieksalaisia kaupunkilaista
esittämään."
http://ohjelmat.yle.fi/kirjamaa/pimenoff
Joulukalenterin
IV lunkku - Sirra
11
3
.
.
kuva: Arno Rautavaara Tammi
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Ilkka Kylävaara (1946 - ) Helsinki
Tämä kirja olisi minulta, jos minusta olisi ollut kiinni, jäänyt takuulla lukematta. Vaanpa arvostelijan velvollisuus on lukea kirja läpi ennen kuin arvostelee. Kas tässä koko lehtiarvostelu:
”Sirra on
romaani. Sirra on ambulanssi. Sirralaiset ovat ambulanssin kaapannutta
rytysakkia: Ratto-Riitta, Erkki Lettu ja Otto. Ympäri Suomea kaahataan.
Tykeillä ampuillaan. Ruumiita listitään. Sika syö yhden fetsipäisen humun.
Kutka-Kylävaara
poltti julkisesti kirjan joulun alla, siis tuhkaako tutkin? Siksikö en
mieltynyt?
Olenkohan
ilkkamaisen vai akkamaisen ilkkuva kun sanon totuuden: ainoan hymähdyksen Sirra
aiheutti sillä kertaa, kun kirja jostakin käsittämättömästä syystä oli joutunut
ylösalaisin käsiini.” 1981
Joulukalenterin
III lunkku - Olemisen avara hiljaisuus
11
4
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Jaan Kaplinski (1942 - ) Viro
Tässä on kaikki! Miksi kirjoittaa enemmän, miksi lukea enemmän?
Puoleen väliin luin ja nautin eestiläisen lyyrikkoajattelijan tekstiä, kunnes ahaa! kuiskasi minulle: - L-o-p-e-t-a!
Lopetin, koska ajattelin, ettei tämän jälkeen minulla enää olisi pienintäkään syytä tarttua mihinkään kirjaan, kynään tai koneeseen.
Sen jälkeen oleminen olisi saattanut tuntua pitkältä ja hiljaiselta, koska yksi harrastus olisi poissuljettu, eikä aina juostakaan jaksa. Pakko oli heittää kirja kesken. Joskus siihen kyllä palaan – ihan varmasti.
Takakannessa lukee: ”Oman totuutensa laajatietoinen, monia kieliä hallitseva JK on löytänyt siitä viisaudesta, jonka Kauko-Itä ja erityisesti zenbuddhismi on kehittänyt.” 1982
http://jaankaplinski.blogspot.com/
Joulukalenterin
II lunkku - Kymmenen riivinrautaa
11
5
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Arto Paasilinna (1942 - ) Kittilä
Olisiko romaanin mies kuusikymppisiään juhlinut; kierteli vanhojen heilojensa luona kukkapuskia jakelemassa tämä rakentajanarsisti, taivaanrannanmaalari, naistenmiesretku.
Melkein loppuun pääsin, ihan velvollisuussyistä: olihan siskon ostanut tämän kahdennenkymmenennenkahdeksannen arton joululahjaksi saatteella ”Elä aina lue niin vakavia – välillä pitää irrotella!”
Tuossa se nyt kirjapinossa olla möllöttää - jo vuodesta 2001.
Joulukalenterin
I lunkku - Exodus
1
1
6
.
.
Keskeneräisten
joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun
takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin
tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos
jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten
joulukalenteri.)Leon Uris (1924 – 2003) USA
Romaani Israelin valtion syntymästä.
Rippikoululaisena tartuin innolla tähän juutalaisten kotiinpaluukirjaan. Ei kestänyt montakaan sivua nuori poika sitä väkivaltaa, joka sivuilta pursusi, kun kuvotus yltyi liian suureksi. Alkoivat murskata kiveksiä, välppämieheksi siihen murskaimeen minusta ei ollut.
Puistatus oli niin suur, etten vieläkään ole siitä yli
päässyt enkä ole rohjennut kokeilla joko yli perhanasta pääsisi. Leon Uris on
saanut tuotantoineen olla. (Harmagedon, Topaz, Kolmiyhteys, Lunastettu maa)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti