Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HUK

maanantai 24. elokuuta 2020

Kolmen tunnin luontokeikka

 

"Niin piitkä oon maatka ja ki-i-vi-nen ti-ee..."

Laulanko muka? No en, jottei luonnon pyhäinen rauha rikkoontuisi eikä matkakumppani kärsisi. Lauleleisin kyllä jos osaisin. Hyräilyksi jääköön.

Painellaan kaksin, kummallista luontopolkua vaellellaan siis, kivin kuorrutettua soraharjun päällä kilometri sotalla. Niitä jääkauden jäänteitä. Mitä lienevät jäämassat pelehtineet, kun halusivat jättää tämän harjun kivin koristelluksi?

Outokummussa vaeltelemme, joten ihmekö jos polkukin outo ja kumma!

Aurinkoa, lämmintä, tuulta sopivasti. Mikäpä polkua taivaltaessa, vettä molemmin puolin katsellessa. Olisi.

Pohjois-Karjalan vaellusreittiopas
Särkiselkä / Pohjois-Karjalan Vaellusreittiopas

Niin, olisi, jos ei kiviä olisi. Nyt kun ovat, niin kääntelepä katsettasi sivulle! Nokallesi heti putoat. Pidä pidä katseesi kivissä kiinteästi ja jalkasi kivien kupeilla ja nauti kuin pieni lapsi leikkiessään kiveltä kivelle -etenemisleikkiä. Jänskää! Vielä jännempää jos sataisi ... noh noh!

On mustikoita mustanaan, puolukoita punaisenaan; olisi evästä kyllin, variksenmarjojakin jos niihin tohtisi kajota. Ja miksei uskaltaisi, islantilaisten herkkumarjoja kuulemma.

- Eksyksissä!

Jossain vaiheessa parahdamme, viitat ovat harmaantuneet, väriympyrät puiden rungoissa loppuneet. Kartatta, kompassitta siinä seisoa tokotamme, kohellamme, ennen kuin toinen ehdottaa: - Palatkaamme lähtöruutuun, sinne harjun loppuun.


Niin teemme, kunnes kohta taas, keskellä metsää kuusten lehvien alla, päästämme ilmoille ison ölöhuudon, nyt katkonaisen, parit fontit suuremman:

- Ek-syk-sis-sä!

Karhut ja kaikki silmissä vilistelemässä. Suden raateluhampaat terävimmillään! 

Kehnoko näiden reittimerkintöjen kanssa: täälläkin kaikki viimeisen päälle - ja yhdet tontut sen kuin harhailulla!

- Olisipa tuo kartta ollut matkassa mukana! 

Kolmen tunnin keikan jälkeen opastelinekarttaa tuijotellessamme yksisuisesti säyseän onnelisna silti toteamme: - Kannatti, taas kerran.

KIRJA-ARVOSTELUT


2 kommenttia:

  1. Mukavia nuo luontoretket, mutta reitiltä voi tosiaan joskus eksyä. Tuollaisilla kivisillä ja myös juurakkoisilla poluilla seikkailin itsekin joskus kuukausi sitten, kun käytiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa Saarijärvellä. Maisemien ihailua ne kiviin ja juuriin kompastelut kyllä hiukan haittaavat. Mutta mahtavat oli maisemat, kuten siellä Outokummussakin kaikesta päätellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sitä jo odottaa syksyn kuulaita aamuja ja vaelluspäiviä avarilla vaaroilla ja sammalmetsissä... eikähän tihkusadekaan pahaa tee. :)

      Odotellessa kertailee vaikka tätä:
      https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kavelyn-filosofiaa/

      Poista