Pietarilainen ikkunanäkymä

Niin Pietarissahan sitä taas pääsiäistä viettämässä. Onse, on se verraton kaupunki, johon ei tylsy koskaan. Ei vaikka hotellihuoneen ikkunasta näkyi vain parin metrin päässä oleva umpiseinä, mutta jos oikein päätä väänteli niin näkyihän kapea kaistale kuudennen kerroksen sisäpiha.

Eikähän niillä mikään pääsiäinen vielä ollut, palmusunnuntaissa vasta elivät - pajunkissabuabushkojen bisnesaikaa.

 

Eikähän meidänkään mikä pakko ollut vastapäistä seinää neljä päivää tuijottaa, voi rientää katselemassa kaunista kaupunkia ja ihailla kauniin kaupungin upeita rakennuksia, uljaita seiniä, palatseja, siltoja, kanavia, Fontankaa, Nevaa, Nevskiä ...vautsi-vaau!

Vieläkin sen verran pyörryksissä elämyksistä jotta jätetäänhän kertominen tuota tuonnemmaksi.
Vaikka se kun Dostojevskin patsaan juurella Köyhää väkeä luettiin, välillä laskettiinkin.

"Verraton, oma rakas Varvara Aleksejevna!
Eilen tuntui minusta, että olin niin onnellinen, äärettömän onnellinen, suorastaan mahdottoman onnellinen."

Pietari-opas kertaus

🏂 hiihdot 10 km / 970 km//€ = 142 h

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Pääs iäistä!

 siinäpä kryptinen muuntolause

Mutta ajankohtainen kuin mikä.
Tervehdys?

Sielunveljeni Immuhan näitä tämäntyyppisiä hartaasti harrastaa.
Vois tuon ajatella näinkin: joku suustansa lausahtaa
jotakin ikuista.



Tuli kortti.

Tai sitten ...

No selvitellään sitten, jos päästään kolmen päivän päästä pois sen kolmesti kieltävän opetuslapsen helmoista. 😈

Tässä vasta
ja kiitos otsikon toivotuksin.

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös