palvelu pelaa - kerrankin juttu missä ei fiktiolla osaa ei arpaa
Se tapahtui toissa päivänä kohta neljän jälkeen.
Istuin kaikessa rauhassa sohvan kulmalla tutkien lehdestä tulevia hiihtolähetyksiä Oberstdorfista, kun en uskonut teksti-tv:n tietoihin: eivätkähän nuo 100-etusivullaan osanneet edes tuota MM-paikkaakaan oikein kirjoittaa - Obertsdorfiksi olivat kirjoittaneet.
Sitten rumahti! Ja oikein rumasti.
Koppeloko lensi ikkunaruudun läpi? Televisioko levisi ja täytti koko lattian lasisiruilla!
- Mikä siellä pamahti? kajahti ääni keittiöstä.
Jalat lasinsiruista nostin sohvalle. - Joko korona ikkunan läpi rynni?
Keskimmäinen, saranaton ikkunaruutu pokineen makasi lattialla tuusannuuskana. Hyvä jotten raamit kaulassa joutunut sotkua sadattelemaan.
Tuli kiire
Jäi kuva ottamatta.
Apua: Mistä apu? jottei kylmä kangistaisi pian.
POIKKI.
Poikki maalailu ja nyt silkkaa asiaa siitä miten nopeasti pienessä kylässä asiat hoituvat ja lutviutuvat:
Klo 16.20 Myöhä hetki avunsaantiin - vaan mitä vielä!
Klo 17.45 Reilun tunnin päästä: ikkuna ehjänä paikallaan!
Näin se luonnistui:
- soitto kyläkauppaan: - Leikkaatteko vielä lasia? - Toki. Anna mitat.
- soitto kirvesmiehelle: - Töistä tulen, oon kohta kotona, laitetaan.
- ajo kyläkauppaan raami takapenkillä, 10 km.
- - 21 euroa jos pulittaisit.
- ajo mäen päälle kirvesmiehen kotipihaan, ½ km.
- vartti töitä: - Vitosen jos annat. - Vitosen! Elä kehtaa naurattaa.
- ajo kyliltä kotiin, sama kymppi.
Ikkuna paikalleen. Nyt kunnolla kiinni helat ja vitkuttimet, jotka päiväsiivouspesun jäljiltä olivat jääneet löysään.
Kello siis varttia vaille kuusi - puolisentoista tuntia kaaoksesta.
On se täällä maalla avunsaanti ihan toisenlaista kuin jossain muualla. Kellon ajoista viis välittävää, ihmismäisen inhimillistä.
Kiitos Kaupparinteen ja Teron.
Mikä palvelu!
luistellen 9 + 10 km/ 534 km/€ = 85 h
omat KIRJA-ARVOSTELUT
Kirjavinkeissä
