Näinköhän yllä selitystä taannoiselle OE:n olotilalle? 😅
 |
| Aviador 2022 |
Riikka Ulannon Neitsytlentoa tässä käsissäni olen pyöritellyt tovin sen luettuani ja arvostelua pohtien. Vaan kuinka ollakaan ja harmi että illalla samoihin käsiin osui toinen samanaiheinen kirja eli Heli Hietaseen Hullua hurskaammaksi -kirja, alaotsikoltaan Merkintöjä maanisen päiväkirjasta.
Ulanto kirjoittaa mitä siellä sairastuneen sisällä tapahtuu ja miltä maailma näyttää ja tuntuu sairastuneen silmikon läpi katseltuna, kun realismi muuttuu surrealismiksi.
Yhdenäkin Neitsytlennon kirja-arvostelun muokkaaminen muuttuu, tuon uuden kirjan myötä monimutkaisemmaksi, kun katse harhailee Ulannon ohuen kirjan ja Hietasen tukevamman kirjan välillä.
Niinpä teen radikaalin ratkaisun ja jätän kokonaisarvion Neitsytlennosta tekemättä ja tyydyn sen lukemisen aikana tekemiini havaintoihini, ranskalaisiin palleroihin, tukirankoihin, jotka sisällöstä hyvinkin paljon kertovat, ja jätän johtopäätöksen tekemisen potun lukijoiden pääteltäviksi:
- sairastunut ennennäkemättömään onnellisuuteen, hulluuteen
- "Unettomuus aukaisi hulluuden"
- "Eikö muiston pitäisi olla tosi?"
- "Nyt joku vieras huoneessaan käytävän toisella puolella itkee, maailmanluokan luksushotelli, tähtitaivas, spottikuiden himmentämä residenssi, taiteilijatalo kuin pyykkipaatti, pesulaiva Seinen varrella, seilaan unisena likapyykkimerellä huuhtokuun alla."
- NEITSYTLENTO parittelevat hyönteiset takapäät yhdessä, kaksi päätä!
- "Sinänsä huvittavaa, että sairaalasta käydään lomalla, kuin tämä olisi raskasta ja uuvuttavaa työtä."
Ryhtykääs toimeen; pohjustusta romaanille voi hakea Ulannon kielenkäytöstä, vaikkapa minuuttinovellikoosteesta Mutta mitä kuuluu Lynyrd Skynyrdille?.
Oletpa lukenut kiinnostavia kirjoja. Onnellisuuteenkin voi sairastua tosiaan. Näihin voisi tutustua. Kurkkasin noita Ulannon minuuttinovelleja ja tulin uteliaaksi, koska olen tykännyt mainitsemasi Daniil Harmsin absurdeista jutuista. Pieni absurdius silloin tällöin piristää kummasti!
VastaaPoistakirjis
PoistaJuonettomiin, vähätapahtumisiin, kielekkeisiin romaaneihin tartun aina innolla. Onneksi näitäkin löytyy.
Kirjavinkkien pää lähetti viestin, jotta tartupa Elina Airion romaaniin Metsässä juoksee nainen = hullun villiä suomea.
Kokeillaanhan.
Kaikkein paras olotila olisi lievä hypomania, rakastuneen ihmisen olotilaa muistuttava energinen ja kaikkivoipa hyvän olon tunne - mutta, pirskatti soikoon, semmoista ei saa pysymään, vaan ylionnellisen mieliala alkaa ennen pitkää aaltoilla ja painua sinne harmaamman puolelle.
VastaaPoistaMolemmat kirjat kiinnostavat ja luen/lukisin, jos ehdin/ehtisin.
mm
PoistaHikiliikuntasuorituksen jälkeen lievä hypomania nappaa otteesensa, sitä riittä sitten koko päiväksi; harmi kun sitäkään vanhemmiten ei jaksa joka päivä ongitella.