Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hiiriä pyydystämässä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hiiriä pyydystämässä. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Hiiriä pyydystämässä


Se siitä tulee kun Lempiä ei enää ole: otat litskun, laitat juuston syötiks, lataat ja varmistat, asetat kellarin rappusille ilmestyneiden mustien 'jyvästen' joukkoon - jäät vartoomaan.
Kohtakos jysähtää!
Kolmesti on jo jysähtänyt.
Neljättä lotskausta kaksin tässä oottelemme: Toinen huin! kanssa, Toinen kahokunonsoman!

Sen kunniaksi ruononen / Immi Hellén:
Hiiriä pyydystämässä
 
Katsoppas kummaa, virkkoi Miiri,
tuopa on oikein lystikäs hiiri,
sarvetkin päässä on sankarilla
juuri kuin pässillä puskurilla.
Oivan paistin ma siitä saisin,
kun siihen koskea uskaltaisin.
Se sarvekas vastaa: kaikki ne tässä
ovatkin hiiriä pyydystämässä!
Ylen tyhmä sä oot, sen huomaa kyllä,
näin kaunisko takki ois hiirellä yllä?
Ja jalassa näinkö kiiltävät saappaat?
Vai minut sä paistiksi suuhusi kaappaat!
Koetappas koskea, sarvilla pukkaan
ja kynteni isken pörrötukkaan.
Oon suurempi herra kuin hiiri vainen,
min’ olen koppakuoriainen.
 
 
Ahas, neljäs tässä (haaskaltako raukkamaisesti?):


KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös