Ihan hätkäytti Täällä Pohjantähden alla

 keskellä yötä!

Väinö Linna (1920-1992) loi väärän kuvan yhteiskunnasta ja varsinkin vuoden 1918 tapahtumista asettuessaan subjektiivisesti köyhän kansanosan puolelle.

Hätkäytti, kieltämättä.

Elämännäkemykseni/maailmakuvani on ollut siten oppikoulun kolmannesta luokasta, jolloin Pohjantähdet luin, alkaen väärä, viallinen ja vinksottava. Samoin satojentuhansien muiden; muutama sukupolvi on johdettu vakavasti harhaan: poliitikoista Erkki Liikanen, Antti Lindtman, Satu Hassi, Sampo Tervo, Mari Lohela, Juhana Vartiainen ... 

Lasse Lehtinen & Risto Volanen 'näkevät' Linnan väärän yhteiskuntakuvan kirjassaa Kuinka vallankumous levisi Suomeen, Otava 2018.

 

VTT Pauli Kettunen ottaa esille tuon näkemyksen kirjoituksessaan Sopeuttamisen kriitikosta muutoksen mukauttajaksi / Väinö Linna ja kansallinen suorituskyky. Kettusen essee on yhtenä kirjoituksena parinkymmenen muun joukossa teoksessa Väinö Linna - Tunnettu ja tuntematon. Kirja ilmestyi viime vuonna kirjailijan 100-vuotissyntymäpäivän tienoilla.

Kettunen kääntää asiat toisin: Linna repi haavoille, kävi läpi tapahtumat perinjuurin osattomien ja köyhälistön yksilönäkökulmasta. Ja näin ollen Linna puhdisti kirjoillaan häviäjien traumat eivätkä ne jääneet painolastiksi tulevaisuuteen.

Voittajien taakka jäi. 

Heikki Ylikangas kirjoitti Tie Tampereelle -teoksen,1993, loppusanoissa 'valkoisen miehen taakasta', voittajien surmatöiden salailuista, jotka nekin  olisi kirjoitettava kansiin, jotta toinenkin osapuoli traumoistaan vapautuisi.

Punaisten, häviäjien, totuus on puhkaistu ja julki tullut. Valkoisten, voittajien, ei. 

Esko Salminen Päättymätön sota -teoksessa, 2007, komppaa Ylikangasta valittaen 

'etteivät valkoiset voittajat olleet saaneet ansaitsemaansa tunnustusta Suomen itsenäisyyden pelastamisesta' --- 'tarvittaisiin valkoisten näkökulmasta kirjoitettu suurromaani':

"Vaikka kuvaus menisi liiankin valkoiseksi, se auttaisi pääsemään traumoista eroon."

Näin yksipuolinen linnamainen näkemysharha tasapainottuisi.

Tämmöisiä raskasta heviä keskellä yötä työntyi yöpöydältä käsiin.* Unen sijasta tuosta noin vaan. 

Eikö parempi olisi nukkua tuonkin aikaa tai uneksia vaikkapa lottovoitosta tai kuunnella ikkunan takaa aamuöistä linnunliverrystä - taikka vaikka vetää sikeitä ja nähdä unta. 

Vaikka taannoisen kiinalaisen unen uusintaa - kevyempää kamaa sekin.

*PS*

vähän samaa noituu kirjailija Laura Gustafsson, yhtenä kirjan kirjoittajista:

"Että siis vieläkin näitä vitun antologioita. Miksi tällainen antologia? Ketä tää kiinnostaa? Kuka on silleen, että jees, taas uusi kirja liittyen Väinö Linnaan, heti ostan, kun siis mikä täs maailmas muka vois olla kiinnostavampaa."

+tästä

omat KIRJA-ARVOSTELUT

 Kirjavinkeissä

Tehtiin Annille pärekatto

ei tehty malkakattoa, ja sitä paitsi katto tehtiin navettaan ei torppaan. 

Ja vielä: ei aivan Väinö Linnan torppariaikoina, vaan jopa muutama vuosi Täällä Pohjantähden alla -trilogian ilmestymisen jälkeen.

Kavuttiin, kaksi nuorta solakkaa poikaa, Annin navetan katolle päreitä kainalossa, ohjurilauta olalla, sekä toisen pojan kirvesmiesisän neuvot mielessä. 

Ja ihan oikeilla rautanauloilla naputeltiin konehöylän päreet paikoilleen. 

* Meillä ei ollut samoja ongelmia kuin Linnan Väinöllä, joka oli töpeksinyt pärekaton ja  Laurilan Antoon lehtikuvien kanssa: 

muka jo vuonna 1885 Koskelan Jussin kattotalkoissa olisi ollut käytettävissä tehdastekoisia rautanauloja tahi vuonna 1907, kun Laurilan Antoota hankeen häädettiin, olisi lehdissä ollut valokuvia, joita Kansan Lehden reportteri muka otti ja teki uutisen lehteensä kuvien kera.**

Meitä ei paikallislehti kuvannut, kun silloin ei vielä pitäjälehti tainnut ilmestyä. Mutta Annikos oli tyytyväinen talkoolaisiinsa. Hyvin syötti ja juotti meidät ja oli hyvillään riimatyöstä ja siitä kun pojat eivät puonneet katolta kertookaa.

- - -

** Näistä kahdesta lähteestä noita asiapohjia tongin suurella mielenkiinnolla:

"Mutta ne miehet, joiden puheita sekä Linna että allekirjoittanut ovat kuunnelleet, kuuluivat Akselin ikäluokkaan, eivätkä Jussin. Tästä johtuu, että Linna on kirjoittanut tavallaan väärennettyä historiaa: vuosiluvut ovat oikeat, mutta torpparien elämä on hivenen liian uudenaikaista. --- Linna on unohtanut, että vaikka ihminen pysyisikin samana, ihmistä ympäröivä maailma muuttuu." HS 17.10 1959  -Viljo Rasila

Tuon Hesarin lainauksen löydän molemmista kirjoista. 

Mitä sanoo Linna kun lukee jutun?  Saatanan päästää ja kimmahtaa sohvaltaan pystyyn ja pelkää maineen menettämistä, Karon mukaan.

luistellen 10+10 km/ 580 km/€ = 91 h

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä