Tämän lukuprojektin piti kestää ainoastaan tammikuusta toukokuulle, puolisen vuotta. Mutta ei sinne päinkään. Puolitoista vuotta pian kulunut ja vielä ja vielä vajaa.
Eikä tylsyyden takia, päinvastoin!
Menossa siis toinen kierros Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa ja sen 17 000 sivua. Osa 24./26:
Jos Kalleen tarttuminen ennakkoluulojen takia on jollakulla vaikeaa, niin: nyt tähän kiinni kuin sika limppuun!
Tässä kirjassa on ylen määrin Kallen ydintä:
- Taivalkoski ja Tampere;
- Kallen kattilakunta eli kotiväki ja kieli Kallioniemessä;
- rakennustyömaan arki;
- Kallen ja Lainan avioliitto;
- kirjoittamisen halu;
- yms.
Ja kuten tiedetään: Kalle ei peittele mitään - paitsi kaksi asiaa hänellä kuulemma on, mistä on vaiennut.
Toiseksi kirjaksi, jos ei aio lukea Kallea enempää, suosittelen sarjan kolmatta osaa: Kunnan jauhot. Elämä siinäkin puristuksessa - ja siinä vasta hätä onkin, kun lapsena ei voi elämän kulkuun vaikuttaa sitäkään vähää kuin aikuisena.
Olisiko syytä karistaa ennakkoluulot ja tarttua ainakin näihin kahteen kirjaan?
Kallea voi aivan hyvin lukea sieltä täältä, aikajärjestys ei ole ollenkaan välttämätön: ystävystymmehän me, herranen aika ja silimännii, ihmisten kanssa milloin missäkin elämänvaiheessa.
Itse aloittelin aikoinaan kakkososalla Tammettu virta. Jos jotakuta vain sota-ajan Kalle kiinnostaa, niin viisi osaa odottaa lukijaansa: Loimujen aikaan - Liekkejä laulumailla.
VAROITUS:
voi olla jotta jäät kouk ... no enpä sanokaan.
-
ps 2 ks. myös
Sonni-Moilanen ja Helvi kihlakuvassa
+
Kartalla Kallen paikat
+
Sanasto-opas Iltapihti
+ myös myöhempi
Riitu Tampereella
_________
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
